All posts by Help Tiedottaja

Elämää edustajistossa / Livet i delegationen

PÅ SVENSKA SE NEDAN

Tässä tärkeimmät päätökset kuluneen alkuvuoden 2021 HYYn edustajiston kokouksista!

 

HYYE 1/21 28.1.

Omistajastrategian hyväksyminen: Ylvan toimintaa ohjaava Omstra koki suurimman päivityksensä sitten vuoden 2014. Ylvan hallintoneuvosto, työvaliokunta ja muut osallistetut tahot työstivät päivitystä ahkerasti läpi viime syksyn, ja lopputuloksena on selkeämmän vision ja mission dokumentti. Oleellisia muutoksia omstrassa ovat selkeämpi linkitys HYYn arvoihin ja myös KTS:ään, hallinto-ohjesäännön vaatimusten parempi huomiointi sekä vastuullisuusnäkökulman ajantasaistaminen ja korostaminen. Liiketoiminta-alueessa huomioidaan paremmin vastuullisuuden lisäksi suurhankkeet, likviditeettiä painottava sijoitusliiketoiminta sekä matkailu- ja ravintolatoiminta hostellitoiminnan loputtua. Omistajalle tärkeä kirjaus on voitonjaon perustana jatkossa toimiva operatiivinen kassavirta toteutuneen nettotuloksen sijaan, ja myös omavaraisuusasteen toimenpiteitä tarkennettiin. Kiitos omstran päivityksessä mukana olleille!

Linjapaperin lähetekeskustelu: Vuonna 2017 lukuisista linjaavista dokumenteista koostettu lipa pääsee tänä vuonna päivitykseen. Päivitysprosessissa HYYn toimintaa ja poliittisia linjoja suuntaavaa dokumenttia tullaan todennäköisesti työstämään ryhmien ja asiantuntijoiden kommenttien lisäksi erillisessä valmistelutyöryhmässä. Lähetekeskustelussa ryhmät saivat ilmaista mielipiteensä niin linjapaperin sisällöstä kuin toiveista päivitysprosessia koskien. Monissa puheenvuoroissa korostui jäsenistön ja erityisesti edustajiston osallistamisen tärkeys, sekä valmistelutyöryhmän sisäiset äänestykset jouduttamaan edustuksellista päätöksentekoa. Lipan eri osiin keskittyvien sektorien työn on määrä alkaa helmikuussa, jonka jälkeen valmistelutyöryhmä kokoaa kaiken yhteen ja lipa lähtee kesän ajaksi ryhmille kommenttikierrokselle. Kommenttien läpikäyynin ja syksyn asiantuntijatyöstön jälkeen hallituksen muodostama pohja esitellään ryhmille, ja edustajiston on määrä päättää lipasta lokakuun edarissa. Lipa tulee siis olemaan yksi tämän vuoden tärkeimmistä edariasioista! 

 

HYYE 2/21 25.2.

Toimintasuunnitelman esittely: HYY:n hallitus esitteli edarille ylioppilaskunnan tulevan vuoden toiminnan konkretisointiin ja toteutustapoihin pureutuva suunnitelman. Toimintasuunnitelman osiot ovat Opiskelijoiden puolesta myös poikkeusaikana, Mielenterveys etusijalle, Merkityksellinen ja yhdenvertainen jäsenyys, Vapaaehtoiset yhteisön rakentajina sekä Jatkuvasti parempi työyhteisö. Poikkeusajan edunvalvonta painottuu opetuksen saavutettavuuteen ja opintojen joustavuuteen korona-aikana sekä sen jälkeen, esimerkiksi edistämällä luentotallenteiden laajamittaista käyttöönottoa ja huolehtimalla kurssien työmäärän sopivuudesta etäopiskeluun. Edunvalvonta liittyy myös burnout-kulttuurista siirtymistä kohti hyvinvoivaa opiskelijayhteisöä, myös kuntavaalien yhteydessä tehtävällä vaikuttamisella. Jaksamiseen ja kiittämiseen kiinnitetään huomiota niin järjestötoimijoiden kuin henkilöstönkin suuntaan. Jäsenyyteen liittyen on tuloillaan kaksi laajempaa kyselyä, joiden pohjalta jäsenpalveluja pyritään parantamaan, ja HYY:n palveluista saavutettava viestiminen nousi myös keskeiseksi toimenpiteeksi.

KTS:n hyväksyminen: Vuosia 2021-2024 koskeva Keskipitkän aikavälin taloussuunnitelma saatiin hyväksyttyä illan päätteeksi monipuolisen ja rakentavan keskustelun jälkeen. Pinnalla puheenvuoroissa olivat muun muassa ylioppilaskunnan työn ja henkilöstön suhde, tilojen käyttö ja esteettömyys, Ylioppilaslehti sekä jäsenyyden tulevaisuus ja palvelutarjonnan kustannustehokas kehittäminen. Tärkeimmät KTS:n päivitykset liittyvätkin keskustoimiston työtä ja henkilöstöresursseja koskevaan selvitykseen, järjestötilojen laajentamiseen Viikin kampukselle tilajakoon 2023 mennessä, Uuden Ylioppilastalon hissiprojektin edistämiseen, fyysisen opiskelijakortin tulevaisuuden varmistamiseen sekä ylioppilaskunnan historiikin 7. osan valmisteluun. Lisäksi dokumentin loppuun kirjattiin, että ”[y]lioppilaskunnan budjettia aletaan tarkastelemaan kriittisesti sen varalta, että automaatiojäsenyys poistuu ennen vuotta 2025”. Tärkeä talousvaikutus on myös edelleen KTS:ssa mukana olevalla Jäsenmaksuton HYY 2025 -tavoitteella ja Ylvan tuloutuksen nostolla tätä varten. 

 

HYYE 3/21 25.3.

