Esittelyssä HELP-aktiiveja: Anssi Mykkänen

Kuka olen?
Anssi Mykkänen, 24, kohta 5. vuoden lääketieteen opiskelija. Olen ollut aktiivisesti mukana järjestötoiminnassa HELPissä ja LKS:ssa jo useamman vuoden ajan.

Miten minusta tuli helppiläinen?
Lähdin ehdolle HYYn edustajistovaaleissa heti aloitettuani lääkiksessä  syksyllä 2014, koska HELPin toiminta vaikutti mielenkiintoiselta ja halusin tehdä jotain, jossa tutustuu myös muiden alojen opiskelijoihin. Vaikka en päässytkään tuolloin läpi, tempaisi HELP minut mukaan toimintaansa. Päädyin myöhemmin esimerkiksi HELPin vaalipäälliköksi 2016 vaaleihin ja niiden jälkeen ryhmäpuheenjohtajaksi.

HELP tuntui alusta asti paikalta, johon tunsin kuuluvani, ja HELPin kautta olen saanut monia hyviä ystäviä. Eri opiskelualoista huolimatta helppiläisten kesken löytyy helposti yhteinen sävel, kun päätämme ryhmän kantaa erilaisiin asioihin.

Mikä HELPissä on parasta?
HELP on loistava paikka kasvaa ja oppia uusia asioita, joita professioalojen opiskelijat eivät muualla opi. HELPin kautta tutustuu moniin mukaviin ihmisiin ja pääsee tekemään monia erilaisia mielenkiintoisia asioita. Olen oppinut esimerkiksi paljon talousasioista ja esiintymistaitoni ovat kehittyneet huimasti HELPissä toimimisen kautta. Uskon, että nämä taidot ovat varmasti hyödyllisiä tulevalle lääkärille.

Vuosi HELPin ryhmäpuheenjohtajana oli unohtumaton kokemus, jonka aikana opin paljon uutta ja sain monia uusia ystäviä. Vaikka välillä tekemistä olikin melko paljon, ei silti ole yhtään kaduttanut, että siihen hommaan lähdin. HELP on ollut minulle loistava paikka kasvaa ja ilman sitä en olisi varmaan koskaan päätynyt LKS:n hallituksen puheenjohtajaksi. Lämpimästi suosittelen HELPiä ja HYYn edustajistotoimintaa niille, jotka haluavat mahdollisuuden oppia uutta ja päästä tekemään monia erilaisia asioita.

Esittelyssä HELP-aktiivit: Tytti Tuomi

Kuka olen?

Tytti Tuomi, 22v, viimeistä opintovuotta syksyllä aloitteleva denttari ja pikkuhiljaa eläköityvä opiskelija-aktiivi.

 

Miten minusta tuli helppiläinen?

Lähdin ehdokkaaksi edustajistovaaleissa 2014. Alfa-vuosi oli juuri alkanut ja olin päättänyt lähteä mukaan kaikkeen mikä vaikuttaa kiinnostavalta. Lähdin ehdolle, koska olin kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista ja halusin vaikuttaa yhteisiin asioihin. HELP oli ryhmistä minulle ainut ja oikea vaihtoehto, koska halusin ajaa oman alani opiskelijoiden asiaa ja vaaliteemat vastasivat tärkeiksi kokemiani asioita. Vaalityö osoittautui hauskaksi ja sitä tehtiin hyvällä fiiliksellä. Tulin valituksi edariin ja sillä tiellä on oltu kohta neljä vuotta. Edarivaalit innostivat ja rohkaisivat minua entisestään lähtemään myös muuhun opiskelijatoimintaan, tärkeimpänä ainejärjestöni hallitukseen, jossa tie on vienyt entisen puheenjohtajan istuimelle asti.

Mikä HELPissä on parasta?

Parasta on HELPin kautta saamani laaja ja poikkitieteellinen ystävä- ja tuttavapiiri. Edarissa olen oppinut monia hyödyllisiä taitoja, oppinut taloudesta ja saanut olla mukana monissa prosesseissa. Tutustuminen erilaisiin ja täysin eri alojen opiskelijoihin edarissa on haastanut omia käsityksiä ja mielipiteitä mikä on lisännyt mielenkiintoa ja ymmärrystä eri asioita kohtaan.

 

HELPin toiminnan ytimessä on minulle aina ollut paitsi ryhmäkokoukset ja edarit, myös tapahtumat. Erityisen lämpimät muistot ovat jääneet HELPin vuosijuhlista, joissa tunnelma on aina ollut katossa.

 

 

Esittelyssä HELP-aktiiveja: Crista Hämäläinen

Kuka olen?

Crista Hämäläinen, 26 vuotias eläinlääkäriopiskelija. Taustalla aktiiviura EKYssä, HELPissä ja HYYssä.

Miten minusta tuli helppiläinen?

Minusta tuli helppiläinen puoliksi vahingossa. Kävin opintojen alkuaikoina HELPin järjestämissä bileissä ja niissä oli niin hauskaa, että inspiroiduin antamaan jotain takaisin. Edarivaaliehdokkuus oli alunperin vain tuen osoittamista HELPille, koska olin EKYn hallituksessa. Kuitenkin kampanjointi oli niin hauskaa, että innostuin asiasta ja pääsin varsinaiseksi edaattoriksi.

Mikä HELPissä on parasta?

Parasta ovat ihmiset, joihin HELPin kautta on tutustunut. Toinen paras juttu on, että HELP tarjoaa matalalla kynnyksellä mahdollisuuden päästä vaikuttamaan asioihin ja tekemään siistejä juttuja. Minä esimerkiksi pääsin HYYn hallituksen varapuheenjohtajaksi, mikä oli yksi elämäni parhaimmista vuosista. Ilman HELPiä en olisi saanut niin paljon huikeita kokemuksia ja päässyt tekemään päätöksiä kaikkien hyyläisten puolesta.

