Edustajiston kokous 2/2015

Maaliskuussa edustajisto kokousti Vanhalla Ylioppilastalolla ja kokouksessa puhuttivat erityisesti sähköiset vaalit.

Kokouksen päätösluettelo on nähtävissä osoitteessa http://hyy.helsinki.fi/fi/media-arkisto/asiakirjat

Jos kiinnostuit enemmän HYY-yhtymän toiminnasta, voit lukea siitä lisää täältä: http://yhtyma.hyy.fi

HELP teki ponnen sähköisten vaalien selvittämisestä kauden ensimmäisessä edarissa. Nyt aiheesta oli tehnyt selvityksen Petrus Repo joka alusti aiheen edarille, minkä jälkeen asiasta käytiin periaatekeskustelu. Selvityksessä ei esitelty vaalitavan toteutumista muissa ylioppilaskunnissa, mutta kylläkin sen epäonnistumista kuntavaaleissa. Kokouksessa paikalla oli myös Johanna Pietiläinen AYY:stä, joka kertoi Aalto yliopiston ylioppilaskunnan tavasta toteuttaa vaalit ja toi erilaista näkökantaa keskusteluun. Sekä Repo että Pietiläinen vastasivat edustajien esittämiin kysymyksiin kokouksen aikana. HELPin kanta on, että sähköiseen vaalitapaan siirtyminen lisäisi demokratian ja esteettömyyden toteutumista HYY:ssä. Saattaisipa muutos myös laskea joidenkin jäsenten kynnystä äänestää ja näin lisätä jäsenistön äänestysintoa. Esteettömyyden lisääminen kuuluu tänäkin vuonna HYY:n tavoitteisiin. Kuitenkin kuulimme paljon huolestuneita puheenvuoroja muun muassa siitä, vähentäisikö sähköiseen vaalitapaan siirtyminen HYY:n ja vaalien näkyvyyttä kampuksilla. Omasta mielestäni, jos HYY:n näkyvyyden esimerkiksi omalla kampuksellani Meilahdessa vaarantaa vaaliuurnan ja viiden vaalityöntekijän puuttuminen Terkon aulasta näiden neljän päivän aikana kerran kahdessa vuodessa, pulassa ollaan.. Vaalit sekä HYY:n näkyväksi äänestäjille, ylioppilaskuntamme jäsenille, tuovat parhaiten ehdokkaat! On vaikea uskoa etteivätkö ne ehdokkaat, jotka haluavat päästä läpi kampanjoisi samalla tavalla kampuksilla kuin tähänkin asti. Luultavasti some kampanjointi lisääntyisi jonkin verran kuten kaikissa muissakin vaaleissa vaalitavasta riippumatta.

Myös järjestelmän luotettavuus puhutti monia edaattoreita. Mitä jos järjestelmän pääkäyttäjä tekee vaalivilpin? Entäs jos järjestelmä vaan kaatuu? Mitä jos fuksi äänestää kännissä bileissä vanhemman opiskelijan painostamana omatuntonsa vastaisesti? HELPissä emme näe, että mitkään näistä olisivat esteitä sähköiseen vaalitapaan siirtymisessä, sillä kaikki nämä ovat ratkaistavissa. HYY:n kapasiteetillä täytyy voida luoda järjestelmä, joka on kyllin luotettava. Mahdollista olisi esimerkiksi, että luotaisiin järjestelmä, jolla on useampia pääkäyttäjiä joista kukaan ei voisi yksin tehdä muutoksia järjestelmään. Jos niin sanottu bilepainostus tai humalassa äänestäminen huolettaa, niin järjestelmänhän ei ole välttämätöntä olla käytössä yöaikaan. Sähköisen vaalitavan epävarmuutta pohtiessa, kannattaa myös muistaa, ettei perinteinen lippuvaalikaan täysin aukoton ole. Voihan vaaliuurnaankin kaatua kuppikahvia tai säilytyspaikassa syttyä tulipalo, eikä vaalivilpinkään toteutus ihan mahdontonta ole!