Hyväksyttiin paljon edellisen toimintavuoden asioita: Merkittiin tiedoksi ylioppilaskunnan vuoden 2020 toimintakertomus ja talouskertomus. Käsiteltiin hyväksytysti hallintoneuvoston lausunto Ylvan tilinpäätöksestä, konsernipäätöksestä sekä hallituksen ja toimitusjohtajan vastuuvapauksista vuodelta 2020. Vahvistettiin vuoden 2020 ylioppilaskunnan tilinpäätös sekä kiinteistötalouden tilinpäätös, ja myönnettiin vastuuvapaudet vuoden 2020 ylioppilaskunnan hallitukselle ja muille tilivelvollisille. 

Käytiin lähetekeskustelu hallinto-ohjesäännön päivityksestä. Uutena kohtana ohjesääntöön kirjattaneen Edari-PJ:n asema, jotta tämän vielä epävirallisen toimielimen rooli selkeytyisi. Lisäksi haluttaisiin luopua VVK:n henkilökohtaisten varajäsenten nimeämisestä. Sähköisestä kokoustamisesta luodaan säännökset vastaamaan nykytilaa. Myös Ylvan osalta kirjauksia päivitetään ajantasaisiksi. Pääsihteerin toimeenkuvasta nousi eniten keskustelua, eli halutaanko työsuhteen olevan jatkossakin määräaikainen vai vakituinen, kuten useimmissa ylioppilaskunnissa. Monet ryhmät olivat vakinaistamisen puolesta, toisin kuin HELP, mutta tästä keskusteltaneen vielä prosessin aikana. Muutosten tarkka valmistelu tapahtuu kevään aikana, ja uudistettu hallinto-ohjesääntö tulee edustajiston päätettäväksi seuraavaan edariin.

Päätettävänä ollut lisätalousarvio pöydättiin, sillä Domus Gaudeumin yllätyksellisistä avainjärjestelmän uudistamisen kuluista vaadittiin tarkennettua selvitystä edustajiston tarkasteltavaksi. Lisätalousarviossa mukana ovat myös lisääntyneeseen tulkkaustarpeeseen, sähköisen vaalijärjestelmän uudistamiseen sekä Alina-salin valaistuksen uusimiseen ja Kattosauna Sivistyksen pintaremonttiin varatut summat.

Lisäksi kyselytunnilla hallitukselta tiedusteltiin ylioppilaskunnan tilannetta suhteessa SYL:in jäsenaloitteeseen Frankista irtautumisesta. Hyyssä kartoitetaan opiskelijakorttitilannetta myöhemmin keväällä, mutta vielä ei virallisia prosesseja ole käynnissä. SYLissä puolestaan kartoitetaan uusia omistajia Frankille ja koitetaan hoitaa omia omistuksia tasapainoisesti.

//

HYYE 1/21 28.1.

Godkännande av ägarstrategin: Omstra (ägarstrategin) som styr ylvas verksamhet har genomgått sin största uppdatering sedan 2014. Ylvas förvaltningsråd, arbetsutskottet och andra delaktiga parter arbetade flitigt med uppdateringsarbetet i höstas och slutresultatet blev en klarare vision och ett tydligare dokument. Relevanta förändringar i Omstra är en klarare länk till HUS värderingar och HUS ekonomiplan på medellång, större beaktande av förvaltningsreglementets krav, samt uppdateringen och framhävningen av hållbaretsfrågor. I området för affärsverksamheten beaktas förutom hållbarhetsfrågor även storprojekten, placeringsverksamhet som betonar likviditet, samt turism- och restaurangverksamheten då hostelverksamheten upphört. En för ägaren viktig punkt är att grunden för vinstutdelning i fortsättningen är det operativa kassaflödet istället för nettoresultatet. Även självförsörjningsgraden preciserades. Tack till alla som varit med i uppdateringsarbetet!

Remissdebatt om linjepappret: År 2017 sammanställdes linjepappret utgående från ett flertal styrdokument och i år är det dags för uppdatering. Inom uppdateringsprocessen kommer dokumentet som styr HUS verksamhet och politiska linjedragningar antagligen att tillhandahållas av en separat beredningsgrupp i tillskott till gruppernas och sakkunnigas utlåtanden. Under remissdebatten fick grupperna yttra sina åsikter både om själva linjepapprets innehåll och om önskemål gällande uppdateringsprocessen. I många anföranden betonades vikten av att involvera medlemmarna och speciellt delegationen, samt beredningsgruppens möjlighet att rösta internt för att försnabba representativa beslutsfattandet. Arbetet i de olika sektorerna som ansvarar för vissa delar av linjepappret ska börja i februari, varefter beredningsgruppen sammanställer helheten som sedan skickas på kommentarsrunda till grupperna över sommaren. Efter att kommentarerna gåtts igenom och sakkunigarbetet är klart presenteras förslaget, som styrelsen utarbetat, till grupperna. Delegationen ska enligt tidtabellen fatta beslut om linjepappret under delegationsmötet i oktober. Linjepappret kommer alltså att vara ett av de viktigaste ärendena i delegationen i år!

 

HYYE 2/21 25.2.

Presentation av verksamhetsplanen: HUS:s styrelse presenterade en plan för konkretiseringen och genomförandet av studentkårens verksamhet för det kommande året. Kapitlen i verksamhetssplanen är: för studenternas rääven under undantagstiden, mental hälsa som prioritet, ett meningsfullt och jämlikt medlemskap, frivilliga som gemenskapsbyggare, och en alltjämt bättre arbetsgemensakp. Intressebevakningen i undantagstider fokuserar på tillgängligheten till undervisning och flexibiliteten i studierna under och efter Korona-perioden, till exempel genom att främja en storskalig introduktion av föreläsningsinspelningar och se till att kursernas arbetsbelastning är lämplig för distansundervisning. Intressebevakningen berör också övergången från en burnout-kultur till en välmående studentgemenskap, bland annat genom påverkningsarbete som görs i samband med kommunalvalet. Uppmärksamhet ägnas åt orkande och åt att tacka både föreningsaktiva och personalen. Gällande medlemskapet förbereds två bredare undersökningar, utifrån vilka målet är att förbättra medlemstjänsterna. Kommunikationen om och som fås av HUS:s tjänster blev också en nyckelåtgärd.