 

Esittelyssä HELP-aktiiveja: Salla Viitanen

Kuka olen?

Salla Viitanen, 27, oikeustieteen maisteriopiskelija ja filosofian maisteri. Pitkän linjan yliopistovaikuttamisen ja ylioppilaspolitiikan harrastaja. Takana lähes neljä vuotta varsinaisena edustajana Pykälän listalta. HELPn  ryhmän emeritapuheenjohtaja.

 

Miten minusta tuli helppiläinen?

Olin pohtinut opiskelijapolitiikkaan lähtöä puolivakavissani muutaman vuoden, mutta omaa ryhmää ei aluksi tuntunut löytyvän. Aloittaessani oikiksessa  syksyllä 2014 osallistuin Pykälässä järjestettyyn HELPn uusien iltaan, jossa tuli sainattua edustajistovaaliehdokkuuslomake Jonne Junturan ja Iiro Kauman kannustamana. Siitä se ajatus sitten lähti.

 

HELPissä kaikkia yhdistää ajatus nimenomaan opiskelijan edunvalvojana toimimisesta, koski asia sitten opiskelijan oikeusturvaa, sujuvia mielenterveyspalveluja tai taloudenpitoa ylioppilaskunnassamme. Puoluepoliittisella taustalla tai sen puuttumisella ei ole ryhmässämme väliä. Tämä sopii itselleni opiskelijapolitiikassa erinomaisesti. Ajattelen, että kun HYY keskittyy täysillä opiskelun, opiskelijuuden ja sivistyksen vaalimiseen, se heijastuu positiivisesti koko yhteiskuntaan. Edellä mainituissa olemme paras asiantuntija ja toisaalta olemme myös ainoa taho, jolla on intressi puolustaa Helsingin yliopiston opiskelijaa.

 

Mikä HELPissä on parasta?

HELPissä ryhmänä on upeaa sen monitieteisyys. En olisi ikinä uskonut tietäväni huomattavia määriä lääkisläisten, farmasistien, eläinlääkisläisten ja hammaslääkisläisten elämästä ja opinnoista. Näitä ihmisryhmiä ei oikeustieteen opiskelija kampuksella tapaa. Asioiden selvittäminen, pohtiminen ja päättäminen analyyttisessa seurassa kehittää monenlaisia ajattelun taitoja.

 

Yleisesti ottaen ylioppilaskuntatoiminta kehittää sellaista osaamista, jota oikiksessa ei juurikaan opi ja jota moni huomaa valmistumisen jälkeen kaipaavansa. Tällaista osaamista on muun muassa esiintyminen, oman kannan puolustaminen argumentoimalla sekä neuvottelutaidot. Edarikaudesta on vaikea selvitä läpi kasvamatta sujuvaksi puhe-esiintyjäksi, ja väittäisin tämän taidon olevan jokaiselle asiantuntijatyötä tekevälle tärkeä.  

 

Valintakoeuudistuksessa huomioitava alojen erityispiirteet

Valintakoeuudistuksessa huomioitava alojen erityispiirteet: pääsykoe sopii hakupainealoille

Yksi Sipilän hallituksen kärkihankkeista on työelämään siirtymisen nopeuttaminen. Tarkoitus on epäilemättä hyvä niin kansantaloudellisesti kuin yksilönkin näkökulmasta.

Yhdeksi toimenpiteeksi tavoitteeseen pääsemiseksi on kuitenkin nimetty valintakokeiden uudistaminen, ja opetus- ja kulttuuriministeriön tarkoituksena onkin saada korkeakoulut ”luopumaan pitkää valmentautumista vaativista pääsykokeista”. Käytännössä tavoitteena on tehdä opiskelijavalinnat korkeakouluihin jatkossa ylioppilastodistuksen avulla. Toimenpiteellä olisi erityisen suuri vaikutus hakupainealoille, kuten oikeus- ja lääketiede, joita myös HELPn taustajärjestöt edustavat. Hakukohteita yhdistää se, että niihin haetaan yhä uudelleen ja uudelleen, kunnes opiskelupaikan ovet joko aukeavat tai hakija luovuttaa.

Hakupainealojen kannalta kaavailtu toimenpide on outo. Ensinnäkin on huomioitava, että esimerkiksi oikeustiedettä ei opeteta lukiossa lainkaan. Mikäli valintamenettely tapahtuisi jatkossa ylioppilastodistuksella, olisi vaarana, että alalle hakeutuisi ihmisiä, jotka eivät ole kiinnostustaan ja motivaatiotaan selvittäneet käytännössä esimerkiksi pääsykokeen avulla. On järkevää valita alalle sellaisia ihmisiä, jotka ovat halukkaita ja kykeneviä suoriutumaan alan opinnoista ja suorittamaan tutkinnon loppuun.

Toisekseen todistusvalinta saisi aikaan sen, että hakupainealoille pääsisivät vain erinomaisen ylioppilastodistuksen saaneet. Hakurumba siirtyisi käytännössä ylioppilaskirjoituksiin, kun hakupainealoille haluavat korottaisivat ylioppilastodistuksensa arvosanoja kerta toisensa jälkeen. Kaikki eivät ole vielä lukioikäisinä heränneet opiskeluun, joten käytännössä ylioppilastodistuksen arvosanojen korottaminen olisi näille opiskelijoille kohtuuttoman iso urakka. Ei voi olla niin, että tulevaisuuden kannalta merkittävät päätökset tehdään jo 16-vuotiaana.

Tätä taustaa vasten pääsykoe on reiluin valintajärjestelmä myös alueellisen tasa-arvon näkökulmasta. Ylioppilaskokeessa menestyminen riippuu hyvin vahvasti lukion lähtötasosta eikä kaikissa kunnissa ei ole mahdollisuutta tarjota yhtä paljon opetusta ja valinnaisia kursseja.

