Category Archives: Uncategorized

Sun rahat sua varten

Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) on heittämällä Suomen varakkain opiskelijajärjestö ja joidenkin arvioiden mukaan vähintäänkin myös yksi maailman rikkaimmista. Vaikka omaisuutta HYY:llä on arviolta noin 240 miljoonaa euroa, eivät sijoitustuotot riitä koko HYY:n toimintatalouden budjetin rahoittamiseen. Noin kolmasosa vajaan 3,4 miljoonan euron budjetista joudutaan rahoittamaan jäsenistöltä kerätyllä jäsenmaksulla.

Vaikka Suomessa yliopistokoulutus on ainakin vielä maksutonta, on jokaisen yliopisto-opiskelijan pakko kuulua ylioppilaskuntaan. Näin ollen myös HYY:n jäsenmaksu on jokaiselle Helsingin yliopiston perustutkinto-opiskelijalle pakollinen. Maksettavasta summasta noin puolet kuuluu YTHS:lle, mutta toinen puolikas menee suoraan ylioppilaskunnan kassaan. Valitettavasti monelle HYY:n jäsenelle vuosittainen lasku jäsenmaksusta jää myös ainoaksi konkreettiseksi muistutukseksi ylioppilaskunnan olemassaolosta. Kun satojen miljoonien omaisuuden päällä istuva organisaatio kerää pakkovallan turvin opiskelijalta rahaa toimintaansa, voi se tuntua monesta epäoikeudenmukaiselta, eikä syyttä.

Tilanne ei kuitenkaan ole niin synkkä, kuin se ensisilmäyksellä vaikuttaa. Toimintataloudessaan HYY käyttää rahaa ensisijaisesti opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämiseen esimerkiksi yliopistoyhteisön ja laajemman yhteiskunnallisen opiskelijaedunvalvonnan kautta. HYY järjestää tai rahoittaa myös tärkeitä palveluita jäsenistölleen, mistä hyvänä esimerkkinä toimii mm. Pykälän kaikille HYY:n jäsenille tarjoama oikeusapu. Ainakin osa toimintatalouden budjetista kuluu siis varsin hyödyllisiin ja perusteltuihin käyttökohteisiin.

Kuitenkin, hyvistä tarkoitusperistä huolimatta rahaa kuluu ylioppilaskunnassa myös varsin kyseenalaisiin asioihin. Monissa rahankäyttökohteissa kyse ei ole opiskelijalle tärkeistä peruspalveluista tai kaikkia HYY:n jäseniä laajamittaisesti hyödyttävästä toiminnasta. Esimerkiksi HYY:n alla toimivat järjestöt saavat vuosittain tilojen ja suorien järjestötukien kautta lähes 1,5 miljoonaa euroa tukea ylioppilaskunnalta. Järjestöillä on HYY:n taloudessa korostettu rooli, vaikka iso osa opiskelijoista ei välttämättä koe järjestötoimintaa itselleen tärkeänä asiana. Suuri menoerä ei myöskään juurikaan näy niiden opiskelijoiden elämässä, joiden ainejärjestöiltä löytyy omat tilat toimintansa varten. Vaikka järjestöt ovat tärkeä ja oleellinen osa opiskelijaelämää, on hyvä kysyä, ovatko järjestötuet saaneet jo liian suuren painoarvon vuosittaisessa budjetoinnissa. Ylioppilaskunnan pakkojäsenyyshän koskee jäsenistöä, ei järjestöjä.

Rahan lapiointi järjestöille ei ole ainoa kyseenalainen rahankäyttökohde HYY:ssä. Joissain tilanteissa HYY:n opiskelijapoliitikot luulevat yksinkertaisesti vain tietävänsä yksittäistä opiskelijaa paremmin, mihin opiskelija haluaisi käyttää omia rahojaan. Tästä syystä HYY:n budjetista rahoitetaan esimerkiksi vuosittain Ylioppilaslehteä n. 350 000 eurolla, mikä vastaa suurin piirtein 13 euroa jokaista jäsentä kohti. Rahoitusjärjestely on varsin omituinen, sillä vaikka opiskelija peruisi lehden tilauksen kesken vuoden, ei peruminen vaikuta HYY:n lehdelle myöntämään rahoitukseen lainkaan. Politikkojen haluttomuudesta johtuen tilausmaksuja ei olla kuitenkaan eriytetty pois budjetista jäsenistön itsensä suoraan maksettavasti. Luultavasti takana on pelko siitä, että vapaus säästää rahaa perumalla tilaus voisi johtaa tilausmäärien romahtamiseen. Mutta kyllähän opiskelijapoliitikot tietävät, millainen lehti on hyväksi opiskelijalle!

