All posts by Help Tiedottaja

Esittelyssä HELP-aktiiveja: Ville Liu

Kuka olen?

Ville Liu, 25, 3. vuoden hammaslääketieteen opiskelija ja tutkija. Opiskelun ohessa elämäntapana minulla on ollut edunvalvontajärjestöissä toimiminen ja vaikuttaminen muutaman muun projektin ohella.

Miten minusta tuli helppiläinen?

Ensimmäisenä opiskeluvuonna lähdin mukaan tavoitteena selvittää millaista toiminta on pohjimmiltaan ylioppilaskunnassa ja edustajistossa. Ylioppilaskunta on meidän HY:n opiskelijoiden pieni yhteiskuntamme. Olen ollut erityisen kiinnostunut siitä miten yhteiskuntaan vaikuttavien päätösten ajaminen onnistuu. Haaveena itsellä lisäksi oli olla mukana luomassa toiminnallisia uudistuksia sekä kestävämpää ja kustannustehokkaampaa ympäristöä opiskelijoille.

Hommat lähtivät aikoinaan käyntiin edustajistovaaleissa kampanjoinnista ja sellaisia suunnitellaan jälleen! Unelmana olisi olla mukana myös seuraavan kauden temmellyksessä.

Ainoastaan ottamalla kantaa, toimimalla ja keskustelemalla mieltään askarruttavista asioista voi vaikuttaa ympäristöönsä ja sen toimintaan.

Mikä helpissä on parasta?

Opintopisteet WebOodin ulkopuolella. Näihin opintoihin kuuluvia kursseja ovat muun muassa: Esiintymistaidon alkeet ja syventäminen, Poliittisessa ympäristössä vaikuttamisen perusteet, Toiminta poikkitieteellisessä ympäristössä, Vihanhallinnan peruskurssi, Yhteiskuntavaikuttaminen opiskelijoille ja Aikatauluttamisen jatkokurssi muutamia mainitakseni.

Tämä on oppimisen ja kehityksen kannalta tehokasta toimintaa. Puoluetoimintaan osallistuminen avaa mahdollisuuden tutustua itselleen täysin tuntemattomiin polkuihin. HELPissä luodaan ympäristö ja ilmapiiri, jossa jokaisen työpanoksella on merkitystä ja jota arvostetaan. Yhteiset tavoitteet ja toimiminen yhdessä ovat avaintekijänä positiivisen muutoksen aikaansaamiseksi.

 

Esittelyssä HELP-aktiiveja: Anssi Mykkänen

Kuka olen?
Anssi Mykkänen, 24, kohta 5. vuoden lääketieteen opiskelija. Olen ollut aktiivisesti mukana järjestötoiminnassa HELPissä ja LKS:ssa jo useamman vuoden ajan.

Miten minusta tuli helppiläinen?
Lähdin ehdolle HYYn edustajistovaaleissa heti aloitettuani lääkiksessä  syksyllä 2014, koska HELPin toiminta vaikutti mielenkiintoiselta ja halusin tehdä jotain, jossa tutustuu myös muiden alojen opiskelijoihin. Vaikka en päässytkään tuolloin läpi, tempaisi HELP minut mukaan toimintaansa. Päädyin myöhemmin esimerkiksi HELPin vaalipäälliköksi 2016 vaaleihin ja niiden jälkeen ryhmäpuheenjohtajaksi.

HELP tuntui alusta asti paikalta, johon tunsin kuuluvani, ja HELPin kautta olen saanut monia hyviä ystäviä. Eri opiskelualoista huolimatta helppiläisten kesken löytyy helposti yhteinen sävel, kun päätämme ryhmän kantaa erilaisiin asioihin.

Mikä HELPissä on parasta?
HELP on loistava paikka kasvaa ja oppia uusia asioita, joita professioalojen opiskelijat eivät muualla opi. HELPin kautta tutustuu moniin mukaviin ihmisiin ja pääsee tekemään monia erilaisia mielenkiintoisia asioita. Olen oppinut esimerkiksi paljon talousasioista ja esiintymistaitoni ovat kehittyneet huimasti HELPissä toimimisen kautta. Uskon, että nämä taidot ovat varmasti hyödyllisiä tulevalle lääkärille.

