Edustajiston tehtäviin kuuluu HYYn hallituksen jäsenistä päättäminen, ja edustajiston tehtävää on perinteisesti avustettu pitämällä marraskuussa edustajistoryhmien kesken hallitusneuvottelut, joissa jokainen ryhmä on päässyt vaikuttamaan tulevan vuoden kokoonpanoon ennalta sovittujen yhteisten pelisääntöjen puitteissa. Tänä vuonna hallituksenvalintaprosessia uudistettiin radikaalisti pelisääntöjen sisällön sekä neuvottelujen kulun osalta. Lopunviimein neuvotteluissa käveltiin yhdessä sovittujen neuvottelupelisääntöjen yli, vaikka kaikki ryhmät olivat niihin sitoutuneet.
Aikaisemmista vuosista poiketen neuvotteluissa haluttiin painottaa erityisesti hallituslaisten motivaatiota hallitustyöskentelyyn sekä kiinnostuneisuutta HYYn toimintaan, joita haluttiin vielä terävöittää hallitusehdokkaiden haastatteluilla. Jo pelisääntöneuvotteluissa pohdittiin, kuinka haastatteluilla saadaan niillä haluttu lisäarvo – ja ainakin tänä vuonna haastattelujen jälkeen kävi ilmi, että tavoitteesta jäätiin hyvin kauas. Haastatteluihin päästettiin mukaan hallituksenmuodostaja ehdoin, että hänellä on oikeus puhua, muttei äänestää. Loppukäänteessä on kyseenalaistettavaa aiempaan neuvottelukokonaisuuteen verraten, kuinka paljon hallituksenmuodostajan annettiin tai tulevaisuudessa annetaan vaikuttaa.
Sekä pelisääntöneuvotteluissa että hallitusneuvotteluissa oli harmittavan huono neuvottelukulttuuri. Monet ryhmät esittivät vaatimuksia, liiemmin kuuntelematta muiden ehdotuksia ja haaskamaisesti hyödyntäen toisten ensikertalaisuutta. Pelisääntöneuvotteluissa monet ryhmät antoivat ymmärtää täysin erilaista kuvaa heidän tulevasta toiminnastaan, kuin mitä lopulta nähtiin. Hallitusneuvotteluiden ulkopuolella esiintyi ryhmien välistä sopimista, mikä on täysin vastaan avointa neuvottelukulttuuria ja demokraattisia arvoja. Tällainen sopiminen on tie huononevaan neuvottelukulttuuriin ryhmien menettäessä luottamuksen avoimiin prosesseihin sekä toistensa yhteistyöhaluun. Toisin sanoen voidaan todeta, että neuvottelut oli käyty jo ennen neuvotteluita.
Itse hallitusneuvotteluissa kohdattiin ensimmäinen epäkohta jo ennen neuvottelujen alkamista, sillä hallitusneuvottelijoiden haku ilmoitettiin hyvin lyhyellä aikataululla, eikä asiaa ei auttanut myöskään varsinaisten neuvotteluiden tiivis kulku. Haastatteluiden järjestely ei ollut toivottavan sujuvaa puhumattakaan niiden tavoitteesta: Osa hakijoista joutui odottelemaan haastattelupaikalla, kun heidät olisi voitu kutsua paikalle vasta myöhemmin. Jälkikäteen heräsi kysymys, miksi haastatteluihin oli edes varattu kaksi päivää ja korostettiin neuvottelua, kun lopulta kaikki tapahtui yhdessä illassa. Se kertoo jo itsessään jotain neuvotteluiden luonteesta ja painoarvosta todellisen valinnan suhteen. Tämä myös loi täysin epäreilun työskentelyaseman neuvottelijoille, sillä käytännössä he eivät voineet luottaa annettuihin aikataulun. Syvästi toivomme, että keneltäkään neuvottelijalta ei tämän takia jäänyt yksityiselämästään jotain pois – luulisi ylioppilaskunnan arvostavan myös tässä suhteessa omien toimijoidensa hyvinvointia ja jaksamista myöhäisillan päätöksenteon ja toisen varatun päivän käyttämisen suhteen. Lisäksi neuvotteluiden alussa oli epäselvää, kuka puheenjohtaa neuvotteluprosessia. Lopulta mukaan saatiin yksi HYY:n puheenjohtajista, onneksi ennen kuin tilanne kokonaan kärjistyi. Tulevaisuudessa kuitenkin pelisääntöihin tulee kirjata, kuka puheenjohtaa neuvotteluita, sillä selkeästikkään nykyisellä neuvottelukulttuurilla neuvottelut ei ryhmien välillä keskenään onnistu.