Entä sitten se vaalisalaisuus? Paljonko sähköinen vaalitapa heikentäisi vaalisalaisuutta? Yksittäisen äänestäjän ääni olisi varmaankin helpommin jäljitettävissä kuin perinteisessä lippuvaalissa ja järjestelmän äkillisesti tuhoutuessa tai kaatuessa ei jäljelle ehkä jäisi mahdollisuutta tarkituslaskentaan. Vaalien onnistuminen on paljolti kiinni järjestelmän kehityksestä, sen myöntävät kaikki. Muistetaan nyt kuitenkin, että puhumme HYY:n edustajistovaaleista. Niin vakavat kuin ne kaikessa tärkeydessään ovatkin, fakta on, että kyseessä ovat päällisin puolin kaverivaalit. Tilanne saattaisi tältä osin toki muuttua, jos sähköinen äänestys lisäisi jäsenten kiinnostusta vaaleja kohtaan ja nostaisi äänestys prosenttia, kuten toivottavaa onkin!

Sähköisistä vaaleista aikamme keskusteltuamme, siirryttiin talousasioihin. HYY yhtymän väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi ja tätä kautta myös ylioppilaskunnan talousjohtajaksi valittiin yhtymän hallituksen esityksen mukaan Heikki Närhinen. HYY yhtymän hallituksen puheenjohtaja Antti Kerppola esitteli asian ja tämän jälkeen käytiin läpi viimevuoden talouskertomus. Hallituksen mukaan kyseessä olikin ”oikea ilon ja onnen päivä”, koska rahaa säästettiin tinkimättä tarkoituksella mistään. Myös valiokunnat käyttivät vähemmän rahaa kuin oli budjetoitu. HYY:n yksi tavoite on lisätä vapaaehtoisten määrää toiminnassa, ja heräsikin keskustelua, pitäisikö valiokuntien rohkeammin käyttää varoja.

Yhtymän talousasioista mainittavan arvoista lienee erityisesti, että liikevoitto on kasvanut viime vuoteen verraten. Kiinteistöistä keskustan kiinteistöt tuottavat, mutta esimerkiksi Domus Gaudium Leppäsuolla on tappiollinen. Ravintolatoiminnasta mainittakoon, että se on kokonaisuutena voitollista. Yliopistoravintolat, kuten Unicafet, tuottavat voittoa, mutta muut tappiota, vaikka vaakakupin pitäisi kallistua juurikin toisin päin. Yliopistoravintoloiden muita korkeampi tuotto selittyy kuitenkin osin maailman politiikan tilanteesta, jonka vuoksi suomalaisten raaka-aineiden hinta laski yllättäen viime vuoden aikana.