Vuosi HELPin ryhmäpuheenjohtajana oli unohtumaton kokemus, jonka aikana opin paljon uutta ja sain monia uusia ystäviä. Vaikka välillä tekemistä olikin melko paljon, ei silti ole yhtään kaduttanut, että siihen hommaan lähdin. HELP on ollut minulle loistava paikka kasvaa ja ilman sitä en olisi varmaan koskaan päätynyt LKS:n hallituksen puheenjohtajaksi. Lämpimästi suosittelen HELPiä ja HYYn edustajistotoimintaa niille, jotka haluavat mahdollisuuden oppia uutta ja päästä tekemään monia erilaisia asioita.

Esittelyssä HELP-aktiivit: Tytti Tuomi

Kuka olen?

Tytti Tuomi, 22v, viimeistä opintovuotta syksyllä aloitteleva denttari ja pikkuhiljaa eläköityvä opiskelija-aktiivi.

 

Miten minusta tuli helppiläinen?

Lähdin ehdokkaaksi edustajistovaaleissa 2014. Alfa-vuosi oli juuri alkanut ja olin päättänyt lähteä mukaan kaikkeen mikä vaikuttaa kiinnostavalta. Lähdin ehdolle, koska olin kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista ja halusin vaikuttaa yhteisiin asioihin. HELP oli ryhmistä minulle ainut ja oikea vaihtoehto, koska halusin ajaa oman alani opiskelijoiden asiaa ja vaaliteemat vastasivat tärkeiksi kokemiani asioita. Vaalityö osoittautui hauskaksi ja sitä tehtiin hyvällä fiiliksellä. Tulin valituksi edariin ja sillä tiellä on oltu kohta neljä vuotta. Edarivaalit innostivat ja rohkaisivat minua entisestään lähtemään myös muuhun opiskelijatoimintaan, tärkeimpänä ainejärjestöni hallitukseen, jossa tie on vienyt entisen puheenjohtajan istuimelle asti.

Mikä HELPissä on parasta?

Parasta on HELPin kautta saamani laaja ja poikkitieteellinen ystävä- ja tuttavapiiri. Edarissa olen oppinut monia hyödyllisiä taitoja, oppinut taloudesta ja saanut olla mukana monissa prosesseissa. Tutustuminen erilaisiin ja täysin eri alojen opiskelijoihin edarissa on haastanut omia käsityksiä ja mielipiteitä mikä on lisännyt mielenkiintoa ja ymmärrystä eri asioita kohtaan.

 

HELPin toiminnan ytimessä on minulle aina ollut paitsi ryhmäkokoukset ja edarit, myös tapahtumat. Erityisen lämpimät muistot ovat jääneet HELPin vuosijuhlista, joissa tunnelma on aina ollut katossa.

 

 

Esittelyssä HELP-aktiiveja: Crista Hämäläinen

Kuka olen?

Crista Hämäläinen, 26 vuotias eläinlääkäriopiskelija. Taustalla aktiiviura EKYssä, HELPissä ja HYYssä.

Miten minusta tuli helppiläinen?

Minusta tuli helppiläinen puoliksi vahingossa. Kävin opintojen alkuaikoina HELPin järjestämissä bileissä ja niissä oli niin hauskaa, että inspiroiduin antamaan jotain takaisin. Edarivaaliehdokkuus oli alunperin vain tuen osoittamista HELPille, koska olin EKYn hallituksessa. Kuitenkin kampanjointi oli niin hauskaa, että innostuin asiasta ja pääsin varsinaiseksi edaattoriksi.

Mikä HELPissä on parasta?

Parasta ovat ihmiset, joihin HELPin kautta on tutustunut. Toinen paras juttu on, että HELP tarjoaa matalalla kynnyksellä mahdollisuuden päästä vaikuttamaan asioihin ja tekemään siistejä juttuja. Minä esimerkiksi pääsin HYYn hallituksen varapuheenjohtajaksi, mikä oli yksi elämäni parhaimmista vuosista. Ilman HELPiä en olisi saanut niin paljon huikeita kokemuksia ja päässyt tekemään päätöksiä kaikkien hyyläisten puolesta.

