KUKA OLEN?

Sami Heistaro, 47, lääkäri ja aktiivinen harrastajamuusikko

MITEN MINUSTA TULI HELPPILÄINEN?

Lähdin ehdokkaaksi vuoden 1995 edustajistovaaleihin oltuani sitä ennen jo pari vuotta kasvattajaseurani LKS:n hallituksessa. Tuolloin poliittisesti sitoutumattomana ja etenkin opintoasioista kiinnostuneena Pykälä-LKS-EKY (nyk. HELP) oli luonnollinen vaihtoehto, ja ryhmässä aiemmin toimineet aktiivit olivat osaltaan tehneet minuun vaikutuksen Ylioppilaskunnassa tekemällään työllä. Saimme jykevän kampanjan tuloksena komean vaalivoiton, ja ryhmän edustajistopaikkojen määrä nousi kolmesta seitsemään. Tämä tiesi ryhmällemme kahta paikkaa HYY:n hallitukseen vuonna 1996, jolloin toimin hallituksen varapuheenjohtajana ja koulutuspoliittisena vastaavana. Sittemmin olen saanut kunnian toimia myös Ylioppilaskunnan puheenjohtajistossa kahdesti, vuonna 1999 ja vuosina 2014-16.

MIKÄ HELPISSÄ ON PARASTA?

HELP on perustamisestaan (1991) lähtien ollut kokoonpano, jossa yhdistäviä tekijöitä ovat olleet vahvat taustajärjestöt ja ”professio-orientoituneet” opintoalat. Tämä ei ole estänyt sitä, että ryhmään on vuosien mittaan päätynyt hyvinkin erilaisia ihmisiä, mikä on monipuolistanut ja rikastuttanut ryhmän keskustelua ja toimintaa. Useat ryhmän toimijat ovat päätyneet opintojensa jälkeen jatkamaan yhteiskunnallista aktiivisuuttaan puoluekartan eri laidoilla – oma tieni vei sittemmin kuntapolitiikkaan kokoomuksen riveissä. HELP -vuodet toivat ainutlaatuista ja kallisarvoista kokemusta järjestö- ja vaikuttamistyöstä sekä ennen kaikkea paljon ystäviä, joita kohtaan tätä nykyä monissa näkyvissäkin tehtävissä yhteiskunnan eri sektoreilla. Ja johtipa tämä opiskelijapolitiikasta alkanut järjestövaikuttamisen ja koulutuspolitiikan harrastukseni lopulta siihen, että teen mainittuja aktiviteetteja nykyään päivätyönäni!

Olen Henrik Meriläinen, 22-vuotias kolmannen vuoden eläinlääketieteen opiskelija. Olen kotoisin Oulusta ja tänne Helsinkiin minut toi halu opiskella unelmieni ammattiin eläinlääkäriksi. Sydäntäni lähellä on erityisesti järjestötoiminta, jota teen sekä HELPissä että oman tiedekuntajärjestöni EKYn hallituksessa.

Minusta tuli HELPpiläinen puolivahingossa, kun varsasitseillä minut värvättiin mukaan vaaleihin ehdokkaaksi. Siitä se sitten lähti ja mukaan tuli myös innostus HELP:in ajamia asioita ja vaikuttamista kohtaan. Suureksi yllätyksekseni minut valittiin vuoden 2016 vaaleissa fuksisyksynäni HELP:n listalta varsinaiseksi edustajaksi edariin. Siitä alkoi kova opettelu kaikkien termien ja lyhenteiden oppimiseksi. Minusta tuli samana syksynä vielä listani EKY/YFK Helpin varapuheenjohtaja, joten voin todellakin sanoa että HELP-ura tuli aloitettua niin sanotusti hypyllä altaan syvään päähän. Mutta tätä kokemusta en pois vaihtaisi!

HELPissä parasta on ollut tutustua muihin ihmisiin ja huomata miten erilaista opiskelu muilla aloilla on. On ollut mahtavaa saada kavereita muualtakin kuin omasta tiedekunnasta, sillä kun muutin Helsinkiin en tuntenut täältä ketään. On ollut myös hienoa tutustua päätöksentekoon ja miten paljon valmistelua ja etukäteistyötä ne vaativat, sekä saada tietoa HYYn monipuolisesta toiminnasta.