Kokouksen päätteeksi keskustelimme Vanhan ylioppilastalon tilanteesta, pääsihteerin rekrytoinnista sekä Ylioppilaslehden tulevaisuudesta. Hallituksen puheenjohtaja Kyllönen toi esille, että musiikkikorporaatioiden kanssa on jälleen tehty uusi yhteistyötarjous Vanhan Ylioppilastalon käytöstä. Tähän mennessä korporaatiot eivät ole suostuneet yhteenkään tarjoukseen.
Seuraavassa edustajiston kokouksessa valitaan uusi pääsihteeri ylioppilaskunnalle. Rekrytointia varten on perustettu työryhmä, joka valitsee hakijoista kolme parasta edustajiston haastatteluun. HELPistä tähän ryhmään valittiin Ilmi Salminen. Pääsihteerin valinta on tärkeä prosessi ja kyse on kolmen vuoden pestistä. Sihteerinä toimimisen lisäksi pääsihteeri vastaa keskustoimiston toiminnasta ja on muiden työntekijöiden esimies. Pääsihteeri edustaa monissa tilaisuuksissa ylioppilaskuntaa yhdessä hallituksen puheenjohtajan kanssa sekä on mukana edunvalvonta työssä. Virkaan valitun tulee siis olla hyvin perillä HYY:n toiminnasta, tietää asioita ja tuntea ihmisiä.
Ylioppilaslehden toimintaa esitteli päätoimittaja Antti Pikkanen. Lehden edellinen numero ymmärrettävästi herätti paljon tunteita ja keskustelua kansikuvallaan, mutta Pikkasen mukaan tarkoituskin on, että jutuista puhutaan eivätkä ”mitkään opiskelija-poliitikot” määräile linjaa. Pikkasen mukaan lehden viiteryhmänä on suomalainen media kenttä, eikä siis ylioppilaskunta, joka lehden kustantaa joka vuosi puolella miljoonalla eurolla! Lehti lähetetään kaikille ylioppilaskunnan jäsenille kotiin sekä myös suomalaisille vaikuttajille eduskuntaan. Kotiin lähetystä puoltaa mainosmyynnin ylläpito, mutta on selvää, ettei lehden painaminen 30 000 henkilölle ole millään tavalla ympäristöystävällistä saatika kustannustehokasta. Lehden tekemän lukijatutkimuksen mukaan 70% tilaajista pitää nykyistä toimintatapaa hyvänä. Tutkimuksesta ei tullut ilmi moniko kyselyyn vastasi tai moniko vastaajista oli HYY:n jäseniä, HYY:n jäsenet kun kuitenkin lehden toiminnan maksavat loppupelissä. Itselläni heräsi ajatus siitä, että jos äänestyksen pitää tapahtua kampuksilla perinteiseen tapaan, miksei lehteä voitaisi jaella vain kampuksilla? Kaikki eivät kampuksilla käy, onko tärkeämpää saada mahdollisuus käyttää ääntään ja olla mukana toteuttamassa demokratiaa vai saada varmasti lehti käsiinsä välittömästi sen ilmestyttyä?
Lehden toimitus vaihtuu kahden vuoden välein ja nykyinen päätoimittaja aloitti toimessaan 1.8.2014. Keskustelua käytiin niin ylioppilaslehden sähköistämisestä, kuin valtakunnallisen ylioppilaslehden perustamisesta. HELPissä heräsi ajatus myös lehden toimituksen kehityksestä toimituskunnan suuntaan. Lehden sisällöstä ei paljonkaan käyty keskustelua, siitä kun kaikki voivat muodostaa oman mielipiteensä. OSY esitti päätoimittajalta oikeutetusti kysymyksen siitä, millä perusteella toimitus päätti antaa tuhansien eurojen arvoisen mainoksen yhden puolueen ehdokkaalle, kun muista ei puhuttu lehdessä sanallakaan. Varmasti kaikki edaattorit ja lukijatkin ovat sitä mieltä, että sisällön tulisi olla tasapuolista, eikä joitain yksittäisiä ryhmittymiä suosivaa. Loukkaavaa tai törkeää sisältöä tuskin toivoo yksikään lukija kannettavan kotiinsa.

 

Tytti Tuomi, HLKS, HELP

HELPin vuosijuhlat 2015

Vietimme 14.3.2015 HELPin noin 20 vuotisen taipaleen kunniaksi historiamme toista vuosijuhlaa. Juhlijoita saapui paikalle muista edustajistoryhmistä ja taustajärjestöistämme, sekä tietenkin HELPin alumneja! Juhlatilana toimi tänä vuonna LKS:n Euphoria, joka tarjosi monipuolisuudellaan puitteet cocktailtilaisuudesta aina jatkoihin asti.

Aloitimme illan cocktailtilaisuudella, jossa HELPin puheenjohtajisto vastaanotti ”kolmen tähden” tervehdykset. Illan avasi tervetuliaispuheellaan puheenjohtajamme Crista Hämäläinen ja seremoniamestarina toimi talousvastaavamme Antti Mauno. Juhlakansaa laulatti aina yhtä kuuma-Kauma, joka kunnostautui illan aikana myös valokuvauksen saralla. (kiitokset Iirolle postauksen kuvamateriaalista!)

image

Juhlapuhujia olivat Eero Rämö, Allianssin hallituksen puheenjohtaja sekä SPR:n valtuuston puheenjohtaja, ja Ted Apter, HELPin alumni ja pitkän uran tehnyt HYY-aktiivi.

image

HELP halusi juhlassaan myös muistaa uusia ja vanhoja aktiiveja kunniamerkein. Merkit jakoivat puheenjohtaja Crista Hämäläinen ja yleisvastaava Oona Sarmalinna. HELPin kultainen ansiomerkki myönnettiin merkittävästä, käänteentekevästä ja pitkäjänteisestä työstä edustajistoryhmän hyväksi Olli Jokiselle, Elisa Tuomelle, Aino Jonesille, Markus Lommille ja Lauri Koskentaustalle. HELPin hopeinen aktiivimerkki myönnettiin aktiivisesta työstä HELPin hyväksi Lotta Savolaiselle, Matti Sillanmäelle, Valtteri Arvajalle, Iiro Kaumalle, Joel Kujalalle, Jonne Junturalle ja Antti Maunolle.