 

Esittelyssä HELP-aktiiveja: Salla Viitanen

Kuka olen?

Salla Viitanen, 27, oikeustieteen maisteriopiskelija ja filosofian maisteri. Pitkän linjan yliopistovaikuttamisen ja ylioppilaspolitiikan harrastaja. Takana lähes neljä vuotta varsinaisena edustajana Pykälän listalta. HELPn  ryhmän emeritapuheenjohtaja.

 

Miten minusta tuli helppiläinen?

Olin pohtinut opiskelijapolitiikkaan lähtöä puolivakavissani muutaman vuoden, mutta omaa ryhmää ei aluksi tuntunut löytyvän. Aloittaessani oikiksessa  syksyllä 2014 osallistuin Pykälässä järjestettyyn HELPn uusien iltaan, jossa tuli sainattua edustajistovaaliehdokkuuslomake Jonne Junturan ja Iiro Kauman kannustamana. Siitä se ajatus sitten lähti.

 

HELPissä kaikkia yhdistää ajatus nimenomaan opiskelijan edunvalvojana toimimisesta, koski asia sitten opiskelijan oikeusturvaa, sujuvia mielenterveyspalveluja tai taloudenpitoa ylioppilaskunnassamme. Puoluepoliittisella taustalla tai sen puuttumisella ei ole ryhmässämme väliä. Tämä sopii itselleni opiskelijapolitiikassa erinomaisesti. Ajattelen, että kun HYY keskittyy täysillä opiskelun, opiskelijuuden ja sivistyksen vaalimiseen, se heijastuu positiivisesti koko yhteiskuntaan. Edellä mainituissa olemme paras asiantuntija ja toisaalta olemme myös ainoa taho, jolla on intressi puolustaa Helsingin yliopiston opiskelijaa.

 

Mikä HELPissä on parasta?

HELPissä ryhmänä on upeaa sen monitieteisyys. En olisi ikinä uskonut tietäväni huomattavia määriä lääkisläisten, farmasistien, eläinlääkisläisten ja hammaslääkisläisten elämästä ja opinnoista. Näitä ihmisryhmiä ei oikeustieteen opiskelija kampuksella tapaa. Asioiden selvittäminen, pohtiminen ja päättäminen analyyttisessa seurassa kehittää monenlaisia ajattelun taitoja.

 

Yleisesti ottaen ylioppilaskuntatoiminta kehittää sellaista osaamista, jota oikiksessa ei juurikaan opi ja jota moni huomaa valmistumisen jälkeen kaipaavansa. Tällaista osaamista on muun muassa esiintyminen, oman kannan puolustaminen argumentoimalla sekä neuvottelutaidot. Edarikaudesta on vaikea selvitä läpi kasvamatta sujuvaksi puhe-esiintyjäksi, ja väittäisin tämän taidon olevan jokaiselle asiantuntijatyötä tekevälle tärkeä.  

 

Valintakoeuudistuksessa huomioitava alojen erityispiirteet

Valintakoeuudistuksessa huomioitava alojen erityispiirteet: pääsykoe sopii hakupainealoille

Yksi Sipilän hallituksen kärkihankkeista on työelämään siirtymisen nopeuttaminen. Tarkoitus on epäilemättä hyvä niin kansantaloudellisesti kuin yksilönkin näkökulmasta.

Yhdeksi toimenpiteeksi tavoitteeseen pääsemiseksi on kuitenkin nimetty valintakokeiden uudistaminen, ja opetus- ja kulttuuriministeriön tarkoituksena onkin saada korkeakoulut ”luopumaan pitkää valmentautumista vaativista pääsykokeista”. Käytännössä tavoitteena on tehdä opiskelijavalinnat korkeakouluihin jatkossa ylioppilastodistuksen avulla. Toimenpiteellä olisi erityisen suuri vaikutus hakupainealoille, kuten oikeus- ja lääketiede, joita myös HELPn taustajärjestöt edustavat. Hakukohteita yhdistää se, että niihin haetaan yhä uudelleen ja uudelleen, kunnes opiskelupaikan ovet joko aukeavat tai hakija luovuttaa.