Kuka olen?

Olavi, 23, 4. vuoden oikeustieteen opiskelija. Minulla on taustaa useammassakin eri järjestössä.

Miten minusta tuli helppiläinen?

Aikoinaan innokkaana phuksina kiertelin kaikkien mahdollisten järjestöjen piirissä ja valitsin parhaat päältä – näin päädyin Helpin edarivaaliehdokkaaksi. Tuolloin aukesi paikka varaedaattorina, jolloin sain ensikosketusta Helpin ja ylioppilaskunnan toimintaan. Tämän jälkeen tieni on vienyt Helpin taloudenhoitajan pestiin ja ylioppilaskunnan talousjohtokuntaan.

Mikä Helpissä on parasta?

Helpin kautta pääsee näkemään ja kokemaan runsaasti hyödyllisiä asioita muun muassa poliittisesta päätöksenteosta ja taloudenpidosta. Olen oppinut paljon istuessani pöytään keskustelemaan erimielisten ihmisten kanssa esimerkiksi ylioppilaskunnan jäsenmaksun tulevasta linjasta. Opiskelijapolitiikka tarjoaa hyvät puitteet esiintymistaidon treenaamiseen.

Helpin toiminta sopii tietysti poliittisille eläimille, mutta erittäin hyvin myös niille, jotka eivät näe tulevaisuuttaan valtakunnanluokan korttitalossa. On ollut todella siistiä olla mukana vaikuttamassa yhteisiin asioihin ruohonjuuritasolla.

Kaiken lisäksi poikkitieteellisyys itsessään on huikeata ja ihmiset mukavia. Helpin vuosijuhlat on ehdoton must.

Kuka olen?

Olen Lauri Elsilä, 29, entinen pöytälaatikkorunoilija ja YFK:n hallitusaktiivi, nykyinen proviisori ja väitöskirjatutkija, tuleva erityisasiantuntija ja ikuinen haaveilija.

Miten minusta tuli helppiläinen?

Koen kasvaneeni HELPiin vähitellen. Ensimmäinen merkityksellinen HELP-kokemukseni on vuonna 2014 järjestetty brunssiseminaari. Lääkäritalon yläkerran näyttävät tilat, hyväntuuliset ja innostuneet opiskelijat, innolla tervetulleeksi toivottavat HELP-aktiivit, kuohuviini, maittava ruoka ja asiantunteva puheenvuoro siitä, miten professioalan asiantuntija voi kasvaa vaikuttajaksi. Tuosta aamupäivästä jäi innostunut olo, joka lopulta materialisoitui edustajistovaaliehdokkuudeksi, joskin pitkän sisäisen kamppailun jälkeen vasta viimeisenä mahdollisena päivänä. Ehdokkuus kehittyi vaalien myötä varaedustajan tehtäväksi ja lopulta, vuoden varovaisen sivummalta seurailun ja yhden suotuisaan äänestystulokseen päättyneen varaedustajana istutun edustajiston kokouksen jälkeen HELPin sihteerin pestiksi.

Mikä HELPissä on parasta?

Vaikka on myönnettävä, että oman HELP-herätykseni aikaansaanut brunssi ei ehkä kaikilta osin vastaa arkea edustajistoryhmässä, oli tuossa tapahtumassa läsnä ne minulle HELPissä merkittävimmät asiat: hyvä mieli, innostus tekemiseen ja vaikuttamiseen sekä asiantuntijuus. (Ja kuohuviini.) Kaikki nämä ovat osa HELPin arkea.