Edustajistoryhmä HELP on peräänkuuluttanut koko historiansa ajan järkevää rahankäyttöä ylioppilaskunnassa. Lähtökohtana taloudenpidolle tulisi olla yhdenvertaisten palveluiden tarjoaminen kaikille HYY:n jäsenille.  Tämä tarkoittaa resurssien käyttämistä siten, että ne hyödyttävät koko jäsenistöä mahdollisimman laaja-alaisesti. Nykytilanteessa tavoite saavutetaan parhaiten laskemalla jäsenmaksua ja keskittymällä jäsenpalveluissa ensisijaisesti opiskelijaedunvalvontaan ja tärkeimpiin jäsenpalveluihin.  

 

Kalle Markkanen

HELP:n ryhmäpuheenjohtaja

 

Hallituksen kyselytunti ja edustajiston kokous 19.2. – Epäilyttäviä eduskuntavaalisidonnaisuuksia, kiistaa perheellisten ihmisten arjesta & miten soiden suojelu liittyy edustajiston toimintaan?

Tiistaina 19.2. edustajiston kokous pidettiin Biomedicumissa lääkiksen tiloissa. Edustajiston kokous alkaa aina klo 17, mutta sitä ennen pidetään hallituksen kyselytunti klo 16.30, jolloin edustajiston jäsenet saavat grillata hallitusta kysymyksillä esim. siitä, onko jonkun asian eteen tehty mitä oli sovittu. Seuraavaksi kyselytunnin ja kokouksen pääkohtia HELP:n näkökulmasta. Kokous on myös nähtävissä kokonaisuudessaan osoitteessa http://new.livestream.com/muunne/HYY ja päätösluettelo löytyy täältä http://hyy.helsinki.fi/fi/media-arkisto/asiakirjat .

 

 

Kyselytunti – hallituksen jäsen eduskuntavaaliehdokkaana ja muita probleemeja

 

Tällä kertaa huomattavasti kysymyksiä herätti hallituksen jäsen Alviina Alametsän eduskuntavaaliehdokkuus Vihreiden riveissä. HYY:n hallituksen jäsenyys on haluttu luottamustehtävä, joka vie hallitukseen valittavilta täyspäiväisen työpanoksen ja näin ollen siitä saa myös rahallisen korvauksen. On siis ymmärrettäävä, että jäsen Alametsän eduskuntavaalikampanja herättää kysymyksiä: on tunnettu tosiasia, että eduskuntavaalikampanjat vievät paljon aikaa, mikä voi olla ongelmallista, jos on juuri joulun alla lupautunut täyspäiväiseen tehtävään eri instituutiossa. Tämä on seikka, josta on myös HELP:n piirissä keskusteltu.

 

Ajankäyttöä selvempi ongelma voi olla eri roolien erottaminen. HYY järjestää opiskelijoiden eduskuntavaalivaikuttamista, jossa pyritään tuomaan opiskelijoiden asiaa eduskuntavaaliehdokkaiden tietoon ja saamaan heidät lupaamaan, että he puolustavat eduskuntaan päästessään myös opiskelijoiden asemaa (kuten maksutonta koulutusta). HYY:n hallitus toteuttaa käytännössä ison osan tästä kampanjasta. Näin ollen, miten voimme tietää, että jäsen Alametsä ei aja omaa tai Vihreiden etua kampanjassa, vaan nimenomaan HYY:n ja opiskelijoiden etua? HELP päättikin Edistyksellisen ryhmän ja Snäfin kanssa kysyä asiasta. Jäsen Alametsä vastasi kysymykseen, että he ovat hallituksen puheenjohtaja Kyllösen kanssa sopineet, ettei Alametsä osallistu hallituksen sellaiseen toimintaa, jossa kaksoisrooli on mahdollinen. On erittäin hyvä, että tällainen selkeä linjaus on tehty. Vielä kysymykseksi jää se, miten Alametsä tästä huolimatta selviytyy täyspäiväisestä luottamustehtävästään hallituksessa.