Pöytäosuuden päätyttyä saimme vielä nauttia varapuheenjohtaja DJ Largon rytmeistä tanssilattialla aamun pikkutunneille asti.

Juhlat sujuivat rennoissa ja hauskoissa merkeissä. Toivomme lämpimästi myös vieraiden viihtyneen, tavataan taas ensivuoden noin 25-vuotis juhlassamme!

VPJ Tytti Tuomi ja yleisvastaava Oona Sarmalinna

 

HELPn talouspaikat

HYY:n talouspaikoilla HELPiä edustavat ensi vuonna:

 

Joel Kujala, HYY-yhtymän hallituksessa
Kristian Taipale, HYY-ravintolat Oy hallituksessa
Ilmi Salminen, Gaudeamus Oy hallituksessa
Jonne Juntura, Katariina Järvi ja Elisa Tuomi,  HYY-yhtymän hallintoneuvostossa

 

 

 

Onnittelut paikan saaneille!

 

Hallituksen kyselytunti ja edustajiston kokous 19.2. – Epäilyttäviä eduskuntavaalisidonnaisuuksia, kiistaa perheellisten ihmisten arjesta & miten soiden suojelu liittyy edustajiston toimintaan?

Tiistaina 19.2. edustajiston kokous pidettiin Biomedicumissa lääkiksen tiloissa. Edustajiston kokous alkaa aina klo 17, mutta sitä ennen pidetään hallituksen kyselytunti klo 16.30, jolloin edustajiston jäsenet saavat grillata hallitusta kysymyksillä esim. siitä, onko jonkun asian eteen tehty mitä oli sovittu. Seuraavaksi kyselytunnin ja kokouksen pääkohtia HELP:n näkökulmasta. Kokous on myös nähtävissä kokonaisuudessaan osoitteessa http://new.livestream.com/muunne/HYY ja päätösluettelo löytyy täältä http://hyy.helsinki.fi/fi/media-arkisto/asiakirjat .

 

 

Kyselytunti – hallituksen jäsen eduskuntavaaliehdokkaana ja muita probleemeja

 

Tällä kertaa huomattavasti kysymyksiä herätti hallituksen jäsen Alviina Alametsän eduskuntavaaliehdokkuus Vihreiden riveissä. HYY:n hallituksen jäsenyys on haluttu luottamustehtävä, joka vie hallitukseen valittavilta täyspäiväisen työpanoksen ja näin ollen siitä saa myös rahallisen korvauksen. On siis ymmärrettäävä, että jäsen Alametsän eduskuntavaalikampanja herättää kysymyksiä: on tunnettu tosiasia, että eduskuntavaalikampanjat vievät paljon aikaa, mikä voi olla ongelmallista, jos on juuri joulun alla lupautunut täyspäiväiseen tehtävään eri instituutiossa. Tämä on seikka, josta on myös HELP:n piirissä keskusteltu.

 

Ajankäyttöä selvempi ongelma voi olla eri roolien erottaminen. HYY järjestää opiskelijoiden eduskuntavaalivaikuttamista, jossa pyritään tuomaan opiskelijoiden asiaa eduskuntavaaliehdokkaiden tietoon ja saamaan heidät lupaamaan, että he puolustavat eduskuntaan päästessään myös opiskelijoiden asemaa (kuten maksutonta koulutusta). HYY:n hallitus toteuttaa käytännössä ison osan tästä kampanjasta. Näin ollen, miten voimme tietää, että jäsen Alametsä ei aja omaa tai Vihreiden etua kampanjassa, vaan nimenomaan HYY:n ja opiskelijoiden etua? HELP päättikin Edistyksellisen ryhmän ja Snäfin kanssa kysyä asiasta. Jäsen Alametsä vastasi kysymykseen, että he ovat hallituksen puheenjohtaja Kyllösen kanssa sopineet, ettei Alametsä osallistu hallituksen sellaiseen toimintaa, jossa kaksoisrooli on mahdollinen. On erittäin hyvä, että tällainen selkeä linjaus on tehty. Vielä kysymykseksi jää se, miten Alametsä tästä huolimatta selviytyy täyspäiväisestä luottamustehtävästään hallituksessa.