HELP oli minulle ensin ikkuna, myöhemmin myös ovi, ylioppilaspolitiikkaan. Tiedekuntajärjestön ja kansallisen opiskelijajärjestön hallituksissa ja yliopiston hallinnon opiskelijaedustajana näkee ja kokee toki tiettyjä aspekteja opiskelijavaikuttamisesta, mutta ylioppilaskunnan päätöksenteko edustajistossa on kuitenkin aivan muuta sekä dynamiikaltaan että merkitykseltään. Minulle HELP oli tähän luonteva koti, sillä ryhmässä henkilökohtaisilta arvomaailmoiltaan reilustikin eroavat ihmiset pystyivät hyvässä hengessä keskustelemaan ja yhdessä päättämään, asia-argumentteihin perustuen, yhteisen kannan ajankohtaisiin asioihin, tai jopa päätyä siihen, ettei ryhmällä ole yhteistä kantaa asiaan, vaan jokainen saa päättää kantansa äänestettäessä itse. Samalla myös riippumattomuus puoluepolitiikasta oli minulle äärimmäisen tärkeää.

Mahdollisuus tutustua ylioppilaskunnan talouteen ja edunvalvontaan sekä ylioppilasliikkeen taustalla olevaan politiikkaan, ja keskustella näistä teemoista hyvällä mielellä, on avannut näkemystäni vaikuttamisesta, politiikasta ja maailmasta yleensä. Monille tylsiltä vaikuttavista asioista on helppo kiinnostua HELPissä, koska pidempään aktiivisina toimineiden innostus on tarttuvaa.

Vaikka en opiskeluaikani näkökulmasta myöhäisessä vaiheessa tapahtuneen HELP-aktivoitumisen myötä hyödyntänyt kaikkia edustajistotyön antamia mahdollisuuksia, koen, että HELP tarjosi minulle hauskan ja mielekkään tavan laajentaa ja syventää osaamistani niin edunvalvonnan kuin taloudenkin alueilla. Minulle HELPissä parasta olivatkin ne ihmiset, jotka loivat tuon mieluisan ilmapiirin, jossa oppia ja keskustella, ja joiden kanssa valvoa SYL:n liittokokouksessa aamuyöhön hallitusneuvotteluita seuraten. Ja tietenkin se säännöllisesti vastaan tullut kuohuviini.

Kuka olen?

Ville Liu, 25, 3. vuoden hammaslääketieteen opiskelija ja tutkija. Opiskelun ohessa elämäntapana minulla on ollut edunvalvontajärjestöissä toimiminen ja vaikuttaminen muutaman muun projektin ohella.

Miten minusta tuli helppiläinen?

Ensimmäisenä opiskeluvuonna lähdin mukaan tavoitteena selvittää millaista toiminta on pohjimmiltaan ylioppilaskunnassa ja edustajistossa. Ylioppilaskunta on meidän HY:n opiskelijoiden pieni yhteiskuntamme. Olen ollut erityisen kiinnostunut siitä miten yhteiskuntaan vaikuttavien päätösten ajaminen onnistuu. Haaveena itsellä lisäksi oli olla mukana luomassa toiminnallisia uudistuksia sekä kestävämpää ja kustannustehokkaampaa ympäristöä opiskelijoille.

Hommat lähtivät aikoinaan käyntiin edustajistovaaleissa kampanjoinnista ja sellaisia suunnitellaan jälleen! Unelmana olisi olla mukana myös seuraavan kauden temmellyksessä.

Ainoastaan ottamalla kantaa, toimimalla ja keskustelemalla mieltään askarruttavista asioista voi vaikuttaa ympäristöönsä ja sen toimintaan.

Mikä helpissä on parasta?

Opintopisteet WebOodin ulkopuolella. Näihin opintoihin kuuluvia kursseja ovat muun muassa: Esiintymistaidon alkeet ja syventäminen, Poliittisessa ympäristössä vaikuttamisen perusteet, Toiminta poikkitieteellisessä ympäristössä, Vihanhallinnan peruskurssi, Yhteiskuntavaikuttaminen opiskelijoille ja Aikatauluttamisen jatkokurssi muutamia mainitakseni.

Tämä on oppimisen ja kehityksen kannalta tehokasta toimintaa. Puoluetoimintaan osallistuminen avaa mahdollisuuden tutustua itselleen täysin tuntemattomiin polkuihin. HELPissä luodaan ympäristö ja ilmapiiri, jossa jokaisen työpanoksella on merkitystä ja jota arvostetaan. Yhteiset tavoitteet ja toimiminen yhdessä ovat avaintekijänä positiivisen muutoksen aikaansaamiseksi.