 

SONK-ryhmä esitti kysymyksen HYY:n tulevasta tapahtumasta 26.3. Cafe Vanhassa Vanhalla Ylioppilastalolla. Kyseessä HYY ♥ Kaupunki – tapahtuma, jonka vastuuhenkilö on kaupunkipolitiikasta vastaava Alametsä. Tapahtuman molemmat puhujat edustavat Vihreitä, mikä on kieltämättä hieman epäilyttävää kaikki sidonnaisuudet huomioon ottaen. Alametsä selitti hallituksen puolesta tämän valinnan olleen vahinko, jossa ei oltu ajateltu asiaa loppuun asti. Toivomme varmasti kaikki, että tällaisia vahinkoja ei jatkossa satu, sillä HYY:n tehtävä ei ole tukea minkäänlaista puoluepolitiikkaa ajallisesti eikä rahallisesti!

 

HELP:n edaattori Ilmi Salminen nosti esille kysymyksen ajankäytöstä hallituksen toimissa koulutuspolitiikan suhteen. Tälle vuodelle on listattu niin paljon toimia, kuten yliopiston 375-vuotisjuhlat sekä eduskuntavaalikampanjointi, että täytyy varmistaa normaalinkin koulutuspoliittisen edunvalvonnan jatkuvuus ja kehittäminen.

Lisäksi kyselytunnilla keskusteltiin edustaja Stenbackan aloitteesta kaksikielisyydestä ja pj Kyllönen esitteli pääsihteerin rekrytointiprosessia.

 

 

Edustajiston kokous – lähetekeskustelua ympäristöohjelmasta ja absurdia vaalikampanjointia, toimintakertomuksen hyväksyminen ja toimintasuunnitelma

 

Ensitöikseen edustajisto hyväksyi viime vuoden toimintakertomuksen, jonka viime kauden hallituksen puheenjohtaja esitteli. Huomionarvoista oli se, että paljon oli saatu aikaan, mutta tavoitteista ei saatu toteutettua lähellekään kaikkea. Tämä lienee HYY:ssä yleinen ongelma: tavoitteet ja ohjelmat ovat valtavan laajoja, pitkiä ja pikkutarkkoja. Tehdään kaikkea kampusviljelystä edunvalvontaan ja tuntuu, etteivät resurssit riitä oikein mihinkään, vaikka resursseja on runsaasti. Toivommekin, että jatkossa HYY:ssä muistettaisiin se, että mikään vuosi ei ole viimeinen eikä kaikkea voi tehdä yhtäaikaa – olisi tehokkaampaa valita vain muutamia päätavoitteita ja ajaa niitä täysillä, kuin tehdä pikkuisen kaikkea. Onneksi tämän vuoden tavoitteet ovatkin selkeästi tiiviimpiä, joten mahdollisuus toteuttaa niitä vuoden aikana on suurempi.

 

Tämän jälkeen keskusteltiin toimiston toimintasuunnitelmasta – mitä käytännössä tänä vuonna tehdään. Tavoitteet on päätetty jo viime vuoden puolella, nyt oli vuorossa konkreettisempia asioita. Monet ryhmät kehuivat vuolaasti toimintasuunnitelmaa, mutta HELP:n tykki, Iiro Kauma, löysi sieltä myös korjattavaa. Lapsiparkki, jonne perheelliset opiskelijat voivat viedä lapsiaan hoitoon opiskelukiireiden ajaksi, on todella epätasa-arvoinen nykyisissä käytännöissään. Miksi? Koska sitä voivat käyttää vain keskustakampuksen opiskelijat, paitsi ne, joilla on pitkiä tenttejä tai luentoja. Toisin sanoen, esimerkiksi oikeustieteen perheelliset opiskelijat eivät voi juurikaan parkkia käyttää: lapsiparkin maksimikäyttöaika on kolme tuntia, kun taas monille tenteille varattu ja tarvittu aika on lähempänä viittä tuntia. Viikin tai Kumpulan opiskelijoille lapsiparkin käyttö on käytännössä mahdotonta. HELP sai tavoitekeskustelussa läpi, että HYY:n tulee kehittää lapsiparkin toimintaa. Hallituksen taholta kehitys on kuitenkin mielestämme jäänyt jo nyt puolitiehen. Kauman aiheellinen kritiikki löytyy osoitteesta http://new.livestream.com/muunne/HYY kohdasta 1.06.50.