 

SONK-ryhmä esitti kysymyksen HYY:n tulevasta tapahtumasta 26.3. Cafe Vanhassa Vanhalla Ylioppilastalolla. Kyseessä HYY ♥ Kaupunki – tapahtuma, jonka vastuuhenkilö on kaupunkipolitiikasta vastaava Alametsä. Tapahtuman molemmat puhujat edustavat Vihreitä, mikä on kieltämättä hieman epäilyttävää kaikki sidonnaisuudet huomioon ottaen. Alametsä selitti hallituksen puolesta tämän valinnan olleen vahinko, jossa ei oltu ajateltu asiaa loppuun asti. Toivomme varmasti kaikki, että tällaisia vahinkoja ei jatkossa satu, sillä HYY:n tehtävä ei ole tukea minkäänlaista puoluepolitiikkaa ajallisesti eikä rahallisesti!

 

HELP:n edaattori Ilmi Salminen nosti esille kysymyksen ajankäytöstä hallituksen toimissa koulutuspolitiikan suhteen. Tälle vuodelle on listattu niin paljon toimia, kuten yliopiston 375-vuotisjuhlat sekä eduskuntavaalikampanjointi, että täytyy varmistaa normaalinkin koulutuspoliittisen edunvalvonnan jatkuvuus ja kehittäminen.

Lisäksi kyselytunnilla keskusteltiin edustaja Stenbackan aloitteesta kaksikielisyydestä ja pj Kyllönen esitteli pääsihteerin rekrytointiprosessia.

 

 

Edustajiston kokous – lähetekeskustelua ympäristöohjelmasta ja absurdia vaalikampanjointia, toimintakertomuksen hyväksyminen ja toimintasuunnitelma

 

Ensitöikseen edustajisto hyväksyi viime vuoden toimintakertomuksen, jonka viime kauden hallituksen puheenjohtaja esitteli. Huomionarvoista oli se, että paljon oli saatu aikaan, mutta tavoitteista ei saatu toteutettua lähellekään kaikkea. Tämä lienee HYY:ssä yleinen ongelma: tavoitteet ja ohjelmat ovat valtavan laajoja, pitkiä ja pikkutarkkoja. Tehdään kaikkea kampusviljelystä edunvalvontaan ja tuntuu, etteivät resurssit riitä oikein mihinkään, vaikka resursseja on runsaasti. Toivommekin, että jatkossa HYY:ssä muistettaisiin se, että mikään vuosi ei ole viimeinen eikä kaikkea voi tehdä yhtäaikaa – olisi tehokkaampaa valita vain muutamia päätavoitteita ja ajaa niitä täysillä, kuin tehdä pikkuisen kaikkea. Onneksi tämän vuoden tavoitteet ovatkin selkeästi tiiviimpiä, joten mahdollisuus toteuttaa niitä vuoden aikana on suurempi.

 

Tämän jälkeen keskusteltiin toimiston toimintasuunnitelmasta – mitä käytännössä tänä vuonna tehdään. Tavoitteet on päätetty jo viime vuoden puolella, nyt oli vuorossa konkreettisempia asioita. Monet ryhmät kehuivat vuolaasti toimintasuunnitelmaa, mutta HELP:n tykki, Iiro Kauma, löysi sieltä myös korjattavaa. Lapsiparkki, jonne perheelliset opiskelijat voivat viedä lapsiaan hoitoon opiskelukiireiden ajaksi, on todella epätasa-arvoinen nykyisissä käytännöissään. Miksi? Koska sitä voivat käyttää vain keskustakampuksen opiskelijat, paitsi ne, joilla on pitkiä tenttejä tai luentoja. Toisin sanoen, esimerkiksi oikeustieteen perheelliset opiskelijat eivät voi juurikaan parkkia käyttää: lapsiparkin maksimikäyttöaika on kolme tuntia, kun taas monille tenteille varattu ja tarvittu aika on lähempänä viittä tuntia. Viikin tai Kumpulan opiskelijoille lapsiparkin käyttö on käytännössä mahdotonta. HELP sai tavoitekeskustelussa läpi, että HYY:n tulee kehittää lapsiparkin toimintaa. Hallituksen taholta kehitys on kuitenkin mielestämme jäänyt jo nyt puolitiehen. Kauman aiheellinen kritiikki löytyy osoitteesta http://new.livestream.com/muunne/HYY kohdasta 1.06.50.