Godkännande av ekonomiplanen på medellång sikt: Ekonomiplanen på meddellång sikt, som berör åren 2021 – 2024, godkändes efter mångsidig och konstruktiv diskussion. teman i de anföranden som hölls var bland annat förhållandet mellan stdentkårens arbete och antalet anställda, användningen av utrymmen och tillgänglighet, Studentbladet, samt medlemskapets framtid och en kostnadseffektiv utveckling av tänstutbudet. De viktigaste uppdateringarna i ekonomiplanen gäller utredningen om centralkansliets arbete och personalresurser, utvidgandet av föreningsutrymmen vid campuset i Vik tills fördelningen 2023, befrämjandet av nya studenthusets hissprojekt, försäkrandet av det fysiska studiekortets framtid, samt förberedandet av 7. delen av studentkårens historik. Utöver detta skervs följande in i slutet av dokumentet: “”Studentkårens budget kommer att granskas kritiskt i fall av att obligatoriska medlemskapet upphör före 2025”. En viktig ekonomisk verkan har likaså “Ett avgiftsfritt HUS 2025 -målet och ökade utdelnigar ur Ylva för detta ändamål, som fortfarande finns med i ekonomiplanen på medellång sikt. 

 

HYYE 3/21 25.3.

Många ärenden som gäller föregående verksamhetsår godkändes: Studentkårens årsberättelse och ekonomiberättelsen för verksamhetsåret 2020 presenterades och godkändes. Ylvas förvaltningsråds utlåtande om det fastställda bokslutet och koncernbokslutet för Ylva, samt ansvarsfriheten som beviljats Ylvas styrelse och VD behandlades. Studentkårens bokslut för verksamhetsåret 2020 godkändes och styrelsen 2020 beviljades ansvarsfrihet.

En remissdebatt om uppdateringen av förvaltningsreglementet:  Som ny punkt i reglementet kommer antagligen att införas Edari-PJ:s (inofficiellt organ som består av delegationsgruppernas ordförande och vice ordföranden) ställning för att klargöra organets roll. Ytterligare önskar delegationen frångå från att utnämna personliga suppleanter för medlemmarna i beredningsutskottet. Bestämmelser om distansmöten skrivs in i reglementet för att möta dagens behov. Gällande Ylva uppdateras innehållet att motsvara nuläget. Mest diskussion väckte generalsekreterarens uppgiftsbeskrivning, dvs. om anställningen ska göras på viss tid eller tills vidare som i de flesta studentkårer. Många grupper stödde förslaget att övergå till avtal tills vidare, i motsats till HELP, men diskussionen om detta kommer högst antagligen att fortsätta under uppdateringsprocessens gång. Den detaljerade förberedningen av ändringarna äger rum under våren och det uppdaterade förvaltningsreglementet kommer till behandling på följande delemöte.

Tilläggsbudgetförslaget som skulle beslutas om bordlades eftersom en utförligare utredning om de oförväntade extra kostnader som uppdateringen av Domus Gaudeums nyckelsystem medfört krävdes av delegationen. I tilläggsbudgetförslaget ingår också de medel som reserverats för utförligare tolkningstjänster, förnyandet av elektroniska röstningssystemet samt uppdateringen av Alina-salens belysning och Takbastu Sivistys renovering.

Under frågetimmen frågades styrelsen om studentkårens läge gällande Finlands studentkårers förbunds medlemsförslag om att lösgöra sig från Frank. Inom HUS kartläggs studiekortsärenden senare i vår, men ingen officiell process har inletts. I Finlands studentkårers förbund kartlägger man däremot nya ägare för Frank och försöker förvalta de egna innehaven balanserat.

Mitä kuuluu ylioppilaskunnan pakkojäsenyydelle?

Yliopistolain mukaan jokaisen opintoja suorittavan on kuuluttava ylioppilaskuntaan. Lukuvuosi-ilmoittautumisen yhteydessä tulee maksettavaksi pakollinen ylioppilaskunnan jäsenmaksu, eikä jäsenmaksuja ole herunut ylioppilaskunnalta takaisin eroa ylioppilaskunnasta anoessa. Automaatiojäsenyydeksi nykyistä jäsenjärjestelmää ei kuitenkaan haluta tituleerattavan, koska pakkojäsenyys kriittisesti rajoittaa perustuslaillista oikeutta olla kuulumatta johonkin yhdistykseen. Ei liene yllätys, että HELP on seurannut ylioppilaskuntien keskustelua automaatiojäsenyydestä, ja samalla tilannetta Helsingin yliopiston ylioppilaskunnassa.

HYYssä pakkojäsenyyteen herättiin suuremmassa mittakaavassa vuoden 2020 lopussa, edustajistovaalien alla. Vaalikoneeseen syötettävä mielipide pakkojäsenyyden tilasta erotteli edaattorikandidaatteja ja toi ryhmien vaaliohjelmiin linjauksia, useimmiten pakkojäsenyyden poistamisen puolesta. Viimeaikaisissa uuden edustajistokauden kokouksissa onkin ollut paljon puhetta pakkojäsenyyden tunnustamisesta ja haastavuuden tunnistamisesta: aihe on ollut pinnalla niin ylioppilaskunnan talousarvion, linjapaperin, Ylvan omistajastrategian sekä viimeksi keskipitkän aikavälin taloussuunnitelman (KTS) hyväksymisen yhteydessä.