Vaikka todistusvalinta sopii joillekin aloille hyvin, on pääsykoe kuitenkin hakupainealoilla järkevin ja reiluin tapa tehdä opiskelijavalinnat. Toivomme, että HYY pitää osaltaan asiaa esillä ja hahmottaa asiassa alojen erilaisuuden.

 

Helinä Teittinen

Kirjoittaja on HELPn edaattori ja järjestöaktiivi Pykälästä.

HELPn avoimuusohjelma 2017-2018

Edustajistoryhmä HELP:n ohjelma Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan toiminnan ja päätöksenteon avaamiseksi kaudella 2017–2018 toimenpide-ehdotuksineen

TAUSTA

Sekä HYY:n että HY:n päätöksenteon avoimuuden ja vuorovaikutuksellisuuden lisääminen oli Edustajistoryhmä HELP:n keskeinen vaalitavoite edustajistovaaleissa 2016. HELP:issä on jo kauan koettu, että HYY:n päätöksenteon avoimuus ylioppilaskunnan jäsenelle on puutteellista ja tilannetta voitaisiin parantaa. HYYssä tunnutaan välillä ajattelevan, että on riittävää, jos tieto on julkista eli ei-salaista, mutta HELPissä haluaisimme tosiasiallista avoimuutta lisää.

TARKOITUS

Tämän ohjelman tavoitteena on antaa suuntaviivoja avoimuuden parantamiseksi ylioppilaskunnassa tulevalla edustajistokaudella sekä tuoda näitä asioita käytäntöön myös pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna. Tarkoituksena on tarjota konkreettisia ehdotuksia avoimuuden parantamiseksi sekä herättää aiheesta keskustelua ylioppilaskunnan jäsenistön parissa. Toivomme, että ohjelma herättää myös uusia avauksia ja ideoita avoimuuden ja paremman päätöksentekokulttuurin luomiseksi.

TOIMENPITEET

1. Kaikille julkinen ajantasainen kokouskalenteri

HELP ehdottaa, että HYY eli käytännössä HYY:n keskustoimisto alkaisi pitää ylioppilaskunnan nettisivuilla yllä omaa sivuaan ajantasaiselle kokouskalenterille, johon merkittäisiin kronologisesti niin edustajiston, valmisteluvaliokunnan, talousjohtokunnan, työryhmien kuin HYY:n hallituksen kokoukset sekä lyhyt asialista näistä. Listaan olisi hyvä saada kaikkien mahdollisten päätöksentekoelinten kokoukset. Kokouksen jälkeen sivulle päivittyisi saman tien pöytäkirja liitteineen. Mikäli jokin pöytäkirjan liitteistä on merkitty salaiseksi eikä sitä julkaista, ilmoitetaan sitä koskevassa pöytäkirjan asiakohdassa syy salassapitoon (liikesalaisuudet ja henkilötiedot).

Näin jäsenistö voisi seurata yhdeltä sivulta koko HYY:n organisaation päätöksentekomenettelyn aikataulua ja päätettäviä asioita. Tämä loisi jäsenistölle paremman yleiskuvan HYY:n tosiasiallisesta toiminnasta sekä lisäisi avoimuutta, jos jäsen haluaa esimerkiksi seurata yksittäisen päätöksentekoasian etenemistä.

2. Kaikki kokoukset avoimiksi jäsenistölle

HELP ehdottaa lähtökohdaksi HYY:n toiminnassa sitä, että kaikki virallisten päätöksentekoelinten kokoukset olisivat avoimia koko jäsenistölle. Tässä tulee tietysti huomioida se, että mikäli kokouksessa käsitellään luottamuksellisia asioita, esimerkiksi henkilöstöasioita, tästä täytyy poiketa. Kokouksen avoimuus/suljettuus merkittäisiin selkeästi kohdassa 1. mainittuun kokouskalenteriin. Kokouksen avoimuus jäsenistölle ei tarkoita sitä, että heillä olisi itsestäänselvästi puhe- tai äänivaltaa kokouksessa, sillä demokratian vaatimukset tulee myös huomioida esimerkiksi edustajistotoimintaan liittyvissä päätöksentekoelimissä.

3. Hankinnoissa sidonnaisuudet julkisiksi

HELP esittää, että toimintatalouden hankinnoissa kiinnitettäisiin nykyistä enemmän huomiota mahdollisiin sidonnaisuuksiin. Tämä paitsi opettaisi HYY:n toimijoille läpinäkyvämpää päätöksentekoa myös lisäisi HYYn uskottavuutta. Tehtäessä hankintaa pitäisi aina tarkastella, onko tuottajalla kenties sidoksia esimerkiksi HYYn päättäjiin ja millä perustein tuottaja valitaan. Mikäli palvelun tai tavaran toimittajaksi valitaan lähivuosina tai hankintahetkellä HYY:n päätöksenteossa aktiivinen henkilö, pitäisi tästä antaa erikseen tieto edustajistolle.

4. Tieto toimielinten jäsenistä ajantasaisesti ja julkisesti saataville

Sellaisten HYY:n työryhmien ja toimielinten, joissa on pysyviä jäseniä, esim. edustajiston puheenjohtajisto tai valmisteluvaliokunta, kokoonpano tulee ilmoittaa HYY:n nettisivuilla kootusti sekä ajantasaisesti. Jäsenten pitää vaivattomasti pystyä näkemään, kuka päättää paitsi edustajistossa myös valmistelevissa ja muissa toimielimissä.