Hakupainealojen kannalta kaavailtu toimenpide on outo. Ensinnäkin on huomioitava, että esimerkiksi oikeustiedettä ei opeteta lukiossa lainkaan. Mikäli valintamenettely tapahtuisi jatkossa ylioppilastodistuksella, olisi vaarana, että alalle hakeutuisi ihmisiä, jotka eivät ole kiinnostustaan ja motivaatiotaan selvittäneet käytännössä esimerkiksi pääsykokeen avulla. On järkevää valita alalle sellaisia ihmisiä, jotka ovat halukkaita ja kykeneviä suoriutumaan alan opinnoista ja suorittamaan tutkinnon loppuun.

Toisekseen todistusvalinta saisi aikaan sen, että hakupainealoille pääsisivät vain erinomaisen ylioppilastodistuksen saaneet. Hakurumba siirtyisi käytännössä ylioppilaskirjoituksiin, kun hakupainealoille haluavat korottaisivat ylioppilastodistuksensa arvosanoja kerta toisensa jälkeen. Kaikki eivät ole vielä lukioikäisinä heränneet opiskeluun, joten käytännössä ylioppilastodistuksen arvosanojen korottaminen olisi näille opiskelijoille kohtuuttoman iso urakka. Ei voi olla niin, että tulevaisuuden kannalta merkittävät päätökset tehdään jo 16-vuotiaana.

Tätä taustaa vasten pääsykoe on reiluin valintajärjestelmä myös alueellisen tasa-arvon näkökulmasta. Ylioppilaskokeessa menestyminen riippuu hyvin vahvasti lukion lähtötasosta eikä kaikissa kunnissa ei ole mahdollisuutta tarjota yhtä paljon opetusta ja valinnaisia kursseja.

Vaikka todistusvalinta sopii joillekin aloille hyvin, on pääsykoe kuitenkin hakupainealoilla järkevin ja reiluin tapa tehdä opiskelijavalinnat. Toivomme, että HYY pitää osaltaan asiaa esillä ja hahmottaa asiassa alojen erilaisuuden.

 

Helinä Teittinen

Kirjoittaja on HELPn edaattori ja järjestöaktiivi Pykälästä.

HELPn avoimuusohjelma 2017-2018

Edustajistoryhmä HELP:n ohjelma Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan toiminnan ja päätöksenteon avaamiseksi kaudella 2017–2018 toimenpide-ehdotuksineen

TAUSTA

Sekä HYY:n että HY:n päätöksenteon avoimuuden ja vuorovaikutuksellisuuden lisääminen oli Edustajistoryhmä HELP:n keskeinen vaalitavoite edustajistovaaleissa 2016. HELP:issä on jo kauan koettu, että HYY:n päätöksenteon avoimuus ylioppilaskunnan jäsenelle on puutteellista ja tilannetta voitaisiin parantaa. HYYssä tunnutaan välillä ajattelevan, että on riittävää, jos tieto on julkista eli ei-salaista, mutta HELPissä haluaisimme tosiasiallista avoimuutta lisää.

TARKOITUS

Tämän ohjelman tavoitteena on antaa suuntaviivoja avoimuuden parantamiseksi ylioppilaskunnassa tulevalla edustajistokaudella sekä tuoda näitä asioita käytäntöön myös pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna. Tarkoituksena on tarjota konkreettisia ehdotuksia avoimuuden parantamiseksi sekä herättää aiheesta keskustelua ylioppilaskunnan jäsenistön parissa. Toivomme, että ohjelma herättää myös uusia avauksia ja ideoita avoimuuden ja paremman päätöksentekokulttuurin luomiseksi.