Pian julkaistava OKM:n selvitys yliopistolain uudistamistarpeesta ratkaissee, miten ylioppilaskuntien pakkojäsenyydelle käy. Oletettavaa on, että pakkojäsenyyksiä lähdetään purkamaan, sillä perustuslakivaliokunta on aikaisemmassa lausunnossaan todennut, että ilman terveyspalvelujen tuottamista YTHS-uudistuksen jälkeen automaatiojäsenyys on heikolla juridisella pohjalla. Suurin isku pakkojäsenyyttä vastaan lienee kuitenkin tullut jo vuonna 2014, kun perustuslakivaliokunta lausunnossaan (PeVL 24/2014) totesi, että pakkojäsenyys ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntiin olisi ristiriidassa perustuslaissa turvatun negatiivisen yhdistymisvapauden kanssa. Yliopisto-opiskelijat eivät siis ole yhdenvertaisessa asemassa muihin korkeakoulu-opiskelijoihin verrattuna, mikä on kovin merkillinen tilanne.

Taloudelliselta kannalta tarkasteltuna HYYllä on kuitenkin varsin hyvä tilanne, mikäli pakkojäsenyys poistuu ja yhä useampi päättää jättää liittymättä ylioppilaskuntaan: käyttörahaston puskurivarat ovat turvaamassa mahdollista jäsenmaksutuottojen katoa, ja Ylvalta tulouttamalla voidaan saada lisäapua tasapainotteluun jatkuvan toiminnan rahoituksessa. Lisäksi edustajiston kokouksessa 2/21 KTS:aan kirjattiin poikkeustilanteiden alle, että ”[y]lioppilaskunnan budjettia aletaan tarkastelemaan kriittisesti sen varalta, että automaatiojäsenyys poistuu ennen vuotta 2025”. Varautuminen pakkojäsenyyden poistumiseen alkaa.

Varakkaana ylioppilaskuntana HYY selvinnee siis eteenpäin, mutta millaista toimintaa väheneville jäsenille kannattaisi tuottaa? HYYssä jäsenyyden tulevaisuus onkin vahvasti kytköksissä Jäsenmaksuton HYY 2025 -tavoitteeseen, eli siis pakollisesta jäsenmaksusta luopumiseen. Jäsenpakoa ehkäisisi myös palvelutarjonnan kustannustehokas kehittäminen, mitä onneksi ollaan tulevana vuonna toteuttamassa kahden eri jäsenkyselyn perusteella. HELPin vaalisloganeitakin mukaillen nyt täytyy pitää huolta, että jäsenyys on yksittäiselle jäsenelle merkittävä ja että opiskelijoiden varat myös kohdistuvat opiskelijoille, oli kyse sitten laajasta ja vaikuttavasta edunvalvonnasta tai suorista palveluetuuksista.

 

Puheenjohtajalta: HELP ei taantunut koronan alla

Poikkeuksellisista ajoista huolimatta HELPin vuosi oli toimintaa täynnä. Väistynyt puheenjohtaja Henri Kaarakainen kertaa viime vuoden tapahtumia.

Vuosi 2020 jää historiaan. Kuka olisi vuoden alussa osannut ennustaa, että maaliskuusta alkaen koko yhteiskunta ja sitä myöten myös opiskelijat ja ylioppilaskunta eläisivät loppuvuoden videoyhteyden varassa? Opiskelijoiden riemut vuosijuhlista vappuun siirtyivät virtuaaliseen formaattiin ilman tietoa siitä, milloin normaali elämä taas alkaisi. Vaikka epävarmuuden verho alkaa vuoden 2021 puolella jo hälventyä, virtuaalitodellisuus hallitsee arkeamme vielä hyvän tovin.

Onneksi kulunut vuosi ei kuitenkaan ollut HELPille pelkkää pandemiaa – päinvastoin siihen kuului monia hienoja hetkiä, joita on syytä vielä tässä muistella. Edustajistoryhmämme tiimi aloitti toimintansa tehokkaasti heti vuoden alussa, ja vielä tammikuun ja helmikuun edustajiston kokouksiin pääsimme valmistautumaan kasvokkain yhteisen kokouspöydän äärellä. Tiimimme sai myös vahvistusta, kun ruotsinkielisten oikeustieteen opiskelijoiden Codex liittyi taustajärjestöksemme – hjärtligt välkommen! Tämä takasi sen, että asemamme professioalojen etujen puolustajana vahvistui entisestään.

Mitä olisi myöskään ollut alkuvuosi ilman upeampaakin upeampia vuosijuhlia, joilla juhlistettiin HELPin 29-vuotista taivalta! Pykälän kerhotiloissa pidetyt juhlat olivat hieno tilaisuus tuoda taustajärjestöjemme edustajat, alumnimme sekä kollegamme muista edustajistoryhmistä yhteisen pöydän ääreen juhlistamaan kertyneitä vuosiamme. Esitänkin vielä (todennäköisesti moneen kertaan kuullut) kiitokseni vuosijuhlamestareillemme Johannalle, Riikalle ja Cristalle, jotka hoitivat homman kotiin rautaisella ammattitaidolla.

 

HELPin hallituslaiset Sakari ja Sammy, varapuheenjohtaja Anniina sekä allekirjoittanut ehtivät edustaa vuoden alussa myös YFK:n vujuilla, ennen kuin koronarajoitukset astuivat voimaan.

 

Ja maaliskuussa se sitten iski. Myös HELP siirsi kaiken muun opiskelijatoiminnan tavoin ryhmäkokouksensa etämuotoon. Samalla jatkui etänä myös HELPin ry-hankkeen valmisteleminen: syksyyn mennessä hankkeen valmistelu jäi tauolle, kun tulevat edustajistovaalit täyttivät HELP-aktiivien kalenterit. Ehkäpä tulevana vuonna saamme jo ihastella tuliterää HELP ry:tä!