5. Asiakirjat julkisiksi

Kaikki mahdolliset esityslistat, pöytäkirjat ja jopa valmisteluaineisto tulisi olla helposti saatavilla HYY:n nettisivuilla. Tällä hetkellä näiden saaminen on haastavaa eikä rivijäsen tiedä, mikä on julkista ja mikä ei. Esityslista ja pöytäkirjat voisivat päivittyä esim. kokouskalenterin yhteyteen. Tällä hetkellä suurimman tietomäärän saavat edustajistoryhmien puheenjohtajat, mutta HYY:ssä voitaisiin miettiä, tulisiko tämä tietoa jakaa laajemmin. Tietojen välittäminen sähköpostilistoilla ei välttämättä ole nykyisin se tehokkain keino, vaan esimerkiksi sähköinen asiakirja-arkisto voisi olla harkitsemisen arvoinen.

6. Osallistava linjapaperien valmistelu

Jo kaudella 2014–2016 joitakin linjapapereita valmisteltiin osallistavasti eli avoimessa työryhmässä. Tällainen toiminta on hyvää ja kannatettavaa. Opiskelijoidemme ideat ja älylliset resurssit tulee ottaa täysimittaisesti käyttöön.

HELP:n näkemyksen mukaan HYY:n tulisi muutoinkin keskittyä vahvemmin aktivoimaan jäseniään olemaan mukana valmistelua. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi sillä, että jäsenet pääsevät vapaasti arvioimaan ja kommentoimaan mm. hallituksen strategiaa ja linjavetoja. Lisäksi ponsi-järjestelmää voisi kehittää entisestään ja tehdä se kaikille jäsenille tunnetuksi ja ymmärretyksi.

Osallistaminen hyödyntää HYY-organisaatiota ainakin kahdella tasolla. Ensimmäinen seikka on perspektiivin laajentaminen: HYY:n hallinto ei yksinään pysty millään huomioimaan kaikkia opiskelijoitaan painavia seikkoja. Ikävä kyllä se ei myöskään pääse yksittäisen opiskelijan pään sisälle tätä selvittämään. Esimerkiksi kv-opiskelijoilla saattaa hyvinkin olla edustajistosta poikkeavat käsitykset siitä mitä haasteita integraatioon liittyy ja miten niitä tulisi ratkaista. Toisaalta jotkut opiskelijaryhmittymät saattavat kokonaan unohtua HYY:n päätöksenteossa.

Toiseksi jäsenten mahdollisuudet tulla kuulluksi HYY:n päätöksenteossa toisivat myös kaivattua legitimiteettiä ylioppilaskunnan tekemille päätöksille. Edes sähköinen äänestäminen ei tuottanut odotettua äänestysintoa, vaan edustajisto puskee päätöksiään varmalla, ~31 % mandaatillaan. HELP antaa arvoa sille, että yksittäinen opiskelija tuntisi tulevansa kuulluksi tietäen ainakin jonkun HYY-koneistossa lukeneen hänen näkemyksensä.
7. Kaavio päätöksentekoprosessista avoimesti saataville HYY:n nettisivuille

Missä järjestyksessä asioita HYY:ssä käsitellään? Tämä tieto on päätöksenteon ymmärtämisen kannalta aivan olennainen. HELP ehdottaakin, että jäsenistölle avoimuuden ja selvyyden nimissä laaditaan graafinen kaavio, josta käy ilmi esimerkiksi HYY:n budjetin ja tavoiteohjelman laatimisen prosessikaavio.

8. Avoimuuden lisääminen HYY:n hallitusneuvotteluihin

Useissa muissa ylioppilaskunnissa hallituksen valintaan liittyvät prosessit ovat julkisempia ja hallitustyrkkyjen nimet ja osassa tapauksista myös hakemukset ovat koko jäsenistön saatavilla ylioppilaskunnan nettisivuilla. Esitämme, että myös HYY:ssä aletaan tarkastella hallituksen valintaan liittyvää menettelyä uudestaan tavoitteena luoda sellainen malli, missä tieto ehdokkaista, neuvotteluiden kulusta ja lopputuloksesta on helposti koko ylioppilaskunnan jäsenistön saatavilla reaaliaikaisesti. Pohdintaan voidaan tuoda myös se, onko nykyinen neuvottelumalli ylipäätään parhain tapa valita hallitus.

UUVAHTANUT AVOIMUUS – KUINKA SITOUTUMATTOMUUS KATOSI VIIDESSÄ PÄIVÄSSÄ

UUVAHTANUT AVOIMUUS – KUINKA SITOUTUMATTOMUUS KATOSI VIIDESSÄ PÄIVÄSSÄ

HYY:n edustajistovaalien jälkeen alkoivat hallitusneuvottelut maanantaina 7.11.2016. Yleensä minimissään kahdesta vuorokaudesta viiteen vuorokauteen kestävät neuvottelut saatiin yllättäen päätökseen tänä vuonna vain muutaman tunnin neuvottelemisella.

Hallitusneuvottelut alkoivat viime vuoden tapaan avoimella aloituksella. Ideana on, että hallitusneuvotteluissa tapahtunutta suhmurointia haluttiin vähentää. Käytännössä hallitukseen ehdolla olevat jäsenet ja puheenjohtajat esittäytyivät tilaisuudessa. Lopuksi ryhmien päävastuussa olevat hallitusneuvottelijat esittäytyivät ja heidän tuli esitellä myös ryhmänsä tavoitteet. Hallitusneuvottelijoiden pääsanomana oli erityisesti neuvotteluiden avoimuus. Erityisesti osakunnat ja HYAL korostivat sitä, että he neuvottelevat kaikkien kanssa ja tulevat avoimin mielen hallitusneuvotteluihin. Omia tavoitteitaan ryhmät eivät juurikaan HELPiä lukuunottamatta kertoneet.

