Category Archives: Koulutuspolitiikka

Opiskelijan oikeusturvakeinot saatava kohtuulliselle tasolle Helsingin yliopistossa

Edustajistoryhmä HELP on viime vuosina nostanut politiikassaan esille yliopiston opiskelijoiden oikeusturvavajetta. Asia on valitettavasti edelleen ajankohtainen. Erityisesti Iso pyörä -opintouudistuksen jälkeen opiskelijat ovat kertoneet kokemistaan oikeusturvaongelmista. Eri tiedekunnissa ongelmat ovat erilaisia ja tilanne on toisissa parempi kuin toisissa.

 

Merkittäviä oikeusturvaongelmia ovat aiheuttaneet muun muassa hyvin myöhäisessä vaiheessa saapuvat opetustiedot, ilmoitettujen aikataulujen muuttelu lyhyellä aikajänteellä, huono tai kokonaan puuttuva tiedottaminen ja ennen kaikkea näiden yhdistäminen tiukkaan läsnäolopakkoon.

 

Esimerkiksi oikeustieteellisessä tiedekunnassa opetustiedot on saatu julkistettua vasta elokuussa. Viime vuonna opetustiedot muuttuivat useaan otteeseen myöhäisen julkistamisen jälkeen, ja samaan on varattu mahdollisuus myös tänä vuonna. Tentti- ja opetusaikoja on muuteltu tiedottamatta siitä lainkaan tai vasta hyvin myöhäisessä vaiheessa, pahimmillaan paria vuorokautta ennen tenttiä. Tämä yhdistettynä pakolliseen läsnäoloon ja tenttien suoritusmahdollisuuksien vähentämiseen on aiheuttanut monille vakavia hankaluuksia edistää opintoja. Myös opiskelijan elanto voi olla vaarassa, sillä Kela ei jousta yliopiston hankalien aikataulujen takia. Valitettavasti opiskelijalla ei ole oikeusturvakeinoja reagoida mihinkään edellä mainituista ongelmista yliopistolla.

 

Myös arvostelukäytäntöjen kirjavuus ja läpinäkyvyyden puute ihmetyttää opiskelijoiden keskuudessa ainakin oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Samasta tentistä on lähes saman sisältöisellä vastauksella voinut saada minkä hyvänsä arvosanan. Arvostelun mielivaltaisuutta on ennenkin epäilty, mutta nykyinen sähköisen tenttimisen käytäntö mahdollistaa vihdoin tenttivastauksen vertailun sekä mallivastaukseen että muiden vastauksiin arvosanojen antamisen jälkeen, mikä on todentanut ongelman.

 

Useimmat opiskelijat eivät uskalla valittaa arvostelusta, koska pelkäävät leimaantuvansa hankaliksi. Valittamisen pelätään vaikuttavan arvosanoihin sekä jatko-opinto- ja jopa työmahdollisuuksiin. Osassa tiedekunnista ongelmaan on reagoitu tenttien anonymisoinnilla, joka samalla ehkäisee myös muuta opintosuoritusten arviointiin liittyvää mielivaltaa. Epäoikeudenmukaisuuden tunnetta lisää joissakin tiedekunnissa hyvin vähäinen palaute opintosuorituksista. Monelle opiskelijalle on epäselvää, että palautetta voisi hakea tentaattorilta vastaanottoajalla. Palautteen saannin mahdollisuudesta tulisi tiedottaa laajasti.

 

Suurin oikeusturvaongelma yliopistolla on toimivien oikeusturvakeinojen puuttuminen. Yliopistolla on oikeusturvalautakunta, mutta sen tehtävä näyttäytyy ainakin opiskelijoille epäselvänä. Osa tietää, että opintosuorituksen arvostelusta voi tehdä oikaisupyynnön oikeusturvalautakunnalle. Käytännössä oikaisupyynnön tekemiselle on kuitenkin erittäin korkea kynnys. Lisäksi opiskelijoille ja konsultoinnin perusteella myös oikeusturvalautakunnan jäsenille on epäselvää, mitä muut lautakunnan tehtävät oikeastaan tarkoittavat. Lautakunta voi muun muassa käsitellä “muita sellaisia opiskelijoiden oikeusturvaan liittyviä kysymyksiä, joiden käsittely ei yliopistolain tai johtosäännön nojalla ole yliopiston muiden hallintoelinten tehtävä” sekä antaa lausuntoja opiskelijoiden oikeusturvaa koskevissa kysymyksissä. Lautakunta voi myös itsenäisesti tehdä aloitteita opiskelijoiden oikeusturvan kehittämiseksi. On epäselvää, voiko opiskelija käyttää jotenkin jälkimmäisiä keinoja oikeuksiensa turvaamiseksi.

