Category Archives: HYY

HELPn avoimuusohjelma 2017-2018

Edustajistoryhmä HELP:n ohjelma Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan toiminnan ja päätöksenteon avaamiseksi kaudella 2017–2018 toimenpide-ehdotuksineen

TAUSTA

Sekä HYY:n että HY:n päätöksenteon avoimuuden ja vuorovaikutuksellisuuden lisääminen oli Edustajistoryhmä HELP:n keskeinen vaalitavoite edustajistovaaleissa 2016. HELP:issä on jo kauan koettu, että HYY:n päätöksenteon avoimuus ylioppilaskunnan jäsenelle on puutteellista ja tilannetta voitaisiin parantaa. HYYssä tunnutaan välillä ajattelevan, että on riittävää, jos tieto on julkista eli ei-salaista, mutta HELPissä haluaisimme tosiasiallista avoimuutta lisää.

TARKOITUS

Tämän ohjelman tavoitteena on antaa suuntaviivoja avoimuuden parantamiseksi ylioppilaskunnassa tulevalla edustajistokaudella sekä tuoda näitä asioita käytäntöön myös pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna. Tarkoituksena on tarjota konkreettisia ehdotuksia avoimuuden parantamiseksi sekä herättää aiheesta keskustelua ylioppilaskunnan jäsenistön parissa. Toivomme, että ohjelma herättää myös uusia avauksia ja ideoita avoimuuden ja paremman päätöksentekokulttuurin luomiseksi.

TOIMENPITEET

1. Kaikille julkinen ajantasainen kokouskalenteri

HELP ehdottaa, että HYY eli käytännössä HYY:n keskustoimisto alkaisi pitää ylioppilaskunnan nettisivuilla yllä omaa sivuaan ajantasaiselle kokouskalenterille, johon merkittäisiin kronologisesti niin edustajiston, valmisteluvaliokunnan, talousjohtokunnan, työryhmien kuin HYY:n hallituksen kokoukset sekä lyhyt asialista näistä. Listaan olisi hyvä saada kaikkien mahdollisten päätöksentekoelinten kokoukset. Kokouksen jälkeen sivulle päivittyisi saman tien pöytäkirja liitteineen. Mikäli jokin pöytäkirjan liitteistä on merkitty salaiseksi eikä sitä julkaista, ilmoitetaan sitä koskevassa pöytäkirjan asiakohdassa syy salassapitoon (liikesalaisuudet ja henkilötiedot).

Näin jäsenistö voisi seurata yhdeltä sivulta koko HYY:n organisaation päätöksentekomenettelyn aikataulua ja päätettäviä asioita. Tämä loisi jäsenistölle paremman yleiskuvan HYY:n tosiasiallisesta toiminnasta sekä lisäisi avoimuutta, jos jäsen haluaa esimerkiksi seurata yksittäisen päätöksentekoasian etenemistä.

2. Kaikki kokoukset avoimiksi jäsenistölle

HELP ehdottaa lähtökohdaksi HYY:n toiminnassa sitä, että kaikki virallisten päätöksentekoelinten kokoukset olisivat avoimia koko jäsenistölle. Tässä tulee tietysti huomioida se, että mikäli kokouksessa käsitellään luottamuksellisia asioita, esimerkiksi henkilöstöasioita, tästä täytyy poiketa. Kokouksen avoimuus/suljettuus merkittäisiin selkeästi kohdassa 1. mainittuun kokouskalenteriin. Kokouksen avoimuus jäsenistölle ei tarkoita sitä, että heillä olisi itsestäänselvästi puhe- tai äänivaltaa kokouksessa, sillä demokratian vaatimukset tulee myös huomioida esimerkiksi edustajistotoimintaan liittyvissä päätöksentekoelimissä.

3. Hankinnoissa sidonnaisuudet julkisiksi

HELP esittää, että toimintatalouden hankinnoissa kiinnitettäisiin nykyistä enemmän huomiota mahdollisiin sidonnaisuuksiin. Tämä paitsi opettaisi HYY:n toimijoille läpinäkyvämpää päätöksentekoa myös lisäisi HYYn uskottavuutta. Tehtäessä hankintaa pitäisi aina tarkastella, onko tuottajalla kenties sidoksia esimerkiksi HYYn päättäjiin ja millä perustein tuottaja valitaan. Mikäli palvelun tai tavaran toimittajaksi valitaan lähivuosina tai hankintahetkellä HYY:n päätöksenteossa aktiivinen henkilö, pitäisi tästä antaa erikseen tieto edustajistolle.