HELPin toimintavuoden todelliseksi huipentumaksi osoittautuivatkin lopulta lokakuun ja marraskuun taitteessa järjestetyt ylioppilaskunnan edustajistovaalit. Edustajistoryhmämme teki vaaleissa historiaa: yhteensä 1659 äänellä kasvatimme paikkamääräämme yhteensä kolmella edustajistonpaikalla. Lopputuloksena oli edustajistoryhmämme paras vaalitulos ja yhteensä 12 edustajanpaikkaa. Vaalimenestys tarkoittaa sitä, että tulevalla edustajistokaudella jaamme edustajistoryhmän suurimman edustajistoryhmän tittelin. Ennen kaikkea vaalitulos tarkoittaa sitä, että pääsemme tekemään tärkeää edunvalvontatyötämme entistä suuremmalla opiskelijoiden tuella.

Hieno vaalituloksemme ei olisi ollut mahdollinen ilman heitä, jotka uurastivat HELPin puolesta. Kiitos vaalipäälliköllemme Anniinalle ja koko vaalitiimille. Kiitos kuuluu myös taustajärjestöillemme ja etenkin tiedottajille, jotka levittivät tietoa vaaleista eteenpäin. Ennen kaikkea kiitän kaikkia ehdokkaitamme, jotka olivat mukana haravoimassa ääniä yhteiseen pottiimme.

Kulunut vuosi oli erikoislaatuisuudestaan huolimatta mielestäni osoitus siitä, että HELP elää ja voi erinomaisesti. HELPin osaavalle edunvalvontatyölle on tilausta. Samalla HELPin aktiivit, uudet tulokkaat ja jo eläköityneet alumnit muodostavat yhdessä hienon yhteisön, jonka osaaminen hakee vertaistaan. Tästä on hyvä jatkaa.

Hyvää uutta vuotta, helppiläiset!

 

Henri Kaarakainen
vuoden 2020 ryhmäpuheenjohtaja

Talousjohtokunta eli TJK, mikä se on?

Talousjohtokunta eli TJK, mikä se on? Tässä pieni tietopaketti TJK:n toiminnasta!

Ps. Jos haluat Talousjohtokunnan jäseneksi 2021, tule vuoden ensimmäiseen ryhmikseen to 14.1. klo 18. Verkkokokoukseen pääset laittamalla viestiä sähköpostitse help.tiedottaja@gmail.com.

Talousjohtokunta on HYYn hallituksen alainen HYYn toimintatalouteen ja HYYn piiriin kuuluviin järjestöihin liittyvien asioiden valvonta-, valmistelu- ja päätöksentekoelin. TJK kokoustaa pääsääntöisesti kerran kuukaudessa.

TJK:n vuosittaisiin tehtäviin kuuluu toimintatalouden tilinpäätöksen ja talousarvion valmistelu, erinäisten vuotuispäätösten tekeminen, toiminta-avustusten, lehtituen, projektitukien ja innovatiivisten oppimismuotojen tuen myöntämisen valmistelu, järjestöjen lisääminen HYYn piiriin ja järjestöjen poistaminen HYYn piiristä sekä tarvittaessa järjestöille liittyvien sanktioiden käsittely.

TJK:n ei-jokavuotisiin tehtäviin kuuluvat keskipitkän aikavälin taloussuunnitelman (KTS) päivittäminen sekä tilajaon tekeminen.

Vuosittain TJK:n jäsenet nostavat toiminnan kohokohdiksi yleishyödyllisten taloustaitojen karttumisen lisäksi HYYn monipuolisiin järjestöihin tutustumisen toiminta-avustusten jaon yhteydessä ja mielenkiintoisen ylioppilaskunnan arvo- ja muistoesineistön tarkastuskierroksen. Vahva suositus siis tälle työryhmälle!

TL;DR: Talousjohtokunta valvoo ja valmistelee toimintatalouden toimintaa sekä päättää muista sen eteen tipahtavista asioista.

HELP-PHUKSIEHDOKKAIDEN BLOGI: MEIDÄN NÄKÖISEMME YLIOPPILASKUNTA

Tämä vuosi on osoittanut, että meidän ikäluokassamme on voimaa ja tahtoa muuttaa maailmaa. Emme aio hyväksyä mukisematta pysyvinä pidettyjä rakenteita, vaan haluamme aktiivisesti pureutua yhteiskunnan epäkohtiin. Jokainen tilaisuus vaikuttaa tulee hyödyntää, siksi päätimmekin jo uunituoreina phukseina lähteä yliopiston edustajistovaaleihin ehdolle. Nyt, jos koskaan, on aika vaikuttaa ja lähteä mukaan luomaan parempaa ylioppilaskuntaa – yhdessä.

Helsingin yliopiston ylioppilaskunnalla (HYY) on paljon valtaa vaikuttaa opiskelijoiden asemaan ja kohentaa opiskelun puitteita. HYYn edustajisto ohjaa sen toimintaa sekä varojen käyttöä, jonka lähtökohtana tulee olla, että yhteinen varallisuutemme suunnataan oikeaan kohteeseen: meihin opiskelijoihin. Edustajiston sanalla on painoarvoa ja meitä myös kuunnellaan. 

Haluamme, että HYY vaikuttaa kokoaan suurempana aina esimerkin kautta: tehdään ensisijassa se johon meillä ylioppilaskuntana on rahkeita. Vasta tämän jälkeen voimme vaikuttaa valtakunnallisesti. HYYn on oltava opiskelijoitaan varten.

Kysymyksessä eivät ole vähäpätöiset vaalit. Nyt tehdään päätöksiä, jotka vaikuttavat yliopistoon koko opiskeluaikamme ajan – ja pitkään sen jälkeenkin. Yhteisten asioiden hoitamiseen kuuluu tämän vuoksi osallistua aktiivisesti. Meille on tärkeää, että kollektiiviset arvomme kestävästä kehityksestä ja ilmastotoimista yhdenvertaisuuteen otetaan huomioon kaikessa HYYn toiminnassa.