TOIMENPITEET

1. Kaikille julkinen ajantasainen kokouskalenteri

HELP ehdottaa, että HYY eli käytännössä HYY:n keskustoimisto alkaisi pitää ylioppilaskunnan nettisivuilla yllä omaa sivuaan ajantasaiselle kokouskalenterille, johon merkittäisiin kronologisesti niin edustajiston, valmisteluvaliokunnan, talousjohtokunnan, työryhmien kuin HYY:n hallituksen kokoukset sekä lyhyt asialista näistä. Listaan olisi hyvä saada kaikkien mahdollisten päätöksentekoelinten kokoukset. Kokouksen jälkeen sivulle päivittyisi saman tien pöytäkirja liitteineen. Mikäli jokin pöytäkirjan liitteistä on merkitty salaiseksi eikä sitä julkaista, ilmoitetaan sitä koskevassa pöytäkirjan asiakohdassa syy salassapitoon (liikesalaisuudet ja henkilötiedot).

Näin jäsenistö voisi seurata yhdeltä sivulta koko HYY:n organisaation päätöksentekomenettelyn aikataulua ja päätettäviä asioita. Tämä loisi jäsenistölle paremman yleiskuvan HYY:n tosiasiallisesta toiminnasta sekä lisäisi avoimuutta, jos jäsen haluaa esimerkiksi seurata yksittäisen päätöksentekoasian etenemistä.

2. Kaikki kokoukset avoimiksi jäsenistölle

HELP ehdottaa lähtökohdaksi HYY:n toiminnassa sitä, että kaikki virallisten päätöksentekoelinten kokoukset olisivat avoimia koko jäsenistölle. Tässä tulee tietysti huomioida se, että mikäli kokouksessa käsitellään luottamuksellisia asioita, esimerkiksi henkilöstöasioita, tästä täytyy poiketa. Kokouksen avoimuus/suljettuus merkittäisiin selkeästi kohdassa 1. mainittuun kokouskalenteriin. Kokouksen avoimuus jäsenistölle ei tarkoita sitä, että heillä olisi itsestäänselvästi puhe- tai äänivaltaa kokouksessa, sillä demokratian vaatimukset tulee myös huomioida esimerkiksi edustajistotoimintaan liittyvissä päätöksentekoelimissä.

3. Hankinnoissa sidonnaisuudet julkisiksi

HELP esittää, että toimintatalouden hankinnoissa kiinnitettäisiin nykyistä enemmän huomiota mahdollisiin sidonnaisuuksiin. Tämä paitsi opettaisi HYY:n toimijoille läpinäkyvämpää päätöksentekoa myös lisäisi HYYn uskottavuutta. Tehtäessä hankintaa pitäisi aina tarkastella, onko tuottajalla kenties sidoksia esimerkiksi HYYn päättäjiin ja millä perustein tuottaja valitaan. Mikäli palvelun tai tavaran toimittajaksi valitaan lähivuosina tai hankintahetkellä HYY:n päätöksenteossa aktiivinen henkilö, pitäisi tästä antaa erikseen tieto edustajistolle.

4. Tieto toimielinten jäsenistä ajantasaisesti ja julkisesti saataville

Sellaisten HYY:n työryhmien ja toimielinten, joissa on pysyviä jäseniä, esim. edustajiston puheenjohtajisto tai valmisteluvaliokunta, kokoonpano tulee ilmoittaa HYY:n nettisivuilla kootusti sekä ajantasaisesti. Jäsenten pitää vaivattomasti pystyä näkemään, kuka päättää paitsi edustajistossa myös valmistelevissa ja muissa toimielimissä.

5. Asiakirjat julkisiksi

Kaikki mahdolliset esityslistat, pöytäkirjat ja jopa valmisteluaineisto tulisi olla helposti saatavilla HYY:n nettisivuilla. Tällä hetkellä näiden saaminen on haastavaa eikä rivijäsen tiedä, mikä on julkista ja mikä ei. Esityslista ja pöytäkirjat voisivat päivittyä esim. kokouskalenterin yhteyteen. Tällä hetkellä suurimman tietomäärän saavat edustajistoryhmien puheenjohtajat, mutta HYY:ssä voitaisiin miettiä, tulisiko tämä tietoa jakaa laajemmin. Tietojen välittäminen sähköpostilistoilla ei välttämättä ole nykyisin se tehokkain keino, vaan esimerkiksi sähköinen asiakirja-arkisto voisi olla harkitsemisen arvoinen.