4. Tieto toimielinten jäsenistä ajantasaisesti ja julkisesti saataville

Sellaisten HYY:n työryhmien ja toimielinten, joissa on pysyviä jäseniä, esim. edustajiston puheenjohtajisto tai valmisteluvaliokunta, kokoonpano tulee ilmoittaa HYY:n nettisivuilla kootusti sekä ajantasaisesti. Jäsenten pitää vaivattomasti pystyä näkemään, kuka päättää paitsi edustajistossa myös valmistelevissa ja muissa toimielimissä.

5. Asiakirjat julkisiksi

Kaikki mahdolliset esityslistat, pöytäkirjat ja jopa valmisteluaineisto tulisi olla helposti saatavilla HYY:n nettisivuilla. Tällä hetkellä näiden saaminen on haastavaa eikä rivijäsen tiedä, mikä on julkista ja mikä ei. Esityslista ja pöytäkirjat voisivat päivittyä esim. kokouskalenterin yhteyteen. Tällä hetkellä suurimman tietomäärän saavat edustajistoryhmien puheenjohtajat, mutta HYY:ssä voitaisiin miettiä, tulisiko tämä tietoa jakaa laajemmin. Tietojen välittäminen sähköpostilistoilla ei välttämättä ole nykyisin se tehokkain keino, vaan esimerkiksi sähköinen asiakirja-arkisto voisi olla harkitsemisen arvoinen.

6. Osallistava linjapaperien valmistelu

Jo kaudella 2014–2016 joitakin linjapapereita valmisteltiin osallistavasti eli avoimessa työryhmässä. Tällainen toiminta on hyvää ja kannatettavaa. Opiskelijoidemme ideat ja älylliset resurssit tulee ottaa täysimittaisesti käyttöön.

HELP:n näkemyksen mukaan HYY:n tulisi muutoinkin keskittyä vahvemmin aktivoimaan jäseniään olemaan mukana valmistelua. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi sillä, että jäsenet pääsevät vapaasti arvioimaan ja kommentoimaan mm. hallituksen strategiaa ja linjavetoja. Lisäksi ponsi-järjestelmää voisi kehittää entisestään ja tehdä se kaikille jäsenille tunnetuksi ja ymmärretyksi.

Osallistaminen hyödyntää HYY-organisaatiota ainakin kahdella tasolla. Ensimmäinen seikka on perspektiivin laajentaminen: HYY:n hallinto ei yksinään pysty millään huomioimaan kaikkia opiskelijoitaan painavia seikkoja. Ikävä kyllä se ei myöskään pääse yksittäisen opiskelijan pään sisälle tätä selvittämään. Esimerkiksi kv-opiskelijoilla saattaa hyvinkin olla edustajistosta poikkeavat käsitykset siitä mitä haasteita integraatioon liittyy ja miten niitä tulisi ratkaista. Toisaalta jotkut opiskelijaryhmittymät saattavat kokonaan unohtua HYY:n päätöksenteossa.

Toiseksi jäsenten mahdollisuudet tulla kuulluksi HYY:n päätöksenteossa toisivat myös kaivattua legitimiteettiä ylioppilaskunnan tekemille päätöksille. Edes sähköinen äänestäminen ei tuottanut odotettua äänestysintoa, vaan edustajisto puskee päätöksiään varmalla, ~31 % mandaatillaan. HELP antaa arvoa sille, että yksittäinen opiskelija tuntisi tulevansa kuulluksi tietäen ainakin jonkun HYY-koneistossa lukeneen hänen näkemyksensä.
7. Kaavio päätöksentekoprosessista avoimesti saataville HYY:n nettisivuille

Missä järjestyksessä asioita HYY:ssä käsitellään? Tämä tieto on päätöksenteon ymmärtämisen kannalta aivan olennainen. HELP ehdottaakin, että jäsenistölle avoimuuden ja selvyyden nimissä laaditaan graafinen kaavio, josta käy ilmi esimerkiksi HYY:n budjetin ja tavoiteohjelman laatimisen prosessikaavio.