Yhdenvertainen, turvallinen ja inklusiivinen yliopisto on jokaisen opiskelijan oikeus – tämä lähtee edustajistosta. Edustajiston pitää näyttää opiskelijoiltaan, sillä monimuotoisuus on suurin voimavaramme. Me kaikki kuulumme ylioppilaskuntaan, eikä edustajisto ei saa muuttua valtakunnan politiikan areenaksi. Sinulla on väliä ja siksi sinulla on myös valtaa – käytä sitä!

Edustajistovaaleihin lähteminen professioalojen yhteisryhmän HELPin ehdokkaina tuntui meistä luontevalta, sillä helppiläisinä voimme parhaiten edistää vilpittömästi kanssaopiskelijoidemme etua puoluepoliittisista sidonnaisuuksista vapaina. Meitä, Helsingin yliopiston opiskelijoita on yhteensä yli 32 000, joten on silkka mahdottomuus, että 60-henkinen edustajisto voisi ajaa kattavasti politiikkaa, jonka jokikinen HYYn jäsen voisi allekirjoittaa. 

Mielestämme HYYn tuleekin keskittää voimavaransa yhteisen edun ajamiseen; kaiken toiminnan tavoitteena tulee olla, että kaikilla opiskelijoilla on parhaat mahdolliset lähtökohdat oppimiseen ja hyvinvointiin. Tämä voidaan taata vain vahvalla, jatkuvalla ja peräänantamattomalla edunvalvonnalla, joka onkin opittu liittämään synonyymisesti helppiläisten kanssa. 

Tehdään edustajistosta meidän näköisemme – muistathan äänestää Ireneä (86) tai Eeliä (68)!

Kirjoittajat:

Eeli Kettunen
Irene Vuollet

Pykälän phuksit 2020

HELPin kautta HYY:n hallitukseen?

Tervehdys HYYn hallituksesta!

Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (HYY) jäseniä ovat kaikki Helsingin yliopiston opiskelijat, jotka on otettu opiskelijoiksi alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin – lukumäärällisesti jäseniä on n. 26 000. HYYssä päätösvaltaa käyttävät HYYn hallitus (HYYH) sekä edustajisto (YO-laki 46 §). HYYn jäsenet valitsevat HYYn edustajiston suhteellisilla vaaleilla ja edustajisto asettaa hallituksen (VN YO-asetus 4 §). Edustajiston toimikausi on kaksi vuotta ja hallitus asetetaan kalenterivuosittain. Hallinto- ja toimeenpanovaltaa käyttää HYYn hallitus (YO-laki 46 §).

HYYn toimistolla Uudella ylioppilastalolla iso osa työajasta kuluu kokoustaen. Sektoreilla on säännöllisiä sisäisiä tapaamisia ja usein tarvitaan myös poikkisektoraalisia tapaamisia. Hallituksella on viikoittaiset aamukoulunsa, joissa keskustellaan yhteisiä linjanvetoja vaativat sekä hallituksen kokouksissa päätettävät asiat läpi. Aamukouluissa agendalla on monenkirjavia asioita, kuten kampanjoihin tai kannanottoihin osallistumisesta keskustelu, HYYn säännöllisesti päivitettävien asiakirjojen päivitysprosesseista keskustelu, hallopedien nimeämisestä keskustelu, Ylvalta (HYYn liiketoimintayksikkö, entinen HYY Yhtymä) tulevat HYYn varallisuudenhoitoon liittyvät asiat, jne. Ylvan projektit Kaivopihan uudistus, Grand Hansa –hotelli sekä Hakaniemen Lyyra –projekti ovat pitäneet alkuvuoden aamukouluissa huolen, että HYYn erittäin mittavista talousasioista keskustellaan lähes viikoittain.

HYYn hallituksessa on myös hauskaa ja vaikuttavaa. Hallitukselle on muodostunut monenlaisia ainutlaatuisia perinteitä ja vaikuttamismahdollisuuksia. Illallinen Helsingin pormestariston kanssa, tapaamiset HY:n rehtoraatin kanssa, HYYH puheenjohtajan vappuvierailu Presidentinlinnaan sekä HYYH varapuheenjohtajan radioitu ja televisioitu vappupuhe Ullanlinnanmäeltä, vuotuinen vierailu Aleksis Kiven kuolinmökille (jonka omistamme) Tuusulaan, lukemattomat vuosijuhlakutsut (laiha lohtu nyt, mutta tulevaisuus on toivoa täynnä) ja vastaavat edustustilaisuudet kuuluvat hallituksen edustustehtäviin. Erityisesti vaalivuosina hallituslaiset pääsevät helpostikin läheisiin tekemisiin kunnallisen ja kansallisen tason poliitikoihin.

HYYn hallituksessa oppii, näkee ja kokee paljon. Jos opintosi ovat joustavassa vaiheessa tai et kaihda välivuotta (tai haluat juosta hullun lailla koko hallitusvuoden), niin suosittelen tätä mahdollisuutta. Muistutan myös, että mitä parempi äänestystulos syksyn edustajistovaaleissa, sitä enemmän paikkoja edustajistossa ja todennäköisimmin sitä enemmän paikkoja myös hallituksessa. Muistakaa äänestää ja olla ehdolla – HYY tarvitsee HELPpiläisiä!

 

Sammy Nurminen

HYYn hallituksen varapuheenjohtaja

Kohti edarivaaleja

Syksyn 2020 HYY:n edarivaalit tulevat olemaaan kulunueen vuoden teeman mukaan poikkeukselliset. Kuitenkin Helpin ehdolleasettumiskaavakkeita on täytetty huikeat 85 kappaletta. Hienoa! Tavoittelemme luonnollisesti lisää edustajapaikkoja, kun tämänhetkinen tilanne on 9/60 Helpin edustajaa edustajistossa.

