HELP virkailijat 2016

HELP järjestäytyi järjestäytymiskokouksessa seuraavasti vuodelle 2016:

EDUSTAJISTORYHMÄN PUHEENJOHTAJISTO

Salla Viitanen pj, edustajistoryhmän pj, Pykälä
Perttu Hietanen vpj, edustajistoryhmän vpj, YFK

MUUT HALLITUSTOIMIJAT

Kalle Markkanen, Pykälä & Arttu Jokela, LKS vpj (taustatoiminnan vpjt)
Ilmi Salminen, taloudenhoitaja, Pykälä
Lauri Elsilä, sihteeri, YFK
Tytti Tuomi, yleisvastaava, HLKS
Katja Eloranta, tiedottaja, HLKS
Anssi Mykkänen, yleinen vaalipäällikkö, LKS

 Jos on kysyttävää HELPn toiminnasta tai haluat tulla mukaan, laita sähköpostia osoitteeseen: salla.viitanen(at)helsinki.fi

Edustajistoryhmä HELP onnittelee syksyn 2015 fukseja!

 

Hyvä hammaslääketieteen, eläinlääketieteen, lääketieteen, oikeustieteen tai muun alan uusi ylioppilas,

HELP-edustajistoryhmä onnittelee sinua oikean yliopiston valinnasta. Helsingin yliopisto on monipuolinen ja suuri yliopisto, jonka yksi parhaista erityispiirteistä on sen ylioppilaskunta, HYY eli Helsingin yliopiston ylioppilaskunta ja toinen sen läheisyydessä toimiva suuri ja itsenäinen järjestökenttä.

Vaikka ensimmäiset kuukaudet yliopistossa menevät itse kullakin lähinnä selvittäessä sitä, missä on vessa ja mikä on Weboodi, mistä saan AD-tunnukset ja miksi tilasin opiskelijakorttini myöhässä, kannattaa uuden opiskelijan jo ensimmäisenä vuonna tutustua vähintään oman aineensa ainejärjestön tai tiedekuntajärjestön toimintaan. Järjestöt valvovat tietyn aineen opiskelijoiden etua suhteessa yliopistoon sekä suhteessa yhteiskuntaan ja järjestävät usein monenlaisia tapahtumia, eivätkä vähiten bileitä. Nämä järjestöt ovat erinomainen paikka tutustua uusiin ihmisiin sekä päästä sisälle omaan oppiaineeseen. Järjestöt on listattu jopa Wikipediaan.

 

Toisekseen kannattaa jossain määrin tutustua hetimmiten myös Helsingin yliopiston ylioppilaskuntaan. Kaikki Helsingin yliopiston opiskelijat ovat myös HYY:n jäseniä ja HYY tarjoaa erilaisia etuja opiskelijoille aina Ylioppilaslehdestä oikeusapuun.

 

Erittäin hyvä tapa saada kosketusta fuksin elämään ja ylioppilaskuntaamme on osallistua vuoden 2015 Fuksiseikkailuun.

 

 

Ylioppilaskunnassa tietyt elimet myös päättävät ylioppilaskunnan toiminnasta ja yhteisen omaisuuden käytöstä. Ylin päättävä elin on 60 jäsenen edustajisto, jonka edustajat valitaan vaaleilla. HELP on lääketieteen, eläinlääketieteen, hammaslääketieteen ja oikeustieteen ainejärjestöjen yhteinen edustajistoryhmä. Muidenkin alojen opiskelijoita on nykyään joukossamme. Toimintaan voi tulla mukaan milloin vain, ja toiminnassa voi olla mukana, vaikka ei olisi edustajiston jäsen. Harjoitamme siis sitoutumatonta opiskelijapolitiikkaa.

HELP:in toimintaan ja toimijoihin voit tutustua tarkemmin osoitteessa:

helphyy.fi

 

Yliopistomaailma on varsin omanlaisensa. Itse opiskelu on erilaista, kuin aiemmissa opinnoissa, ja vaatii aikaa, että kukin löytää oman opiskelutyylinsä. Hallinnollisesti byrokraattisuus saattaa yllättää (muista muuten ilmoittautua aina ajoissa sekä kursseille että tentteihin!). Järjestökenttä on moninainen osakuntineen, spekseineen, ainejärjestöineen, järjestölehtineen ja harrastejärjestöineen.

Kannattaa ottaa alusta lähtien kaikki opiskelijaelämästä irti, ja osallistua sekä vapaamuotoisiin tapahtumiin että vaikuttamistyöhön yliopistomme ja ylioppilaskuntamme puolesta, vaikka aluksi tuntuukin, että osa asioista on monimutkaisia ja byrokraattisia. Fukseja on kuitenkin totuttu ottamaan vastaan jokaisella rintamalla, koska jokainen vuosi on uusi fuksivuosi! Opiskeluaika, yleisesti 5-7 vuotta, on loppupeleissä hyvin lyhyt aika. Sen takia kannattaa rohkeasti mennä mukaan kaikkeen, joka vähääkään itseä kiinnostaa! Vaihtoehtoja on ainakin tarjolla.