8. Avoimuuden lisääminen HYY:n hallitusneuvotteluihin

Useissa muissa ylioppilaskunnissa hallituksen valintaan liittyvät prosessit ovat julkisempia ja hallitustyrkkyjen nimet ja osassa tapauksista myös hakemukset ovat koko jäsenistön saatavilla ylioppilaskunnan nettisivuilla. Esitämme, että myös HYY:ssä aletaan tarkastella hallituksen valintaan liittyvää menettelyä uudestaan tavoitteena luoda sellainen malli, missä tieto ehdokkaista, neuvotteluiden kulusta ja lopputuloksesta on helposti koko ylioppilaskunnan jäsenistön saatavilla reaaliaikaisesti. Pohdintaan voidaan tuoda myös se, onko nykyinen neuvottelumalli ylipäätään parhain tapa valita hallitus.

UUVAHTANUT AVOIMUUS – KUINKA SITOUTUMATTOMUUS KATOSI VIIDESSÄ PÄIVÄSSÄ

UUVAHTANUT AVOIMUUS – KUINKA SITOUTUMATTOMUUS KATOSI VIIDESSÄ PÄIVÄSSÄ

HYY:n edustajistovaalien jälkeen alkoivat hallitusneuvottelut maanantaina 7.11.2016. Yleensä minimissään kahdesta vuorokaudesta viiteen vuorokauteen kestävät neuvottelut saatiin yllättäen päätökseen tänä vuonna vain muutaman tunnin neuvottelemisella.

Hallitusneuvottelut alkoivat viime vuoden tapaan avoimella aloituksella. Ideana on, että hallitusneuvotteluissa tapahtunutta suhmurointia haluttiin vähentää. Käytännössä hallitukseen ehdolla olevat jäsenet ja puheenjohtajat esittäytyivät tilaisuudessa. Lopuksi ryhmien päävastuussa olevat hallitusneuvottelijat esittäytyivät ja heidän tuli esitellä myös ryhmänsä tavoitteet. Hallitusneuvottelijoiden pääsanomana oli erityisesti neuvotteluiden avoimuus. Erityisesti osakunnat ja HYAL korostivat sitä, että he neuvottelevat kaikkien kanssa ja tulevat avoimin mielen hallitusneuvotteluihin. Omia tavoitteitaan ryhmät eivät juurikaan HELPiä lukuunottamatta kertoneet.

Muutaman tunnin päästä avoimuus oli kuitenkin täysin unohtunut. HYAL ilmoitti neuvotteluiden loppuneen, ennen kuin useat ryhmät olivat edes ehtineet aloittaa neuvotteluja keskenään. Tämä oli melkoinen yllätys sen jälkeen, kun ensin oltiin juhlavasti puhuttu siitä, että kaikki ryhmät ovat avoimesti neuvottelemassa kaikkien kanssa. Lisäksi neuvotteluiden tulos syntyi ennätyksellisen nopeasti parissa tunnissa, mikä on hyvin erikoista. Jostain syystä neuvottelutulosta ei myöskään ole kehdattu ilmoittaa edes vuorokausi neuvotteluiden loppumisen jälkeen, ilmeisesti epäilyttävän nopean etenemisen takia. Muille edustajistoryhmille kerrottiin neuvottelutuloksen olevan valmis, mutta virallinen ilmoitus asiasta puuttuu edelleen. Hallituksen muodostavat saamamme tiedon mukaan HYAL, Maailmanpyörä, Osakuntalainen Unioni sekä OSY.

Ulospäin tällainen neuvottelu luonnollisestikin näyttää aika omituiselta. Sitvasin hallitusehdokas esittelypuheessaan alleviivasi hyvän hallinnon merkitystä HYY:n toiminnassa. Hyvään hallintoon liittyy keskeisesti se, että hallinto näyttää myös ulospäin hyvältä ja korruptoimattomalta. Täytyykin mainita, että tulevan hallituksen toiminta ei näytä todellakaan alkavan hyvän hallinnon vaatimalla tavalla.

