Category Archives: HYYvaalit

Sun rahat sua varten

Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) on heittämällä Suomen varakkain opiskelijajärjestö ja joidenkin arvioiden mukaan vähintäänkin myös yksi maailman rikkaimmista. Vaikka omaisuutta HYY:llä on arviolta noin 240 miljoonaa euroa, eivät sijoitustuotot riitä koko HYY:n toimintatalouden budjetin rahoittamiseen. Noin kolmasosa vajaan 3,4 miljoonan euron budjetista joudutaan rahoittamaan jäsenistöltä kerätyllä jäsenmaksulla.

Vaikka Suomessa yliopistokoulutus on ainakin vielä maksutonta, on jokaisen yliopisto-opiskelijan pakko kuulua ylioppilaskuntaan. Näin ollen myös HYY:n jäsenmaksu on jokaiselle Helsingin yliopiston perustutkinto-opiskelijalle pakollinen. Maksettavasta summasta noin puolet kuuluu YTHS:lle, mutta toinen puolikas menee suoraan ylioppilaskunnan kassaan. Valitettavasti monelle HYY:n jäsenelle vuosittainen lasku jäsenmaksusta jää myös ainoaksi konkreettiseksi muistutukseksi ylioppilaskunnan olemassaolosta. Kun satojen miljoonien omaisuuden päällä istuva organisaatio kerää pakkovallan turvin opiskelijalta rahaa toimintaansa, voi se tuntua monesta epäoikeudenmukaiselta, eikä syyttä.

Tilanne ei kuitenkaan ole niin synkkä, kuin se ensisilmäyksellä vaikuttaa. Toimintataloudessaan HYY käyttää rahaa ensisijaisesti opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämiseen esimerkiksi yliopistoyhteisön ja laajemman yhteiskunnallisen opiskelijaedunvalvonnan kautta. HYY järjestää tai rahoittaa myös tärkeitä palveluita jäsenistölleen, mistä hyvänä esimerkkinä toimii mm. Pykälän kaikille HYY:n jäsenille tarjoama oikeusapu. Ainakin osa toimintatalouden budjetista kuluu siis varsin hyödyllisiin ja perusteltuihin käyttökohteisiin.

Kuitenkin, hyvistä tarkoitusperistä huolimatta rahaa kuluu ylioppilaskunnassa myös varsin kyseenalaisiin asioihin. Monissa rahankäyttökohteissa kyse ei ole opiskelijalle tärkeistä peruspalveluista tai kaikkia HYY:n jäseniä laajamittaisesti hyödyttävästä toiminnasta. Esimerkiksi HYY:n alla toimivat järjestöt saavat vuosittain tilojen ja suorien järjestötukien kautta lähes 1,5 miljoonaa euroa tukea ylioppilaskunnalta. Järjestöillä on HYY:n taloudessa korostettu rooli, vaikka iso osa opiskelijoista ei välttämättä koe järjestötoimintaa itselleen tärkeänä asiana. Suuri menoerä ei myöskään juurikaan näy niiden opiskelijoiden elämässä, joiden ainejärjestöiltä löytyy omat tilat toimintansa varten. Vaikka järjestöt ovat tärkeä ja oleellinen osa opiskelijaelämää, on hyvä kysyä, ovatko järjestötuet saaneet jo liian suuren painoarvon vuosittaisessa budjetoinnissa. Ylioppilaskunnan pakkojäsenyyshän koskee jäsenistöä, ei järjestöjä.