6. Osallistava linjapaperien valmistelu

Jo kaudella 2014–2016 joitakin linjapapereita valmisteltiin osallistavasti eli avoimessa työryhmässä. Tällainen toiminta on hyvää ja kannatettavaa. Opiskelijoidemme ideat ja älylliset resurssit tulee ottaa täysimittaisesti käyttöön.

HELP:n näkemyksen mukaan HYY:n tulisi muutoinkin keskittyä vahvemmin aktivoimaan jäseniään olemaan mukana valmistelua. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi sillä, että jäsenet pääsevät vapaasti arvioimaan ja kommentoimaan mm. hallituksen strategiaa ja linjavetoja. Lisäksi ponsi-järjestelmää voisi kehittää entisestään ja tehdä se kaikille jäsenille tunnetuksi ja ymmärretyksi.

Osallistaminen hyödyntää HYY-organisaatiota ainakin kahdella tasolla. Ensimmäinen seikka on perspektiivin laajentaminen: HYY:n hallinto ei yksinään pysty millään huomioimaan kaikkia opiskelijoitaan painavia seikkoja. Ikävä kyllä se ei myöskään pääse yksittäisen opiskelijan pään sisälle tätä selvittämään. Esimerkiksi kv-opiskelijoilla saattaa hyvinkin olla edustajistosta poikkeavat käsitykset siitä mitä haasteita integraatioon liittyy ja miten niitä tulisi ratkaista. Toisaalta jotkut opiskelijaryhmittymät saattavat kokonaan unohtua HYY:n päätöksenteossa.

Toiseksi jäsenten mahdollisuudet tulla kuulluksi HYY:n päätöksenteossa toisivat myös kaivattua legitimiteettiä ylioppilaskunnan tekemille päätöksille. Edes sähköinen äänestäminen ei tuottanut odotettua äänestysintoa, vaan edustajisto puskee päätöksiään varmalla, ~31 % mandaatillaan. HELP antaa arvoa sille, että yksittäinen opiskelija tuntisi tulevansa kuulluksi tietäen ainakin jonkun HYY-koneistossa lukeneen hänen näkemyksensä.
7. Kaavio päätöksentekoprosessista avoimesti saataville HYY:n nettisivuille

Missä järjestyksessä asioita HYY:ssä käsitellään? Tämä tieto on päätöksenteon ymmärtämisen kannalta aivan olennainen. HELP ehdottaakin, että jäsenistölle avoimuuden ja selvyyden nimissä laaditaan graafinen kaavio, josta käy ilmi esimerkiksi HYY:n budjetin ja tavoiteohjelman laatimisen prosessikaavio.

8. Avoimuuden lisääminen HYY:n hallitusneuvotteluihin

Useissa muissa ylioppilaskunnissa hallituksen valintaan liittyvät prosessit ovat julkisempia ja hallitustyrkkyjen nimet ja osassa tapauksista myös hakemukset ovat koko jäsenistön saatavilla ylioppilaskunnan nettisivuilla. Esitämme, että myös HYY:ssä aletaan tarkastella hallituksen valintaan liittyvää menettelyä uudestaan tavoitteena luoda sellainen malli, missä tieto ehdokkaista, neuvotteluiden kulusta ja lopputuloksesta on helposti koko ylioppilaskunnan jäsenistön saatavilla reaaliaikaisesti. Pohdintaan voidaan tuoda myös se, onko nykyinen neuvottelumalli ylipäätään parhain tapa valita hallitus.