Toivomme taustajärjestöjen jäseniltä äänestysaktiivisuutta.  Äänestys tapahtuu kätevästi verkossa osoitteessa vaalit.hyy.fi . Äänestysajankohtia on kaksi: voit äänestää joko keskiviikosta perjantaihin 28.10-30.10 tai 2.-4.11. klo 9-18. Sinun tulee olla HYY:n jäsen äänestääksesi. Ehdokkaat päivitetään lähipäivinä ehdokaslistalle hyy:n sivuille hyy.fi/edustajistovaalit.

Vaaliteemoihimme voit tutustua Vaaliteemat 2020 – välilehdellä. Lisätietoa edarivaaleista saat tarvittaessa sekä meiltä (ks. yhteystiedot-välilehti), sekä ainejärjestösi hallitukselta.

Mainittavaa syksyn vaaleissa on verkkoon ja sosiaaliseen mediaan painottuva kampanjointi. Helsingin yliopisto rajoittaa yliopiston tiloissa tapahtuvaa vaalimainontaa. Helpin tiedottaja voi tarvittaessa avustaa kampanjoinnissa sosiaalisen median tiliemme kautta, mutta olethan oma-aloitteisesti yhteydessä meihin.

Vaalitulos selviää 4.11. illalla noin klo 20.  Julkaisemme tulokset myös Helpin sosiaalisessa mediassa, joten seuraathan meitä mm. instagramissa ajankohtaisten päivitysten takia.

Helpin uutisia tältä syksyltä!

Helpin uutisia tältä syksyltä!

Ryhmikset onkin saatu käyntiin jo Zoomin välityksellä. Selkeästi tämän syksyn fokus on vahvasti #-hyyvaalit -teeman ympärillä. Haasteita vaalikampanjointiin on tuonut edelleen harmillisesti vallitseva koronatilanne, mutta olemme optimistisia, että pystymme mahdollisesti kääntämään tämänkin tilanteen lopulta eduksemme. Onneksi hallituksesta löytyy ongelmanratkaisukykyä tiukassakin paikassa.

Torstaina 10.9. vietettiin Helpin uusien iltaa Pykälän tiloissa. Paikalle oli saapunut mukavan runsaasti (suositukset huomimoiden) toiminnasta kiinnostuneita fukseja sekä myös vanhempia opiskelijoita. Paikalla oli myös vanhempia Helpin hallituslaisia kannustamassa mukaan toimintaan ja vastailemassa kysymyksiin. Myös ehdolleasettumislomakkeita täytettiin varsin kiitettävässä määrin. Erityisesti äänestysprosentti puhututti paikallaolijoita, ja hyviä ratkaisuehdotuksia äänestäjien aktivoitumiseen esitettiin. On tärkeää, että äänestysmotivaatiota on professioalojen edustajilla omassa hallituksessa, erityiskiitos siis YFK:n edustukselle! Otamme edelleen vastaan ehdotuksia äänestyskannustimista, ja toivomme että mobiiliäänestys tulee olemaan kätevä ja toimiva konsepti.

Kiitos kaikille osallistumisesta, ja toivottavasti tässä joukossa on paljon tulevia Help-aktiiveja. 💖

Ehdolleasettumisaika päättyi eilen 21.9. Hakemuksia saapuikin ihan kiitettävä määrä! Äänestysaika alkaa 28.9., joten muistakaa äänestää! Lisätietoa edareista https://hyy.fi/fi/edustajistovaalit

Osa ajankohtaisesta tiedotuksesta siirtyy myös instatilillemme @edustajistoryhmahelp joten laittakaa seurantaan!

Kuvia uusien illasta, Helpin puheenjohtaja Henri toivottamassa uudet Helpiläiset tervetulleiksi mukaan toimintaan

Sun rahat sua varten

Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) on heittämällä Suomen varakkain opiskelijajärjestö ja joidenkin arvioiden mukaan vähintäänkin myös yksi maailman rikkaimmista. Vaikka omaisuutta HYY:llä on arviolta noin 240 miljoonaa euroa, eivät sijoitustuotot riitä koko HYY:n toimintatalouden budjetin rahoittamiseen. Noin kolmasosa vajaan 3,4 miljoonan euron budjetista joudutaan rahoittamaan jäsenistöltä kerätyllä jäsenmaksulla.

Vaikka Suomessa yliopistokoulutus on ainakin vielä maksutonta, on jokaisen yliopisto-opiskelijan pakko kuulua ylioppilaskuntaan. Näin ollen myös HYY:n jäsenmaksu on jokaiselle Helsingin yliopiston perustutkinto-opiskelijalle pakollinen. Maksettavasta summasta noin puolet kuuluu YTHS:lle, mutta toinen puolikas menee suoraan ylioppilaskunnan kassaan. Valitettavasti monelle HYY:n jäsenelle vuosittainen lasku jäsenmaksusta jää myös ainoaksi konkreettiseksi muistutukseksi ylioppilaskunnan olemassaolosta. Kun satojen miljoonien omaisuuden päällä istuva organisaatio kerää pakkovallan turvin opiskelijalta rahaa toimintaansa, voi se tuntua monesta epäoikeudenmukaiselta, eikä syyttä.

Tilanne ei kuitenkaan ole niin synkkä, kuin se ensisilmäyksellä vaikuttaa. Toimintataloudessaan HYY käyttää rahaa ensisijaisesti opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämiseen esimerkiksi yliopistoyhteisön ja laajemman yhteiskunnallisen opiskelijaedunvalvonnan kautta. HYY järjestää tai rahoittaa myös tärkeitä palveluita jäsenistölleen, mistä hyvänä esimerkkinä toimii mm. Pykälän kaikille HYY:n jäsenille tarjoama oikeusapu. Ainakin osa toimintatalouden budjetista kuluu siis varsin hyödyllisiin ja perusteltuihin käyttökohteisiin.