 

Oikaisuvaatimuksen käsittelyyn menee pahimmillaan monta kuukautta eikä ole selvää, tiedottaako oikeusturvalautakunta päätöksistään lainkaan tiedekuntien henkilökunnalle. Esimerkiksi viime vuonna oikeusturvalautakunta velvoitti päätöksellään oikeustieteellisen tiedekunnan järjestämään eräästä tentistä ylimääräisen uusinnan. Tiedekunta ei ikinä reagoinut päätökseen millään tavalla, eikä tarkoitettua uusintaa koskaan järjestetty. Oikeusturvalautakunnan olemassaololla ei ole merkitystä, jos sen päätöksiä ei noudateta.

Ehdotammekin seuraavia parannuksia opiskelijan oikeusturvaan Helsingin yliopistossa:

 

  • Anonymisoidaan tentit ja muut opintosuoritukset kaikissa tiedekunnissa. Myös oikeusturvaongelmien ensiasteen selvittämiselle olisi hyvä taata luottamuksellisuutta.

 

  • Opintosuoritusten arvostelua tulee yhdenmukaistaa sekä lisätä palautteen määrää opiskelijalle.

 

  • Oikeusturvaohjeita sekä oikeusturvalautakunnan tehtävää tulee selkeyttää. Opiskelijoiden on tiedettävä selkeästi, minkälaisia oikeusturvakeinoja heillä on käytettävissään epäoikeudenmukaista kohtelua koettuaan.

 

  • Oikeusturvalautakunnan päätöksistä tulisi tiedottaa asianosaisten suostumuksella anynomisoidusti niin henkilökunnalle kuin opiskelijoillekin. Oikeusturvalautakunnan päätösten noudattamista on valvottava.

 

Salla Viitanen & Tuuli Talvinko

Edustajstoryhmä HELP:n varsinaiset edustajat HYY:n edustajistossa Pykälä ry:n listalta

Valintakoeuudistuksessa huomioitava alojen erityispiirteet

Valintakoeuudistuksessa huomioitava alojen erityispiirteet: pääsykoe sopii hakupainealoille

Yksi Sipilän hallituksen kärkihankkeista on työelämään siirtymisen nopeuttaminen. Tarkoitus on epäilemättä hyvä niin kansantaloudellisesti kuin yksilönkin näkökulmasta.

Yhdeksi toimenpiteeksi tavoitteeseen pääsemiseksi on kuitenkin nimetty valintakokeiden uudistaminen, ja opetus- ja kulttuuriministeriön tarkoituksena onkin saada korkeakoulut ”luopumaan pitkää valmentautumista vaativista pääsykokeista”. Käytännössä tavoitteena on tehdä opiskelijavalinnat korkeakouluihin jatkossa ylioppilastodistuksen avulla. Toimenpiteellä olisi erityisen suuri vaikutus hakupainealoille, kuten oikeus- ja lääketiede, joita myös HELPn taustajärjestöt edustavat. Hakukohteita yhdistää se, että niihin haetaan yhä uudelleen ja uudelleen, kunnes opiskelupaikan ovet joko aukeavat tai hakija luovuttaa.

Hakupainealojen kannalta kaavailtu toimenpide on outo. Ensinnäkin on huomioitava, että esimerkiksi oikeustiedettä ei opeteta lukiossa lainkaan. Mikäli valintamenettely tapahtuisi jatkossa ylioppilastodistuksella, olisi vaarana, että alalle hakeutuisi ihmisiä, jotka eivät ole kiinnostustaan ja motivaatiotaan selvittäneet käytännössä esimerkiksi pääsykokeen avulla. On järkevää valita alalle sellaisia ihmisiä, jotka ovat halukkaita ja kykeneviä suoriutumaan alan opinnoista ja suorittamaan tutkinnon loppuun.

Toisekseen todistusvalinta saisi aikaan sen, että hakupainealoille pääsisivät vain erinomaisen ylioppilastodistuksen saaneet. Hakurumba siirtyisi käytännössä ylioppilaskirjoituksiin, kun hakupainealoille haluavat korottaisivat ylioppilastodistuksensa arvosanoja kerta toisensa jälkeen. Kaikki eivät ole vielä lukioikäisinä heränneet opiskeluun, joten käytännössä ylioppilastodistuksen arvosanojen korottaminen olisi näille opiskelijoille kohtuuttoman iso urakka. Ei voi olla niin, että tulevaisuuden kannalta merkittävät päätökset tehdään jo 16-vuotiaana.

Tätä taustaa vasten pääsykoe on reiluin valintajärjestelmä myös alueellisen tasa-arvon näkökulmasta. Ylioppilaskokeessa menestyminen riippuu hyvin vahvasti lukion lähtötasosta eikä kaikissa kunnissa ei ole mahdollisuutta tarjota yhtä paljon opetusta ja valinnaisia kursseja.

Vaikka todistusvalinta sopii joillekin aloille hyvin, on pääsykoe kuitenkin hakupainealoilla järkevin ja reiluin tapa tehdä opiskelijavalinnat. Toivomme, että HYY pitää osaltaan asiaa esillä ja hahmottaa asiassa alojen erilaisuuden.

 

Helinä Teittinen

Kirjoittaja on HELPn edaattori ja järjestöaktiivi Pykälästä.