Kuka olen?

Crista Hämäläinen, 26 vuotias eläinlääkäriopiskelija. Taustalla aktiiviura EKYssä, HELPissä ja HYYssä.

Miten minusta tuli helppiläinen?

Minusta tuli helppiläinen puoliksi vahingossa. Kävin opintojen alkuaikoina HELPin järjestämissä bileissä ja niissä oli niin hauskaa, että inspiroiduin antamaan jotain takaisin. Edarivaaliehdokkuus oli alunperin vain tuen osoittamista HELPille, koska olin EKYn hallituksessa. Kuitenkin kampanjointi oli niin hauskaa, että innostuin asiasta ja pääsin varsinaiseksi edaattoriksi.

Mikä HELPissä on parasta?

Parasta ovat ihmiset, joihin HELPin kautta on tutustunut. Toinen paras juttu on, että HELP tarjoaa matalalla kynnyksellä mahdollisuuden päästä vaikuttamaan asioihin ja tekemään siistejä juttuja. Minä esimerkiksi pääsin HYYn hallituksen varapuheenjohtajaksi, mikä oli yksi elämäni parhaimmista vuosista. Ilman HELPiä en olisi saanut niin paljon huikeita kokemuksia ja päässyt tekemään päätöksiä kaikkien hyyläisten puolesta.

Kuka olen?

Salla Viitanen, 27, oikeustieteen maisteriopiskelija ja filosofian maisteri. Pitkän linjan yliopistovaikuttamisen ja ylioppilaspolitiikan harrastaja. Takana lähes neljä vuotta varsinaisena edustajana Pykälän listalta. HELPn  ryhmän emeritapuheenjohtaja.

Miten minusta tuli helppiläinen?

Olin pohtinut opiskelijapolitiikkaan lähtöä puolivakavissani muutaman vuoden, mutta omaa ryhmää ei aluksi tuntunut löytyvän. Aloittaessani oikiksessa  syksyllä 2014 osallistuin Pykälässä järjestettyyn HELPn uusien iltaan, jossa tuli sainattua edustajistovaaliehdokkuuslomake Jonne Junturan ja Iiro Kauman kannustamana. Siitä se ajatus sitten lähti.

HELPissä kaikkia yhdistää ajatus nimenomaan opiskelijan edunvalvojana toimimisesta, koski asia sitten opiskelijan oikeusturvaa, sujuvia mielenterveyspalveluja tai taloudenpitoa ylioppilaskunnassamme. Puoluepoliittisella taustalla tai sen puuttumisella ei ole ryhmässämme väliä. Tämä sopii itselleni opiskelijapolitiikassa erinomaisesti. Ajattelen, että kun HYY keskittyy täysillä opiskelun, opiskelijuuden ja sivistyksen vaalimiseen, se heijastuu positiivisesti koko yhteiskuntaan. Edellä mainituissa olemme paras asiantuntija ja toisaalta olemme myös ainoa taho, jolla on intressi puolustaa Helsingin yliopiston opiskelijaa.

Mikä HELPissä on parasta?

HELPissä ryhmänä on upeaa sen monitieteisyys. En olisi ikinä uskonut tietäväni huomattavia määriä lääkisläisten, farmasistien, eläinlääkisläisten ja hammaslääkisläisten elämästä ja opinnoista. Näitä ihmisryhmiä ei oikeustieteen opiskelija kampuksella tapaa. Asioiden selvittäminen, pohtiminen ja päättäminen analyyttisessa seurassa kehittää monenlaisia ajattelun taitoja.

Yleisesti ottaen ylioppilaskuntatoiminta kehittää sellaista osaamista, jota oikiksessa ei juurikaan opi ja jota moni huomaa valmistumisen jälkeen kaipaavansa. Tällaista osaamista on muun muassa esiintyminen, oman kannan puolustaminen argumentoimalla sekä neuvottelutaidot. Edarikaudesta on vaikea selvitä läpi kasvamatta sujuvaksi puhe-esiintyjäksi, ja väittäisin tämän taidon olevan jokaiselle asiantuntijatyötä tekevälle tärkeä.