 

Seuraava asiakohta olikin ympäristöohjelman käsittely. HELP:n kantoja esitteli Salla Viitanen, aiheena erityisesti sähköisten vaalien kirjaus ympäristöohjelmaan, ylioppilaslehden sähköistämisen selvittäminen tulevaisuutta varten ja ympäristöystävällisten käytäntöjen kehittäminen. Toivoimme myös tiiviimpää tekstimuotoa – nykyinen ohjelma on kaiken kaikkiaan 26 sivua pitkä.

 

Valitettavasti ympäristöohjelman lähetekeskustelu nosti jälleen esille eduskuntavaalikampanjakysymyksen. Eduskuntavaaliehdokas HyVi:n Ozan Yanar käytti pitkän puheenvuoron siitä, että ympäristötavoitteita täytyy olla ja syytti sekä Kokoomusta että kaikessa absurdiudessaan myöskin HELP:iä huonosta soiden suojelu -politiikasta ja ympäristönsuojelun leikkaamisesta. Faktojen tarkistus oli siis unohtunut: HELP ei nimittäin ota osaa eikä arpaa Kokoomuksen eikä Vihreiden ympäristöpolitiikkaan, emme ole puoluepoliittisesti sitoutuneita. Jäsenistössä on varmasti lukuisia erilaisia henkilökohtaisia puoluepoliittisia näkemyksiä, mutta ne eivät liity HYY:n politiikkaan millään tasolla. HELP ei myöskään ehdottanut ympäristönsuojelun vähentämistä, vaan ohjelman tekstimuodon tiivistämistä sellaiseksi, että sen ylipäätään jaksaa lukea läpi. Sen sijaan erikoista on käyttää edustajiston aikaa soiden suojelusta puhumiseen – HYY:n edari ei valitettavasti voi näistä asioista päättää, mutta sen sijaan muita asioita on liiaksikin asti. Selvästikin tavoitteena oli enemmän omien näkökantojen esiintuominen, kun oikeasti ympäristöohjelman sisällöstä keskusteleminen: yhtäkään konkreettista ehdotusta ei nimittäin tässä Yanarin puheenvuorossa kuultu.

 

Myös Edistyksellisten Henrik Vuornos, eduskuntavaaliehdokas hänkin, osallistui puoluepoliittisesti värittyneeseen keskusteluun. On hyvä, että meillä on nuoria ehdokkaita eduskuntaan, mutta edustajisto on täysin väärä areena Vihreiden ja Kokoomuksen nokkapokalle ympäristöpolitiikasta. Se keskustelu on käytävä muualla, tätä mieltä tuntuivat olevan myös monet muiden sitoutumattomien ryhmien edustajat ja jopa osa sitoutuneista. Täytyy vielä mainita, että lähetekeskustelusta kävi ikävällä tavalla esille se, että osa ei ollut lukenut ollenkaan nykyistä ympäristöohjelmaa: sisältö tuntui olevan epäselvää, mikä osaltaan ajoi keskustelua omituisille urille.

 

Toivotaan, että loppukevään edustajistokokouksissa kukaan ei käytä HYY:n yhteistä aikaa ja rahaa omien etujensa ja vaalikampanjansa ajamiseen. Tehtävää edustajistolla riittää kyllä ilmankin.

 

Kokouksen lopuksi Iiris Niinikoski SYL:stä esitteli SYL:n toimintaa vuonna 2015, hallituksen jäsen Piikkilä esitteli eduskuntavaikuttamisen asioita ja pj Kyllönen piti kattavan esitelmän Vanhan ylioppilastalon käytöstä ja musiikkikorporaatioiden kanssa tehdystä yhteistyöstä.

 

 

Tämän kokouksen teille raportoi,

Salla Viitanen, Pykälä, HELP