Muutaman tunnin päästä avoimuus oli kuitenkin täysin unohtunut. HYAL ilmoitti neuvotteluiden loppuneen, ennen kuin useat ryhmät olivat edes ehtineet aloittaa neuvotteluja keskenään. Tämä oli melkoinen yllätys sen jälkeen, kun ensin oltiin juhlavasti puhuttu siitä, että kaikki ryhmät ovat avoimesti neuvottelemassa kaikkien kanssa. Lisäksi neuvotteluiden tulos syntyi ennätyksellisen nopeasti parissa tunnissa, mikä on hyvin erikoista. Jostain syystä neuvottelutulosta ei myöskään ole kehdattu ilmoittaa edes vuorokausi neuvotteluiden loppumisen jälkeen, ilmeisesti epäilyttävän nopean etenemisen takia. Muille edustajistoryhmille kerrottiin neuvottelutuloksen olevan valmis, mutta virallinen ilmoitus asiasta puuttuu edelleen. Hallituksen muodostavat saamamme tiedon mukaan HYAL, Maailmanpyörä, Osakuntalainen Unioni sekä OSY.

Ulospäin tällainen neuvottelu luonnollisestikin näyttää aika omituiselta. Sitvasin hallitusehdokas esittelypuheessaan alleviivasi hyvän hallinnon merkitystä HYY:n toiminnassa. Hyvään hallintoon liittyy keskeisesti se, että hallinto näyttää myös ulospäin hyvältä ja korruptoimattomalta. Täytyykin mainita, että tulevan hallituksen toiminta ei näytä todellakaan alkavan hyvän hallinnon vaatimalla tavalla.

Erikoinen piirre näissä neuvotteluissa on ollut puoluepoliittisen sitoutumattomuuden hämärtyminen. Molemmat HYALin pääneuvottelijat ovat kytköksissä puolueisiin, joiden ideologiaan sitoutuneet edustajistoryhmät valittiin HYY:n hallitukseen. Ennen vaaleja oli kova huutelu sitoutumattomuuden iloista, mutta tämä periaate näköjään unohtui viidessä päivässä. Ehdotammekin HELPissä, että jatkossa hallitusneuvotteluiden kick-offissa sitoutumattomien neuvottelijoiden täytyy kertoa suoraan sitoumuksensa puoluepolitiikkaan sekä kaikkien neuvottelijoiden erityisen läheiset sitoumuksensa muihin edustajistoryhmiin, mikäli niitä on. Kaikkien ryhmien on mahdollista valita neuvottelijansa myös niin, että heillä ei ole merkittäviä sitoumuksia. Asiallinen ja siltä vaikuttava hallitusneuvottelu on tärkeä asia HYY:n uskottavuuden kannalta.

 

 

8.11.2016

Edustajistoryhmä HELP

HELP:n edustajistotoiminnan aakkoset

Aamukoulu on HYY:n hallituksen kerran viikossa, tänä vuonna keskiviikkoisin, pitämä kokous, joka nimestään huolimatta kestää koko päivän.

Bisse eli kokouskalja on tyypillinen sessio edustajiston tai jonkin siihen liittyvän elimen kokouksen jälkeen. Kokousbissellä tutustutaan muiden ryhmien edustajiin, puhutaan niin virallisista kuin epävirallisistakin asioista ja eletään opiskelijaelämää. Kaivopihan Dubliner on yleinen paikka bongata ylioppilasaktiiveja bisseltä.

Crista Hämäläinen, eläinlääketieteen opiskelija on HELP:n agentti HYY:n hallituksessa ja sen varapuheenjohtaja.

Dodiih on äännähdys, jonka helppiläiset päästävät, kun poliittisten ryhmien jäsenet alkavat saarnata edustajistossa valtakunnanpolitiikasta koskien milloin soiden suojelua, milloin ydinvoimaa. HELP:issä uskomme siihen, että ylioppilaskunnalla on rajallisesti resursseja, jotka tulisi vakaasti keskittää opiskelijaan suoraan liittyviin asioihin. Tällöin pääsemme parhaaseen lopputulokseen.

Edustajisto on HYY:n korkein päättävä elin, joka valitaan parlamentaarisesti vaalein kahden vuoden välein. Edustajistossa on 60 varsinaista jäsentä ja näille varajäseniä. Seuraavat edustajistovaalit pidetään syksyllä 2016 ja ne ovat ensi kertaa sähköiset, mikä oli HELP:n viime kauden vaaliteema ja oppositiosta käsin läpiajettu tavoite.

Fuksi. Lapsella on monta nimeä, ja yliopistossa käytetyin nimitys lienee fuksi. (Lisäksi käytössä on mm. phuksi, alfa, varsa ja tappi). Tällä tarkoitetaan ensimmäisen vuoden opiskelijaa, joka on juuri aloittamallaan alalla vasta alkuvaiheessa, mutta voi silti olla jo mukana edustajistopolitiikassa – jos ei vaalein valittuna, niin taustalla. Parhainta opiskelijapolitiikkaa tehdään, kun mukana on opiskelun eri vaiheissa olevia opiskelijoita. Osakunnissa fuksit ovat juuri osakunnassa aloittaneita katsomatta montako vuotta opiskelua on takana.

Gaudeamus. Kustantamo. HYY:n liiketoiminnan ikuinen riippakivi, joka vihdoin saatiin HELP:n kannan mukaisesti myytyä yliopistolle.

Hallituspaikat eri HYY-Yhtymän yhtiöiden hallituksissa eli nk. talouspaikat tuovat haastavan, mutta mielenkiintoisen lisän monen edustajiston jäsenen elämään. Hallituspaikkoja voivat hakea edustajistoryhmissä aktiiviset (vaikka eivät olisi edustajiston jäseniä) oman ryhmänsä suosituksella ja esimerkiksi talousosaamista mittaavilla tehtävillä. Missä muualla pääsevät kaksikymppiset opiskelijat Suomen McDonaldsin kokoisen yhtiön hallituspaikoille vaikuttamaan kuin HYYssä? Kaikkien talous- ja johtamisorientoituneiden opiskelijoiden paras koulu – tätä kokemusta et saa kauppiksesta.