Erikoinen piirre näissä neuvotteluissa on ollut puoluepoliittisen sitoutumattomuuden hämärtyminen. Molemmat HYALin pääneuvottelijat ovat kytköksissä puolueisiin, joiden ideologiaan sitoutuneet edustajistoryhmät valittiin HYY:n hallitukseen. Ennen vaaleja oli kova huutelu sitoutumattomuuden iloista, mutta tämä periaate näköjään unohtui viidessä päivässä. Ehdotammekin HELPissä, että jatkossa hallitusneuvotteluiden kick-offissa sitoutumattomien neuvottelijoiden täytyy kertoa suoraan sitoumuksensa puoluepolitiikkaan sekä kaikkien neuvottelijoiden erityisen läheiset sitoumuksensa muihin edustajistoryhmiin, mikäli niitä on. Kaikkien ryhmien on mahdollista valita neuvottelijansa myös niin, että heillä ei ole merkittäviä sitoumuksia. Asiallinen ja siltä vaikuttava hallitusneuvottelu on tärkeä asia HYY:n uskottavuuden kannalta.

 

 

8.11.2016

Edustajistoryhmä HELP

Edustajiston kokous 3/2015

Vuoden 2015 edustajiston kolmas kokous pidettiin Viikin kampuksen biokeskus 2:ssa, kokouksessa valittiin uusi pääsihteeri ylioppilaskunnalle sekä käytiin lähetekeskustelu järjestöpoliittisen linjapaperin päivityksestä.

Linkki videoon kokouksesta https://www.youtube.com/watch?v=EnLo-i-Kmbc

Linkki päätösluetteloon http://hyy.helsinki.fi/fi/media-arkisto/asiakirjat

 

Vuoden kolmas edustajiston kokous oli yksi vuoden tärkeimmistä, sillä siellä valittiin HYY:n seuraava pääsihteeri. Tehtävä on erittäin tärkeä: pääsihteeri vastaa ylioppilaskunnan operatiivista toiminnasta sekä taloudesta. Pääsihteeri myös toimii keskustoimistolla noin 20:en asiantuntijan sekä työntekijän esihenkilönä. Lisäksi pääsihteeri toimii vahvana HYYn organisaation kehittäjänä ja huolehtii yleisestä edunvalvonnasta.

 

Pääsihteerin valintaprosessi on ollut monivaiheinen. Haku aloitettiin 5.3.2015 ja valintaa valmistelemaan perustettiin työryhmä, johon osallistui 7 edustajaa eri edustajistoryhmistä (HELPin edustajana toimi Ilmi Salminen) sekä työryhmän puheenjohtajana toimiva HYYn hallituksen puheenjohtaja Mari Kyllönen.

Rekrytointityöryhmä päätti hakuilmoituksessa mainittujen kriteerien perusteella kutsua haastatteluun 5 hakijaa 16:sta, jonka jälkeen haastattelun ja hakemuksen perusteella rekrytointityöryhmä päätti esittää edustajistolle valittavaksi pääsihteerin tehtävään Jannica Aaltoa tai Anna-Maija Riekkistä. Heillä kummallakin on kokemusta toimimisesta HYYssä muun muassa hallituksen puheenjohtajina ja muutenkin useamman vuoden hallituskokemus.

Edustajiston kokouksessa kummallakin hakijalla oli puoli tuntia aikaa ensiksi esitellä itseään ja näkemyksiään pääsihteerin tehtävistä sekä vastata kymmeneen etukäteen päätettyihin ja heille valmiiksi tuttuihin kysymyksiin. Tämän jälkeen edustajistolla oli aikaa käydä keskustelua hakijoista ja heidän haastatteluistaan heränneistä ajatuksista. Lopuksi edustajisto äänesti suljetulla lippuäänestyksellä Jannica Aallon tulevaksi pääsihteeriksi äänin 45-13.