Kuitenkin, hyvistä tarkoitusperistä huolimatta rahaa kuluu ylioppilaskunnassa myös varsin kyseenalaisiin asioihin. Monissa rahankäyttökohteissa kyse ei ole opiskelijalle tärkeistä peruspalveluista tai kaikkia HYY:n jäseniä laajamittaisesti hyödyttävästä toiminnasta. Esimerkiksi HYY:n alla toimivat järjestöt saavat vuosittain tilojen ja suorien järjestötukien kautta lähes 1,5 miljoonaa euroa tukea ylioppilaskunnalta. Järjestöillä on HYY:n taloudessa korostettu rooli, vaikka iso osa opiskelijoista ei välttämättä koe järjestötoimintaa itselleen tärkeänä asiana. Suuri menoerä ei myöskään juurikaan näy niiden opiskelijoiden elämässä, joiden ainejärjestöiltä löytyy omat tilat toimintansa varten. Vaikka järjestöt ovat tärkeä ja oleellinen osa opiskelijaelämää, on hyvä kysyä, ovatko järjestötuet saaneet jo liian suuren painoarvon vuosittaisessa budjetoinnissa. Ylioppilaskunnan pakkojäsenyyshän koskee jäsenistöä, ei järjestöjä.

Rahan lapiointi järjestöille ei ole ainoa kyseenalainen rahankäyttökohde HYY:ssä. Joissain tilanteissa HYY:n opiskelijapoliitikot luulevat yksinkertaisesti vain tietävänsä yksittäistä opiskelijaa paremmin, mihin opiskelija haluaisi käyttää omia rahojaan. Tästä syystä HYY:n budjetista rahoitetaan esimerkiksi vuosittain Ylioppilaslehteä n. 350 000 eurolla, mikä vastaa suurin piirtein 13 euroa jokaista jäsentä kohti. Rahoitusjärjestely on varsin omituinen, sillä vaikka opiskelija peruisi lehden tilauksen kesken vuoden, ei peruminen vaikuta HYY:n lehdelle myöntämään rahoitukseen lainkaan. Politikkojen haluttomuudesta johtuen tilausmaksuja ei olla kuitenkaan eriytetty pois budjetista jäsenistön itsensä suoraan maksettavasti. Luultavasti takana on pelko siitä, että vapaus säästää rahaa perumalla tilaus voisi johtaa tilausmäärien romahtamiseen. Mutta kyllähän opiskelijapoliitikot tietävät, millainen lehti on hyväksi opiskelijalle!

Edustajistoryhmä HELP on peräänkuuluttanut koko historiansa ajan järkevää rahankäyttöä ylioppilaskunnassa. Lähtökohtana taloudenpidolle tulisi olla yhdenvertaisten palveluiden tarjoaminen kaikille HYY:n jäsenille.  Tämä tarkoittaa resurssien käyttämistä siten, että ne hyödyttävät koko jäsenistöä mahdollisimman laaja-alaisesti. Nykytilanteessa tavoite saavutetaan parhaiten laskemalla jäsenmaksua ja keskittymällä jäsenpalveluissa ensisijaisesti opiskelijaedunvalvontaan ja tärkeimpiin jäsenpalveluihin.  

 

Kalle Markkanen

HELP:n ryhmäpuheenjohtaja

 

Esittelyssä HELP-aktiiveja: Ted Apter

Kuka olen?

Ted Apter, 32-vuotias, rohkea sivistysmetropoliitti. Toimin nykyään Helsingin kaupunginvaltuutettuna.

 

Miten minusta tuli helppiläinen?

Kaipasin opiskeluaikana jotakin muutakin ainejärjestö- ja osakuntatoiminnan lisäksi. Edustajistoryhmä HELP tarjosi oivan polun päästä vaikuttamaan oikeus- ja eri lääketieteen opiskelijoiden, mutta myös yleisemmin yliopisto-opiskelijoiden asioiden puolesta.

Toimin aktiivisesti HELPin toiminnassa vuosina 2007 – 2013. Puheenjohtajakauteni aikana onnistuimme yhteisesti HELPin aktiiviryhmänä kasvattamaan paikkamääräämme ylioppilaskunnassa niin, että nousimme kuudenneksi suurimmasta toiseksi suurimmaksi edustajistoryhmäksi. Tämä mahdollisti hurjan paljon paremmin sen, että oikkareita – lääkis – hammaslääkis ja eläinlääkiksen opiskelijoiden toiveita huomioitiin HYYn toiminnassa.

HELP tuli minulle hyvin läheiseksi monen vuoden aikana. Eräänä kohokohtana oli se, että saimme yhdessä muiden opiskelijavaikuttajien kanssa lobattua läpi opintotuen sitomisen indeksiin.

 

Mikä HELPissä on parasta?

HELPissä ja HYYssä oppii vaikuttamisen aakkoset, joita voi hyödyntää missä tahansa ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Lisäksi ylioppilaskunnan toiminnassa kehittyy tunneälyä, sosiaalista älyä ja kykyä huomioida toisen osapuolen näkökulma. Niillä eväillä taiteilee paremmin minkä tahansa hyvän asian puolesta.

Menestyksemme salaisuus kiteytyi siihen, että niin hyvinä kuin huonoina aikoina priorisoimme ihmiset muun ylitse. Meille oli kunnia-asia työskennellä reilusti kaikkien kanssa sekä pitää yhdessä hauskaa samalla, kun palvelimme ylioppilaskunnan jäsenistöä. Lukuisia neuvotteluja, väittelyitä ja kokouksia on helppoa muistella lämmöllä sekä haikeudella.