 

Seuraava asiakohta olikin ympäristöohjelman käsittely. HELP:n kantoja esitteli Salla Viitanen, aiheena erityisesti sähköisten vaalien kirjaus ympäristöohjelmaan, ylioppilaslehden sähköistämisen selvittäminen tulevaisuutta varten ja ympäristöystävällisten käytäntöjen kehittäminen. Toivoimme myös tiiviimpää tekstimuotoa – nykyinen ohjelma on kaiken kaikkiaan 26 sivua pitkä.

 

Valitettavasti ympäristöohjelman lähetekeskustelu nosti jälleen esille eduskuntavaalikampanjakysymyksen. Eduskuntavaaliehdokas HyVi:n Ozan Yanar käytti pitkän puheenvuoron siitä, että ympäristötavoitteita täytyy olla ja syytti sekä Kokoomusta että kaikessa absurdiudessaan myöskin HELP:iä huonosta soiden suojelu -politiikasta ja ympäristönsuojelun leikkaamisesta. Faktojen tarkistus oli siis unohtunut: HELP ei nimittäin ota osaa eikä arpaa Kokoomuksen eikä Vihreiden ympäristöpolitiikkaan, emme ole puoluepoliittisesti sitoutuneita. Jäsenistössä on varmasti lukuisia erilaisia henkilökohtaisia puoluepoliittisia näkemyksiä, mutta ne eivät liity HYY:n politiikkaan millään tasolla. HELP ei myöskään ehdottanut ympäristönsuojelun vähentämistä, vaan ohjelman tekstimuodon tiivistämistä sellaiseksi, että sen ylipäätään jaksaa lukea läpi. Sen sijaan erikoista on käyttää edustajiston aikaa soiden suojelusta puhumiseen – HYY:n edari ei valitettavasti voi näistä asioista päättää, mutta sen sijaan muita asioita on liiaksikin asti. Selvästikin tavoitteena oli enemmän omien näkökantojen esiintuominen, kun oikeasti ympäristöohjelman sisällöstä keskusteleminen: yhtäkään konkreettista ehdotusta ei nimittäin tässä Yanarin puheenvuorossa kuultu.

 

Myös Edistyksellisten Henrik Vuornos, eduskuntavaaliehdokas hänkin, osallistui puoluepoliittisesti värittyneeseen keskusteluun. On hyvä, että meillä on nuoria ehdokkaita eduskuntaan, mutta edustajisto on täysin väärä areena Vihreiden ja Kokoomuksen nokkapokalle ympäristöpolitiikasta. Se keskustelu on käytävä muualla, tätä mieltä tuntuivat olevan myös monet muiden sitoutumattomien ryhmien edustajat ja jopa osa sitoutuneista. Täytyy vielä mainita, että lähetekeskustelusta kävi ikävällä tavalla esille se, että osa ei ollut lukenut ollenkaan nykyistä ympäristöohjelmaa: sisältö tuntui olevan epäselvää, mikä osaltaan ajoi keskustelua omituisille urille.

 

Toivotaan, että loppukevään edustajistokokouksissa kukaan ei käytä HYY:n yhteistä aikaa ja rahaa omien etujensa ja vaalikampanjansa ajamiseen. Tehtävää edustajistolla riittää kyllä ilmankin.

 

Kokouksen lopuksi Iiris Niinikoski SYL:stä esitteli SYL:n toimintaa vuonna 2015, hallituksen jäsen Piikkilä esitteli eduskuntavaikuttamisen asioita ja pj Kyllönen piti kattavan esitelmän Vanhan ylioppilastalon käytöstä ja musiikkikorporaatioiden kanssa tehdystä yhteistyöstä.