UUVAHTANUT AVOIMUUS – KUINKA SITOUTUMATTOMUUS KATOSI VIIDESSÄ PÄIVÄSSÄ

UUVAHTANUT AVOIMUUS – KUINKA SITOUTUMATTOMUUS KATOSI VIIDESSÄ PÄIVÄSSÄ

HYY:n edustajistovaalien jälkeen alkoivat hallitusneuvottelut maanantaina 7.11.2016. Yleensä minimissään kahdesta vuorokaudesta viiteen vuorokauteen kestävät neuvottelut saatiin yllättäen päätökseen tänä vuonna vain muutaman tunnin neuvottelemisella.

Hallitusneuvottelut alkoivat viime vuoden tapaan avoimella aloituksella. Ideana on, että hallitusneuvotteluissa tapahtunutta suhmurointia haluttiin vähentää. Käytännössä hallitukseen ehdolla olevat jäsenet ja puheenjohtajat esittäytyivät tilaisuudessa. Lopuksi ryhmien päävastuussa olevat hallitusneuvottelijat esittäytyivät ja heidän tuli esitellä myös ryhmänsä tavoitteet. Hallitusneuvottelijoiden pääsanomana oli erityisesti neuvotteluiden avoimuus. Erityisesti osakunnat ja HYAL korostivat sitä, että he neuvottelevat kaikkien kanssa ja tulevat avoimin mielen hallitusneuvotteluihin. Omia tavoitteitaan ryhmät eivät juurikaan HELPiä lukuunottamatta kertoneet.

Muutaman tunnin päästä avoimuus oli kuitenkin täysin unohtunut. HYAL ilmoitti neuvotteluiden loppuneen, ennen kuin useat ryhmät olivat edes ehtineet aloittaa neuvotteluja keskenään. Tämä oli melkoinen yllätys sen jälkeen, kun ensin oltiin juhlavasti puhuttu siitä, että kaikki ryhmät ovat avoimesti neuvottelemassa kaikkien kanssa. Lisäksi neuvotteluiden tulos syntyi ennätyksellisen nopeasti parissa tunnissa, mikä on hyvin erikoista. Jostain syystä neuvottelutulosta ei myöskään ole kehdattu ilmoittaa edes vuorokausi neuvotteluiden loppumisen jälkeen, ilmeisesti epäilyttävän nopean etenemisen takia. Muille edustajistoryhmille kerrottiin neuvottelutuloksen olevan valmis, mutta virallinen ilmoitus asiasta puuttuu edelleen. Hallituksen muodostavat saamamme tiedon mukaan HYAL, Maailmanpyörä, Osakuntalainen Unioni sekä OSY.

Ulospäin tällainen neuvottelu luonnollisestikin näyttää aika omituiselta. Sitvasin hallitusehdokas esittelypuheessaan alleviivasi hyvän hallinnon merkitystä HYY:n toiminnassa. Hyvään hallintoon liittyy keskeisesti se, että hallinto näyttää myös ulospäin hyvältä ja korruptoimattomalta. Täytyykin mainita, että tulevan hallituksen toiminta ei näytä todellakaan alkavan hyvän hallinnon vaatimalla tavalla.

Erikoinen piirre näissä neuvotteluissa on ollut puoluepoliittisen sitoutumattomuuden hämärtyminen. Molemmat HYALin pääneuvottelijat ovat kytköksissä puolueisiin, joiden ideologiaan sitoutuneet edustajistoryhmät valittiin HYY:n hallitukseen. Ennen vaaleja oli kova huutelu sitoutumattomuuden iloista, mutta tämä periaate näköjään unohtui viidessä päivässä. Ehdotammekin HELPissä, että jatkossa hallitusneuvotteluiden kick-offissa sitoutumattomien neuvottelijoiden täytyy kertoa suoraan sitoumuksensa puoluepolitiikkaan sekä kaikkien neuvottelijoiden erityisen läheiset sitoumuksensa muihin edustajistoryhmiin, mikäli niitä on. Kaikkien ryhmien on mahdollista valita neuvottelijansa myös niin, että heillä ei ole merkittäviä sitoumuksia. Asiallinen ja siltä vaikuttava hallitusneuvottelu on tärkeä asia HYY:n uskottavuuden kannalta.

 

 

8.11.2016

Edustajistoryhmä HELP