Kokouksessa käytiin myös lähetekeskustelu järjestöpoliittisen linjapaperin uudistuksesta, mikä tulee tapahtumaan kuluvan vuoden aikana. Linjapaperin uudistumiseen perustetaan oma työryhmä, joka tulee olemaan avoin kaikille yliopiston opiskelijoille. Keskustelussa eri edustajistoryhmät esittelivät näkemyksiään siitä, millainen linjapaperin tulisi olla: minkälaisia arvoja siinä tuodaan esiin ja minkälaista on hyvä järjestötoiminta. HELPin edustaja Salla Viitanen painotti puheenvuorossaan sitä miten HYY:n tulisi nostaa linjapaperissaan painopistealueeksi kansallinen ja kansainvälinen tieteeseen liittyvä toiminta. Tieteellisen kompetenssin kasvattaminen ja kansainvälisyys tulisi sivistyksen lisäksi olla asioita , joihin HYY rohkaisisi taustajärjestöjään: onhan HYY sentään tiedeyliopiston ylioppilaskunta. Esimerkkinä tähän Salla antoi joidenkin järjestöjen järjestämät tieteelliset konferenssimatkat muihin yliopistoihin. Näiden matkojen tuoma kokemus on hyödyllistä sekä tieteen, että työllistymisen kannalta, ja se parantaisi järjestöjen ja niiden jäsenien kansainvälisiä suhteita, jotka ovat tieteessä erittäin tärkeitä. Toinen Viitasen pointeista käsitteli pitkäjänteisen edunvalvontatyön parantamista kaikissa sen osa-alueissa: suuri osa edunvalvonnasta tapahtuu ainejärjestössä ja HYYn tulisi vahvasti tukea niitä tässä. Viitanen myös painotti työelämäyhteistyön merkitystä viimeisenä pointtinaan.  Opiskelijoiden ja opiskelijayhdistysten hyvät suhteet työnantajiin sekä harjoitus- tai työpaikkamielessä olisivat opiskelijoiden eduksi sekä työllistymisen, että työelämätietoisuuden kannalta. Nämä kolme pointtia voisi HELPin mielestä  kirjata asioiksi,  joissa HYY tarjoaisi jatkossa taustajärjestöilleen tukea.

 

Myös Hertta Lehvävirta HYALista toivoi puheenvuorossaan enemmän apua järjestöjen omaan edunvalvontaan tuomalla eri järjestöjen edunvalvojia yhteen HYYn kautta.  Tämä kuulostaa järkevältä: vaikka HYY tekeekin suoraan aktiivista edunvalvontaa, taustajärjestöjen edunvalvonnan parantaminen esimerkiksi HYYn järjestämän koulutuksen kautta tai muuten järjestämällä enemmän edunvalvojien yhteisiä tapaamisia parantaisi varmasti järjestöjen yleistä edunvalvontatilannetta. On tärkeää, että järjestöissä toimivat ihmiset tietävät miten yliopistolla voi vaikuttaa, ja kukapa olisi parempi kertomaan siitä kuin HYY itse. HELP ehdottomasti allekirjoittaa edunvalvonnan korostamisen painopistealueena.

Iris Vainio HYALista mainitsi puheenvuorossaan, että HYYn tulisi reagoida vahvasti muuttuviin järjestöihinsä ja niiden tarpeisiin ja tämän tulisi myös näkyä tässä tulevassa linjapaperin päivityksessä. Hän mainitsi yhtenä esimerkkinä muuttumisesta myös kiinnostuksen heräämisen työelämätapahtumia kohtaan. Tärkeimpänä pointtinaan hänellä kuitenkin oli HYYn ja sen taustajärjestöjen aktiivinen vuorovaikutus, jotta tällaisiin asioihin voitaisiin kiinnittää nopeasti huomiota, ja sitä kautta vaikuttaa tehokkaasti muuttuviin tarpeisiin.

Tarik Ahsanullah edistyksellisistä piti myös vahvan puheenvuoron linjapaperista. Hänen mielestään kyseinen linjapaperi on suhteellisen ellei jopa erittäin tuntematon monissa järjestöissä ja niiden hallituksissa, ja ettei sen sisällöllä ole väliä jos sitä ei kukaan lue. Tämä on erittäin hyvä pointti ja mainittu epäkohta onkin lopulta iso pähkinä purtavaksi HYYlle: miten saada myytyä jo nimeltään pelottavankuuloinen mutta silti sisällöltään hyödyllinen ja tarkoitusperältään hyvä paperi taustajärjestöilleen?