 

 

Tämän kokouksen teille raportoi,

Salla Viitanen, Pykälä, HELP

Tervetuloa HELP:n vuosijuhlaan 14.3.

Meillä on ilo kutsua teidät juhlimaan kanssamme HELP:n, eli HLKS:n, EKY:n, LKS:n, Pykälän ja Justuksen edustajistoryhmien vaaliliiton toista kertaa järjestettäviä vuosijuhlia 14.3.2015 kello 17.00 alkaen LKS:n juhlatilassa Euphorialla osoitteessa Sörnäisten rantatie 33 C, 7 krs.

Vuosijuhla alkaa cocktail-tilaisuudella ja tervehdysten vastaanotolla samassa tilassa kello 17.00 alkaen. Pöytäosuus alkaa kello 18.30.

Pyydämme ilmoittamaan saapumisestanne viimeistään 28.2.2015 e-lomakkeella: https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/57721/lomake.html .

Juhla on akateeminen pöytäjuhla, ja illalliskortin hinta on opiskelijoille 25 euroa, ja valmistuneille 45 euroa. Maksu suoritetaan HELP:n tilille viimeistään 8.3.2015. Maksutiedot lähetetään ilmoittautuneille.

Illalliskorttiin kuuluu kolmen ruokalajin illallinen ruokajuomineen. Lisäksi voit tilata juomalippuja ilmoittautumisen yhteydessä.

Tumma puku.

Vuosijuhlaan kutsutaan nykyisiä ja entisiä toimijoita, sekä sidosryhmien edustajia. Kutsua saa mielellään levittää yllämainituille tahoille.

Ystävällisin terveisin,

Crista Hämäläinen
Puheenjohtaja, HELP

Lisätietoja puheenjohtajalta (crista.hamalainen[at]helsinki.fi) tai vuosijuhlavastaavilta (oona.sarmanlinna[at]helsinki.fi, tytti.t.tuomi[at]helsinki.fi)

www.facebook.com/events/719628434801196/

Sähköiset edustajistovaalit käyttöön – HYY:stä osallistavampi ja demokraattisempi!

HYY järjestää edustajistovaalit kahden vuoden välein perinteisellä lippuäänestyksellä. Sähköisiin vaaleihin siirtyminen olisi huomattava askel demokratian puolesta: Kaikki opiskelijat eivät pääse vaalipäivinä esim. perheen tai työn vuoksi äänestämään yliopistolle. Äänestyksen mahdollistaminen paikasta tai ajasta riippumattomaksi edistäisi kaikkien jäsenten mahdollisuuksia vaikuttaa HYY:ssä.

Help:n mielestä HYY:n on selvitettävä siirtyminen sähköisiin vaaleihin edustajistovaalien välivuoden 2015 aikana ja otettava sähköinen järjestelmä käyttöön jo seuraavissa edustajistovaaleissa 2016. Sähköiset vaalit on jo onnistuneesti otettu käyttöön monissa muissa ylioppilaskunnissa: AYY, TTYY, SHS. TTYY:ssa on havaittu sähköisten vaalien käyttöönoton myötä äänestysprosentin nousu (http://syl.evermade.fi/2011/11/04/ttyy-edustajistovaalit-sujuivat-erinomaisesti/#more-4010). Sähköinen äänestys on HYY:ssä jo käytössä hallinnon opiskelijaedustajien vaaleissa.

Sähköisiin vaaleihin siirtymisessä olisi myös muita hyviä puolia. Tällä hetkellä vaalien järjestämiskustannukset ovat n.70000 euroa, josta 40000 euroa on vaalilautakunnan kuluja(ääntenlaskijat, vaalivalvojat yms.) Mikäli sähköisiin vaaleihin siirryttäisiin, nämä kulut putoaisivat murto-osaan. Kaikki mikä nyt suoritetaan mekaanisesti, voitaisiin suorittaa sähköisesti.

Eiköhän siis päivitetä edustajistovaalit nykypäivään ja jätetään lippuäänestykset historiikkeihin!

Sun rahat sun hyödyksi!
#helppoehdokas