Innostus, intohimo, ilo.. Tyypillinen edustajistotoiminnassa oleva opiskelija on aktiivinen monella muullakin osa-alueella. Oman aine- tai tiedekuntajärjestön hallituksessa, osakunnissa, harrastusjärjestöissä, puoluepolitiikassa, start up -skenessä, opiskelijalehdissä.. Moni on lähtenyt yrittäjäksikin. Moni myös opiskelee useampaa kuin yhtä oppiainetta. Meitä on moneksi, mutta vaikuttajia yhdistää aito kiinnostus asioihin, perehtyminen ja into. Se yhdistää edaattoreita myös yli ryhmärajojen.

Jäsenmaksukorotus on jokavuotinen kuuma peruna ylioppilaskunnan edustajistossa. Jäsenmaksun maksaa jokainen HYY:n jäsen joka kesä. HELP:n mielestä maksua ei tule perusteettomasti korotella, vaan pikemminkin saattaa HYY Yhtymä pitkällä tähtäimellä siihen kuntoon, että jäsenmaksu olisi tarpeeton. Moni muu kuitenkin edustajistossa on sitä mieltä, että ensin korotellaan, ja sitten mietitään, mitä kivaa tuolla rahalla voisi tehdä.

Koulutuspolitiikka on edustajistossa ja ylioppilasaktiivien parissa erittäin runsaasti keskusteltu aihe. Poliittiselta kalskahtava nimitys kattaa yleensä kaikki opiskelijoiden opintoedunvalvontaan liittyvät asiat aina yksittäisen oppiaineen toiminnasta ja valintakoejärjestelmästä opintotukijärjestelmään. HYY:ssa koulutuspolitiikkaa tehdään niin koulutuspoliittisessa valiokunnassa kuin esimerkiksi HYY:n hallituksen muutaman koulutuspolitiikkaan erikoistuneen jäsenen voimin.

Linjapaperi on HYY.n toimintaa ohjaava poliittinen paperi, jossa nimensä mukaisesti kuvataan ylioppilaskunnan linja ja käytännön toimintaa raamittavat suunnitelmat käsiteltävään aihealueeseen liittyen. Linjapapereita ovat esimerkiksi kaupunkiohjelma, yhdenvertaisuussuunnitelma ja järjestöpoliittinen linjapaperi.

Monipuolisuus on jotain, mitä yksilö saavuttaa edustajistotoiminnalla. Välillä on vaalikampanjointia, osa toimii liikeyritysten hallituksissa, jotkut jakavat tukia ja miettivät kiinteistöasioita talousjohtokunnassa, toiset keskustelevat arvoista edustajistoryhmien puheenjohtajistossa, toisinaan väsätään linjapapereita ja linjataan politiikkaa, välillä rekrytoidaan milloin pääsihteeriä, milloin Ylkkärin päätoimittajaa, välillä mietitään oikeuscaseja ja viilataan sääntöjä, joskus tehdään kansallista ylioppilaspolitiikkaa SYL:n liittokokouksessa. Työelämätaidoista ainakin kokoustaidot, neuvottelutaidot, verkostot ja viestintä kehittyvät huimasti edustajistotoiminnassa.

Nimenhuuto suoritetaan jokaisen edustajiston kokouksen alussa sen varmistamiseksi, että oikeat, äänivaltaiset henkilöt ovat paikalla ja kokous on päätösvaltainen. Se, ketkä missäkin kokouksessa ovat osa oikeaa kokoonpanoa vaihtelee, sillä jos varsinainen jäsen ei pääse, hänet ilmoitetaan kokouksesta vapautetuksi ja läsnäolonakki napsahtaa varajäsenelle. Käytännössä siis edustajiston varajäsenetkin ovat usein kokouksissa, sillä on selvää, että koskaan 60 varsinaista eivät ole yhtä aikaa vapaalla jalalla. Toisinaan nimenhuutoon joutuvat ryhmätoverit vastaamaan “myöhässä” – erittäin suositeltavaa olisi kuitenkin, että kaikki edaattorit olisivat paikalla aina kun nimenhuuto alkaa klo 17.

Omistajastrategia, kavereiden kesken Omstra on edustajiston hyväksymä paperi, jolla ohjataan HYY Yhtymän liiketoimintaa mm. liiketoiminnan lähtökohtien ja tulostavoitteiden osalta. Käytännössä kyseinen paperi on siis edustajiston tapa vaikuttaa HYY Yhtymän liiketoimintaan. Lisäksi HYY Yhtymän hallituksessa istuu 5 opiskelijajäsentä sekä HYY Yhtymän hallintoneuvostossa 15 opiskelijaa.

Poliittinen broileri on yleinen eläin edustajistossa, ainakin tietyissä edustajistoryhmissä. Poliittisella broilerilla tarkoitetaan yleensä poliittisesta nuorisojärjestöstä (kokoomusnuoret, vasemmistonuoret) ponnistavaa innokasta poliitikon alkua, jolle edustajisto on vain yksi keino harjoitella retorisia keinoja ja tuoda itseään esille, mutta jota itse edustajiston asiat eivät välttämättä itsessään kiinnosta ja joka ei profiloidu kenttätyöntekijäksi tai vastuunkantajaksi.

Quorum eli päätösvaltaisuus. Edustajiston kokouksissa tämän saavuttaminen ei ole ongelma, mutta valmisteluvaliokunnassa – jonka puhetta HELP on aivan liian usein johtanut – päätösvaltaisuuden eteen saa tehdä useamminkin töitä.