Moni puheenvuoro käsitteli kuitenkin kyseisen paperin sisällön määrittelemisen hankaluutta sen takia, että HYYn järjestökenttä on niin monimuotoinen, ja sen taustajärjestöt ovat niin erilaisia. Eli onko mitään järkeä vaatia urheiluharrastekerhoja edistämään työelämärelevanssia tai tieteellisyyttä? Mielestäni ei tietenkään, mutta onko paperin tarkoituksena toimia vaatimus- tai tavoite listana HYYltä järjestöille vai enemmänkin välineenä, joka osoittaisi kannustettavia toimintatapoja ja hyviä arvoja, joiden kautta järjestöt voisivat parantaa toimintaansa sekä jäseniensä etuuksia ja elämää.

Biokeskuksen vahtimestari keskeytti kokouksen ja oli sitä mieltä, että asiasta oltiin keskusteltu riittävästi, sillä edustajistolle varattu aika oli ylittynyt.  Pääsihteerin mukaan salin käytölle oltiin varattu lisätunteja, ja että niistä oltiin jopa maksettu. Kokous kuitenkin päätettiin tästä syystä…

Lari Kotamäki, LKS, HELP

Napinaa vai aktiivisuutta? Haastamme kaikki edustajistoryhmät aktiivisuustalkoisiin HYY-politiikan kiinnostavuuden parantamiseksi!

Eräs isoista sitoutumattomista edustajistoryhmistä, HYAL eli ainejärjestöläiset on tänä vuonna järjestänyt muun muassa ainejärjestöillan toiminta-avustuksista ja varainhankinnasta. Lisäksi perinteiseen tapaan HYAL on kiertänyt ainejärjestöjä läpi – käynyt esittäytymässä kokouksissa ja esittelemässä sekä HYALin että sitä kautta varmastikin myös HYY:n toimintaa.

Tänä keväänä tämä on aiheuttanut eräissä edustajistoryhmissä ja edustajissa epävirallisesti napinaa. On kuulemma epäreilua, että HYAL kiertää ainejärjestöjä ja antaa informaatiota HYY:stä ja omasta toiminnastaan.

Edustajistoryhmä HELP on päinvastaista mieltä. Vaikka olemmekin HYALin kanssa kilpaileva ryhmä, täytyy kilpailijallekin antaa tunnustusta, jos tämä on erityisen onnistunut jossain.

HYAL-edustajistoryhmän toiminta ihmisten aktivoinnissa kentällä on esimerkillistä. HYY:n ongelmiksi listataan jatkuvasti yksimielisesti se, että suurta osaa opiskelijoista, HYY:n jäsenistä, ei tavoiteta eikä HYY ole kiinnostava. Mikä olisi parempi tapa tavoittaa opiskelijoita, kuin mennä heidän luokseen? HYAL:in onnistumisesta on omiaan kertomaan esimerkiksi valiokuntavapaaehtoisten suuri määrä juuri HYAL-edustajistoryhmän liepeiltä.

HYAL-edustajistoryhmän järjestämät tapahtumat ovat juuri sellaisia, joita jokaikisen edustajistoryhmän täytyisi järjestää. Napinan sijaan nyt olisi kaikkien edustajistoryhmien viimeistään aktivoiduttava, sekä viestinnässään että myös kentällä! Paljon puhutaan HYY:ssä muun muassa huonosta äänestysaktiivisuudesta. Kuitenkin, vain sellaisilla toimilla, joita mm. HYAL harjoittaa, äänestysaktiivisuus voidaan saada kasvuun ja ihmiset aidosti kiinnostumaan ylioppilaskunnassaan toimimisesta.

Siksipä haastamme kaikki edustajistoryhmät toimintaan! Järjestäkää tekin kaikille avoimia tilaisuuksia, informoikaa HYY:n toiminnasta, kirjoitelkaa julkisia juttuja, näkykää kampuksilla, kiertäkää ainejärjestöissä! Muistakaa viestiä myös ulospäin mitä edarissa tapahtuu, mitä ryhmänne tekee ja miten voi päästä mukaan. Pienessä piirissä pidettävät kokoukset tai edustajistoryhmien väliset juhlinnat eivät avaa vielä toimintaa avoimeksi ja kiinnostavaksi. Oma aktiivisuus on paras vastine HYAL-edustajistoryhmän aktiivisuudelle, ja jos tarkkoja ollaan, on meidän kaikkien etu että HYY-politiikkaa saadaan enemmän näkyville.