Rahan lapiointi järjestöille ei ole ainoa kyseenalainen rahankäyttökohde HYY:ssä. Joissain tilanteissa HYY:n opiskelijapoliitikot luulevat yksinkertaisesti vain tietävänsä yksittäistä opiskelijaa paremmin, mihin opiskelija haluaisi käyttää omia rahojaan. Tästä syystä HYY:n budjetista rahoitetaan esimerkiksi vuosittain Ylioppilaslehteä n. 350 000 eurolla, mikä vastaa suurin piirtein 13 euroa jokaista jäsentä kohti. Rahoitusjärjestely on varsin omituinen, sillä vaikka opiskelija peruisi lehden tilauksen kesken vuoden, ei peruminen vaikuta HYY:n lehdelle myöntämään rahoitukseen lainkaan. Politikkojen haluttomuudesta johtuen tilausmaksuja ei olla kuitenkaan eriytetty pois budjetista jäsenistön itsensä suoraan maksettavasti. Luultavasti takana on pelko siitä, että vapaus säästää rahaa perumalla tilaus voisi johtaa tilausmäärien romahtamiseen. Mutta kyllähän opiskelijapoliitikot tietävät, millainen lehti on hyväksi opiskelijalle!

Edustajistoryhmä HELP on peräänkuuluttanut koko historiansa ajan järkevää rahankäyttöä ylioppilaskunnassa. Lähtökohtana taloudenpidolle tulisi olla yhdenvertaisten palveluiden tarjoaminen kaikille HYY:n jäsenille.  Tämä tarkoittaa resurssien käyttämistä siten, että ne hyödyttävät koko jäsenistöä mahdollisimman laaja-alaisesti. Nykytilanteessa tavoite saavutetaan parhaiten laskemalla jäsenmaksua ja keskittymällä jäsenpalveluissa ensisijaisesti opiskelijaedunvalvontaan ja tärkeimpiin jäsenpalveluihin.  

 

Kalle Markkanen

HELP:n ryhmäpuheenjohtaja

 

UUVAHTANUT AVOIMUUS – KUINKA SITOUTUMATTOMUUS KATOSI VIIDESSÄ PÄIVÄSSÄ

UUVAHTANUT AVOIMUUS – KUINKA SITOUTUMATTOMUUS KATOSI VIIDESSÄ PÄIVÄSSÄ

HYY:n edustajistovaalien jälkeen alkoivat hallitusneuvottelut maanantaina 7.11.2016. Yleensä minimissään kahdesta vuorokaudesta viiteen vuorokauteen kestävät neuvottelut saatiin yllättäen päätökseen tänä vuonna vain muutaman tunnin neuvottelemisella.

Hallitusneuvottelut alkoivat viime vuoden tapaan avoimella aloituksella. Ideana on, että hallitusneuvotteluissa tapahtunutta suhmurointia haluttiin vähentää. Käytännössä hallitukseen ehdolla olevat jäsenet ja puheenjohtajat esittäytyivät tilaisuudessa. Lopuksi ryhmien päävastuussa olevat hallitusneuvottelijat esittäytyivät ja heidän tuli esitellä myös ryhmänsä tavoitteet. Hallitusneuvottelijoiden pääsanomana oli erityisesti neuvotteluiden avoimuus. Erityisesti osakunnat ja HYAL korostivat sitä, että he neuvottelevat kaikkien kanssa ja tulevat avoimin mielen hallitusneuvotteluihin. Omia tavoitteitaan ryhmät eivät juurikaan HELPiä lukuunottamatta kertoneet.

Muutaman tunnin päästä avoimuus oli kuitenkin täysin unohtunut. HYAL ilmoitti neuvotteluiden loppuneen, ennen kuin useat ryhmät olivat edes ehtineet aloittaa neuvotteluja keskenään. Tämä oli melkoinen yllätys sen jälkeen, kun ensin oltiin juhlavasti puhuttu siitä, että kaikki ryhmät ovat avoimesti neuvottelemassa kaikkien kanssa. Lisäksi neuvotteluiden tulos syntyi ennätyksellisen nopeasti parissa tunnissa, mikä on hyvin erikoista. Jostain syystä neuvottelutulosta ei myöskään ole kehdattu ilmoittaa edes vuorokausi neuvotteluiden loppumisen jälkeen, ilmeisesti epäilyttävän nopean etenemisen takia. Muille edustajistoryhmille kerrottiin neuvottelutuloksen olevan valmis, mutta virallinen ilmoitus asiasta puuttuu edelleen. Hallituksen muodostavat saamamme tiedon mukaan HYAL, Maailmanpyörä, Osakuntalainen Unioni sekä OSY.