Ryhmäkokous eli ryhmis on HELP:n (ja muidenkin edustajistoryhmien) toiminnan perusmuoto. Kyseessä on aina ennen edustajiston kokousta, mutta joskus muulloin, pidettävä varsin vapaamuotoinen kokous. Yleensä kokous pidetään HELP:n huoneessa Uuden ylioppilastalon B-rapun 4.kerroksessa. Ryhmiksessä edustajiston varsinaiset ja varajäsenet sekä muut HELP:n aktiivit keskustelevat siitä, mitä mieltä olemme edustajiston kokouksen asialistalla olevista asioista. Onko HELPillä ryhmämielipidettä? Pitäisikö nostaa edustajistossa esille jotakin asioita, joita asialistalla ei ole, esimerkiksi ponnen muodossa?

SYL eli Suomen ylioppilaskuntien liitto omien sanojensa mukaisesti:
“SYL valvoo opiskelijan etua valtakunnan tasolla opiskelijaa koskevissa asioissa. SYL:n yhteistyötahoja ovat jäsenjärjestöt, poliittiset ja muut opiskelijajärjestöt, yliopistot ja niiden rehtorit, opetusministeriö, ympäristöministeriö, eduskunta ja erilaiset kansalaisjärjestöt. SYL:n ydinosaamisalueita ovat koulutuspolitiikka, sosiaalipolitiikka ja kansainväliset asiat. Lisäksi SYL:ssä paneudutaan tasa-arvoon, ympäristöön ja kehitysyhteistyöhön.” Helppiläiset ovat läsnä joka syksyisessä SYL:n liittokokouksessa Espoon Korpilammella. Siellä päätetään kansallisen opiskelijaedunvalvonnan linjauksista seuraavan vuoden ajaksi.

Talousjohtokunta eli TJK on elin, johon valitaan edustajat edustajistoryhmistä. TJK jakaa järjestötuet ja järjestötilat, ja täten vaikuttaa vahvasti esimerkiksi tiedekunta- ja ainejärjestöjen toimintaan. TJK:n jäsenyys on arvostettu ominaisuus ylioppilasaktiivissa.

Uusi ylioppilastalo eli Uusi on HYY:n omistama kiinteistö Mannerheimintie 5:ssa. Ikään kuin HYY:n Pykälä! HYY:n keskustoimisto, jossa työskentelee niin vuodeksi valittava HYY:n hallitus kui HYY:n työntekijätkin (kuten asiantuntijat), on Mannerheimintie 5 A:ssa. Muissa kerroksissa ja B-rapussa on muun muassa järjestöjen ja osakuntien tiloja sekä järjestöille vuokrattavia tiloja. Edustajistossa puhutaan paljon siitä, että Uusi on esteellinen muun muassa liikuntarajoitteisille. Viime vuonna teetetyn esteettömyyskartoituksen tiimoilta onkin tulossa pienempiä ja suurempia toimia esteellisyyden vähentämiseksi.
Ps. jotkut osakuntalaiset kutsuvat taloa myös Osakuntataloksi.

Valiokunnat. Näitä löytyy HYYstä useita ja toiminta vaihtelee kulttuuritapahtumien järjestämisestä yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja kampusviljelyyn. Valiokuntiin pääsee missä tahansa kohtaa lukuvuotta mukaan ja uudet kiinnostuneet otetaan aina lämpimästi vastaan.

World Student Capital (WSC) on pääkaupunkiseudun ylioppilaskuntien ja opiskelijakuntien kaupunkivaikuttamisverkosto, jossa myös HYY on vahvasti mukana. Tavoitteina ovat muun muassa kohtuuhintainen opiskelija-asuminen pääkaupunkiseudulla sekä viihtyisä ympäristö ja sujuva liikenne. Omien sanojensa mukaan: “Pääkaupunkiseudun ylioppilaskunnat ovat pitkään tehneet yhteistyötä esimerkiksi opiskelijoiden asuntotilanteen parantamiseksi ja joukkoliikennealennusten eteen. World Student Capital sai alkunsa keväällä 2010, kun Helsinki valmistautui vuoden 2012 designpääkaupungiksi. Pääkaupunkiseudun ylioppilaskunnat tapasivat maaliskuussa 2010 ja miettivät, kuinka opiskelijat voisivat olla mukana tekemässä designpääkaupunkivuotta. Samalla ylioppilaskunnat halusivat tiivistää yhteistyötä niin keskenään kuin seudun ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien kanssa. Opiskelijat lähtivät yhdessä nostamaaan Helsinkiä maailman parhaaksi opiskelijakaupungiksi: World Student Capitaliksi.”

X-sukupolven edustajat perustivat HELP:n perimätiedon mukaan 1990-luvun alussa, edaattori HELPillä (jonka nimi tuolloin oli toinen), oli ainakin vuodesta 1991 lähtien. HELP perustettiin, koska oikkarit ja lääkiläiset olivat tuohon aikaan etääntyneet vieraan oloisesta edustajistopolitiikasta. Professioalojen tiedekuntajärjestöt olivat hyvin erityyppisiä kuin monien muiden aineiden ja toisaalta lääkisläiset kokivat tuolloin ja kokevat edelleen jotain outoa sielunkumppanuutta ja samanmielisyyttä monissa asioissa.

Yhteistyötä valtakunnallisesti oikeustieteen ja lääketieteen aloilla opiskelijapolitiikassa tekee LOL eli Lääketieteen ja oikeustieteen opiskelijoiden liitto. LOL edustaa muun muassa Suomen ylioppilaskuntien liiton liittokokouksessa omana blokkinaan ja ajaa siellä vahvasti professioalojen asiaa.

Z-sukupolvi on se, jonka jäseniä jo HELPnkin riveihin pikkuhiljaa lipuu ja jonka eteen teemme HELPissä töitä. Edustajistopolitiikka suuntautuu tietyllä tavalla aina tulevaisuuteen, koska pitää miettiä nykyhetken lisäksi myös sitä, minkälaista toimintaa ja liiketoimintaa tulee tehdä, että varallisuutta on myös jatkossa ja minkälaisia koulutuspoliittisia linjauksia tulee tehdä, että Suomessa on myös laadukasta professioalojen koulutusta tulevaisuudessakin.