 

HELP-ryhmä kantaa kortensa kekoon muun muassa syksyisellä HELPPO-keskiviikko -tapahtumalla sekä keväisellä HELP-brunssilla. Lisäksi olemme yhteydessä läheisimpien ainejärjestöjen hallituksiin sekä kirjoitamme opiskelijalehtiin ajankohtaisista asioista. Myös HELP voisi ja aikoo tehdä enemmän HYY:n kiinnostavuuden lisäämiseksi ja kaikkien innostamiseksi tulemaan mukaan päättämään meidän, ylioppilaskunnan, asioista!

 

Jos teillä arvon lukijat heräsi intoa tai ehdotuksia tapahtumista, joihin HELP voisi osallistua tai joita järjestää tai haluaisitte lisätietoa HELP:n toimista, ottakaa toki yhteyttä!

 

 

Tervetuloa HELP-brunssille tänään la 25.4. !

 

https://www.facebook.com/events/424767517688076/

 

 

Hyvää ja aktiivista kevättä kaikille toivottaen,

Salla Viitanen

(Joka ensi kertaa kuuli HYY:n toiminnasta missäpä muuallakaan kuin HYAL:in infossa.)

HELPn talouspaikat

HYY:n talouspaikoilla HELPiä edustavat ensi vuonna:

 

Joel Kujala, HYY-yhtymän hallituksessa
Kristian Taipale, HYY-ravintolat Oy hallituksessa
Ilmi Salminen, Gaudeamus Oy hallituksessa
Jonne Juntura, Katariina Järvi ja Elisa Tuomi,  HYY-yhtymän hallintoneuvostossa

 

 

 

Onnittelut paikan saaneille!

 

Sähköiset edustajistovaalit käyttöön – HYY:stä osallistavampi ja demokraattisempi!

HYY järjestää edustajistovaalit kahden vuoden välein perinteisellä lippuäänestyksellä. Sähköisiin vaaleihin siirtyminen olisi huomattava askel demokratian puolesta: Kaikki opiskelijat eivät pääse vaalipäivinä esim. perheen tai työn vuoksi äänestämään yliopistolle. Äänestyksen mahdollistaminen paikasta tai ajasta riippumattomaksi edistäisi kaikkien jäsenten mahdollisuuksia vaikuttaa HYY:ssä.

Help:n mielestä HYY:n on selvitettävä siirtyminen sähköisiin vaaleihin edustajistovaalien välivuoden 2015 aikana ja otettava sähköinen järjestelmä käyttöön jo seuraavissa edustajistovaaleissa 2016. Sähköiset vaalit on jo onnistuneesti otettu käyttöön monissa muissa ylioppilaskunnissa: AYY, TTYY, SHS. TTYY:ssa on havaittu sähköisten vaalien käyttöönoton myötä äänestysprosentin nousu (http://syl.evermade.fi/2011/11/04/ttyy-edustajistovaalit-sujuivat-erinomaisesti/#more-4010). Sähköinen äänestys on HYY:ssä jo käytössä hallinnon opiskelijaedustajien vaaleissa.

Sähköisiin vaaleihin siirtymisessä olisi myös muita hyviä puolia. Tällä hetkellä vaalien järjestämiskustannukset ovat n.70000 euroa, josta 40000 euroa on vaalilautakunnan kuluja(ääntenlaskijat, vaalivalvojat yms.) Mikäli sähköisiin vaaleihin siirryttäisiin, nämä kulut putoaisivat murto-osaan. Kaikki mikä nyt suoritetaan mekaanisesti, voitaisiin suorittaa sähköisesti.

Eiköhän siis päivitetä edustajistovaalit nykypäivään ja jätetään lippuäänestykset historiikkeihin!

Sun rahat sun hyödyksi!
#helppoehdokas