Ulospäin tällainen neuvottelu luonnollisestikin näyttää aika omituiselta. Sitvasin hallitusehdokas esittelypuheessaan alleviivasi hyvän hallinnon merkitystä HYY:n toiminnassa. Hyvään hallintoon liittyy keskeisesti se, että hallinto näyttää myös ulospäin hyvältä ja korruptoimattomalta. Täytyykin mainita, että tulevan hallituksen toiminta ei näytä todellakaan alkavan hyvän hallinnon vaatimalla tavalla.

Erikoinen piirre näissä neuvotteluissa on ollut puoluepoliittisen sitoutumattomuuden hämärtyminen. Molemmat HYALin pääneuvottelijat ovat kytköksissä puolueisiin, joiden ideologiaan sitoutuneet edustajistoryhmät valittiin HYY:n hallitukseen. Ennen vaaleja oli kova huutelu sitoutumattomuuden iloista, mutta tämä periaate näköjään unohtui viidessä päivässä. Ehdotammekin HELPissä, että jatkossa hallitusneuvotteluiden kick-offissa sitoutumattomien neuvottelijoiden täytyy kertoa suoraan sitoumuksensa puoluepolitiikkaan sekä kaikkien neuvottelijoiden erityisen läheiset sitoumuksensa muihin edustajistoryhmiin, mikäli niitä on. Kaikkien ryhmien on mahdollista valita neuvottelijansa myös niin, että heillä ei ole merkittäviä sitoumuksia. Asiallinen ja siltä vaikuttava hallitusneuvottelu on tärkeä asia HYY:n uskottavuuden kannalta.

 

 

8.11.2016

Edustajistoryhmä HELP

Sähköiset edustajistovaalit käyttöön – HYY:stä osallistavampi ja demokraattisempi!

HYY järjestää edustajistovaalit kahden vuoden välein perinteisellä lippuäänestyksellä. Sähköisiin vaaleihin siirtyminen olisi huomattava askel demokratian puolesta: Kaikki opiskelijat eivät pääse vaalipäivinä esim. perheen tai työn vuoksi äänestämään yliopistolle. Äänestyksen mahdollistaminen paikasta tai ajasta riippumattomaksi edistäisi kaikkien jäsenten mahdollisuuksia vaikuttaa HYY:ssä.

Help:n mielestä HYY:n on selvitettävä siirtyminen sähköisiin vaaleihin edustajistovaalien välivuoden 2015 aikana ja otettava sähköinen järjestelmä käyttöön jo seuraavissa edustajistovaaleissa 2016. Sähköiset vaalit on jo onnistuneesti otettu käyttöön monissa muissa ylioppilaskunnissa: AYY, TTYY, SHS. TTYY:ssa on havaittu sähköisten vaalien käyttöönoton myötä äänestysprosentin nousu (http://syl.evermade.fi/2011/11/04/ttyy-edustajistovaalit-sujuivat-erinomaisesti/#more-4010). Sähköinen äänestys on HYY:ssä jo käytössä hallinnon opiskelijaedustajien vaaleissa.

Sähköisiin vaaleihin siirtymisessä olisi myös muita hyviä puolia. Tällä hetkellä vaalien järjestämiskustannukset ovat n.70000 euroa, josta 40000 euroa on vaalilautakunnan kuluja(ääntenlaskijat, vaalivalvojat yms.) Mikäli sähköisiin vaaleihin siirryttäisiin, nämä kulut putoaisivat murto-osaan. Kaikki mikä nyt suoritetaan mekaanisesti, voitaisiin suorittaa sähköisesti.

Eiköhän siis päivitetä edustajistovaalit nykypäivään ja jätetään lippuäänestykset historiikkeihin!

Sun rahat sun hyödyksi!
#helppoehdokas