Åikeisto, vasemmisto ja mitä näitä nyt on. HELP on usein yritetty leimata oikeistolaiseksi ryhmäksi, mutta joskus taas HYAL:n kanssa samanlaiseksi ja joskus joksikin muuksikin. Nämä leimat yleensä johtuvat siitä, että joku toinen ryhmä yrittää saada HELP:n kannalleen tai muut ryhmät luulemaan, että HELP:llä olisi joku tietty kanta. Todellisuudessa HELP on sekä poliittisesti täysin sitoutumaton että riippumaton muista ryhmistä. Monella helppiläisellä on oma poliittinen henkilökohtainen kanta ja ne eroavat reippaasti toisistaan, meitä on laidasta laitaan. HELPissä meitä yhdistää se, että emme halua sotkea valtakunnan politiikkaa ja sen vääntöjä edustajiston toimintaan, sillä se tuntuu vievän enemmän kuin tuo.

Äänestäminen on tapa, jolla edaattorit valitaan kahden vuoden välein sekä tapa, jolla edustajisto tekee päätökset. Edustajistossa “riemua” aiheuttavat erityisesti suljetut lippuäänestykset, joita käydään useita kierroksia esimerkiksi henkilövalinnoissa. Äänestys toteutetaan suljettuna lippuäänestyksenä, kun joku edustajiston jäsen tätä ehdottaa toisen kannatuksella. Tällöin ensin 60 henkilöä äänestää ja sitten lasketaan äänet edustajiston ollessa poissa paikalta.. ja sitten uusiksi. Ja sitten uusiksi.. Ja sitten uusiksi! Usein äänestetään myös nostamalla ylös joko punainen tai vihreä paperi, mikä on huomattavasti kevyempi prosessi.

Ööli, eli kohtuulliseen myöhään aikaan juotava kalja. Joskus kokousjatkojen ja muiden tapahtumien jälkeen saattaa päätyä jatkamaan iltaa välillä jopa aamuun asti, silloin oluen laadullakaan ei ole väliä, kunhan se about maistuu ja seura on kelvollista

Tämän kirjoitelman ryhmätyönä laativat HELP:n edaattorit ja aktiivitoimijat. Artikkeli on alunperin julkaistu Pykälä Ry:n blogin ”Vieraskynä”-palstalla 23.05.2016. http://pykala.fi/pykala-blogi/helpn-edustajistotoiminnan-aakkoset/

Uuden puheenjohtajan tervehdys

Vauhdilla hallitusvuoteen 2016!

HELPn toiminta on alkanut vauhdikkaasti vuonna 2016 viime vuoden edustajistoryhmän pj:n Crista Hämäläisen aloitettua hommat HYY:n hallituksessa. Eläinlääkisläisen Cristan vastuualueena on edunvalvonnan koordinointi, viestintä sekä edustajistovaalit 2016.

Viimeksi mainittu tuleekin olemaan HELPn toiminnassa suuri tekijä tänä vuonna: vaalit ovat nimittäin ensimmäistä kertaa niin kutsut sähköiset hybridivaalit, mikä tarkoittaa sitä, että vaalit siirtyvät verkkoon, mutta muutamassa paikassa voi vielä äänestää paperillakin. HELP ajoi viime vuonna tämän vaalitavoitteensa läpi äänestyksen prosessin keventämiseksi ja äänestysaktiivisuuden lisäämiseksi. Uudistus tulee kuitenkin vaatimaan uusia avauksia vaalikampanjoinnissa.

Heti tammikuun alkupuolella pääsimme myös esittämään HELPn jäsenistöä HYY:n talousjohtokuntaan. Talousjohtokunnan tehtäviä on muun muassa päättää HYY:n piirissä olevien järjestöjen järjestötuista ja tiloista. Talousjohtokuntaan nimitettiin ryhmästämme HELP-konkari, farmasian opiskelija Perttu Hietanen ja uudempi tulokas, oikeustieteen opiskelija Kalle Markkanen.

Mitäs keväällä on sitten tulossa?

Helmikuussa pidetään helppiläisille workshop-päivä, jossa uudemmat perehtyvät HELPin toimintaa ja vanhemmat kehittävät sitä. Kevään mittaan HELPn aktiivit tekevät vierailuja ainejärjestöjensä hallitusten kokouksiin. HYY:n edustajistolla on neljä edustajiston kokousta. Ennen jokaista kokousta HELP pitää ryhmäkokouksen, jossa puidaan kokoukseen tulevia asioita. HELPn työvaliokunta kokoustaa usein HYY:n hallituksen käsittelemien asioiden tiimoilta. Pientä glamouria kevääseen tuovat HELPn 25-vuotisvuosijuhlat, jotka pidetään huhtikuun alkupuolella. Seuratkaa siis viestintää!

Tsemppiä kevätlukukauteen,

HELPn ryhmän pj Salla

HELP virkailijat 2016

HELP järjestäytyi järjestäytymiskokouksessa seuraavasti vuodelle 2016:

EDUSTAJISTORYHMÄN PUHEENJOHTAJISTO

Salla Viitanen pj, edustajistoryhmän pj, Pykälä
Perttu Hietanen vpj, edustajistoryhmän vpj, YFK

MUUT HALLITUSTOIMIJAT

Kalle Markkanen, Pykälä & Arttu Jokela, LKS vpj (taustatoiminnan vpjt)
Ilmi Salminen, taloudenhoitaja, Pykälä
Lauri Elsilä, sihteeri, YFK
Tytti Tuomi, yleisvastaava, HLKS
Katja Eloranta, tiedottaja, HLKS
Anssi Mykkänen, yleinen vaalipäällikkö, LKS

 Jos on kysyttävää HELPn toiminnasta tai haluat tulla mukaan, laita sähköpostia osoitteeseen: salla.viitanen(at)helsinki.fi