Neuvotteluiden jälkeen heräsi kysymys neuvotteluiden lopputuloksesta ja osalta ryhmistä kuuluikin kommenttia, että neuvottelut menivät todella hyvin. Lopputulosta ei kuitenkaan ollut mistään löydettävissä ennen edustajiston kokousta. Onkin hyvin kyseenalaistettavaa, miksi muut ryhmät kehuvat itseään ja neuvotteluiden kulkua, kun jälkikäteen on selvinnyt ryhmämme kirjaimellisesti poistuneen neuvottelutilanteesta todettuaan muiden jo ennakkoon päättäneen hallituksen kokoonpanon, johon hakijamme ei mahtunut mukaan. Yhä on hieman epäselvää, miksi meidät heitettiin hallituksesta ulos. Tästä johtuen olemme pohtineet hallitusneuvotteluiden läpinäkyvyyttä, niin neuvottelijoille, että edustajistoryhmille. Uskomme, että suurin osa edustajistoryhmien jäsenistä on täysin tietämättömiä neuvotteluiden kulusta.
Ei ole yhtään uutta, että ryhmämme on oppositiossa, itseasiassa olemme olleet siellä useammin kuin itse hallituksessa. Tänä vuonna kuitenkin kyseenalaistamme hallituksenmuodostuksen prosessia niin paljon, että oppositioon tippuminen jopa hieman satuttaa. Kokonaisuudessaan prosessin työstäminen aloitettiin aivan liian myöhään, mikä johti epäreilun tiukkaan aikatauluun. Aikataulu tuotti ongelmia useammalle ryhmälle. Lopputuloksen nähtyämme voidaan kyseenalaistaa koko haastattelujen tarkoitus. Tai oikeastaan, selkeästi niiden tarkoitus oli vain saada tekosyy tiputtaa ryhmä hallituksen ulkopuolelle. Muut ryhmät kokivat kuntamallin huonoksi ja pelisääntöneuvotteluissa toinen ryhmä toikin esille ongelman ihmisten motivoimisessa edarivaaleihin. Hallituspaikkojen saamista ollaan käytetty kikkana sekä äänestäjien että ehdokkaiden motivoimisessa. Jos suhteellisesti tarpeeksi monella edaattoripaikalla ei pääse edes hallitukseen, niin mietimme vain, minne tuo motivointiajatus katosi.
HYYn säännöt eivät tunne hallitusneuvotteluja, vaan kyse on yhdessä sovitusta käytänteestä, vuodesta toiseen tarpeellisena pidetystä toimintakulttuurista. Yhteisillä sopimuksilla, käytänteillä ja perinteillä ei ole virkaa virallisten sääntöjen ja lakien edessä, mutta niin monen organisaation ja yhteiskunnan osa-alueen toiminta sakkaa täysin, jos näitä edellämainittuja fundamentteja ei haluta tai suostuta noudattamaan. Riippumatta siitä, mikä HYYn edustajiston kokoonpano on ryhmien suhteen, on ylioppilaskunnan toiminnan kannalta tärkeintä yhteistyö ja kyvykkyys kompromisseihin, ei jatkuva poteroituminen omiin ajatusmaailmoihin sekä toisten ideoiden sivuuttaminen oman agendan absoluuttisen toteuttamisen edellä. Ylioppilaskuntamme on jo jäsenmääränsä perusteella niin suuri, että edustajiston sekä ylioppilaskunnan hallituksen tulee pyrkiä konsensusratkaisuihin eikä hyppiä opportunistisiin polarisoiviin ratkaisuihin.
Mikäli muilla edustajistoryhmillä ei ole kunnioitusta neuvottelupelisääntöjen kokonaisvaltaiseen noudattamiseen, emme mekään jatkossa neuvottele sen mukaan. Säännönmukaisten neuvottelujen aikakausi voidaan siis nähdä loppuneeksi, jos muut näin päättävät. Lopuksi voinemme todeta, että vuonna 2016 olemme tehneet samanlaisen kannanoton. Silloisen kannanoton kirjoittaja Viitanen toteaakin “Hyvään hallintoon liittyy keskeisesti se, että hallinto näyttää myös ulospäin hyvältä ja korruptoitumattomalta. Täytyykin mainita, että tulevan hallituksen toiminta ei näytä todellakaan alkavan hyvän hallinnon vaatimalla tavalla.” Näillä sanoilla toivotamme ensi vuoden hallitukselle mukavia työhetkiä.
Edustajistoryhmä HELP
Puheenjohtaja Emmi Nikunen