 

Uudesta opiskelupaikasta onnitellen,

 

Edustajistoryhmä HELP

 

Edustajiston kokous 3/2015

Vuoden 2015 edustajiston kolmas kokous pidettiin Viikin kampuksen biokeskus 2:ssa, kokouksessa valittiin uusi pääsihteeri ylioppilaskunnalle sekä käytiin lähetekeskustelu järjestöpoliittisen linjapaperin päivityksestä.

Linkki videoon kokouksesta https://www.youtube.com/watch?v=EnLo-i-Kmbc

Linkki päätösluetteloon http://hyy.helsinki.fi/fi/media-arkisto/asiakirjat

 

Vuoden kolmas edustajiston kokous oli yksi vuoden tärkeimmistä, sillä siellä valittiin HYY:n seuraava pääsihteeri. Tehtävä on erittäin tärkeä: pääsihteeri vastaa ylioppilaskunnan operatiivista toiminnasta sekä taloudesta. Pääsihteeri myös toimii keskustoimistolla noin 20:en asiantuntijan sekä työntekijän esihenkilönä. Lisäksi pääsihteeri toimii vahvana HYYn organisaation kehittäjänä ja huolehtii yleisestä edunvalvonnasta.

 

Pääsihteerin valintaprosessi on ollut monivaiheinen. Haku aloitettiin 5.3.2015 ja valintaa valmistelemaan perustettiin työryhmä, johon osallistui 7 edustajaa eri edustajistoryhmistä (HELPin edustajana toimi Ilmi Salminen) sekä työryhmän puheenjohtajana toimiva HYYn hallituksen puheenjohtaja Mari Kyllönen.

Rekrytointityöryhmä päätti hakuilmoituksessa mainittujen kriteerien perusteella kutsua haastatteluun 5 hakijaa 16:sta, jonka jälkeen haastattelun ja hakemuksen perusteella rekrytointityöryhmä päätti esittää edustajistolle valittavaksi pääsihteerin tehtävään Jannica Aaltoa tai Anna-Maija Riekkistä. Heillä kummallakin on kokemusta toimimisesta HYYssä muun muassa hallituksen puheenjohtajina ja muutenkin useamman vuoden hallituskokemus.

Edustajiston kokouksessa kummallakin hakijalla oli puoli tuntia aikaa ensiksi esitellä itseään ja näkemyksiään pääsihteerin tehtävistä sekä vastata kymmeneen etukäteen päätettyihin ja heille valmiiksi tuttuihin kysymyksiin. Tämän jälkeen edustajistolla oli aikaa käydä keskustelua hakijoista ja heidän haastatteluistaan heränneistä ajatuksista. Lopuksi edustajisto äänesti suljetulla lippuäänestyksellä Jannica Aallon tulevaksi pääsihteeriksi äänin 45-13.

Kokouksessa käytiin myös lähetekeskustelu järjestöpoliittisen linjapaperin uudistuksesta, mikä tulee tapahtumaan kuluvan vuoden aikana. Linjapaperin uudistumiseen perustetaan oma työryhmä, joka tulee olemaan avoin kaikille yliopiston opiskelijoille. Keskustelussa eri edustajistoryhmät esittelivät näkemyksiään siitä, millainen linjapaperin tulisi olla: minkälaisia arvoja siinä tuodaan esiin ja minkälaista on hyvä järjestötoiminta. HELPin edustaja Salla Viitanen painotti puheenvuorossaan sitä miten HYY:n tulisi nostaa linjapaperissaan painopistealueeksi kansallinen ja kansainvälinen tieteeseen liittyvä toiminta. Tieteellisen kompetenssin kasvattaminen ja kansainvälisyys tulisi sivistyksen lisäksi olla asioita , joihin HYY rohkaisisi taustajärjestöjään: onhan HYY sentään tiedeyliopiston ylioppilaskunta. Esimerkkinä tähän Salla antoi joidenkin järjestöjen järjestämät tieteelliset konferenssimatkat muihin yliopistoihin. Näiden matkojen tuoma kokemus on hyödyllistä sekä tieteen, että työllistymisen kannalta, ja se parantaisi järjestöjen ja niiden jäsenien kansainvälisiä suhteita, jotka ovat tieteessä erittäin tärkeitä. Toinen Viitasen pointeista käsitteli pitkäjänteisen edunvalvontatyön parantamista kaikissa sen osa-alueissa: suuri osa edunvalvonnasta tapahtuu ainejärjestössä ja HYYn tulisi vahvasti tukea niitä tässä. Viitanen myös painotti työelämäyhteistyön merkitystä viimeisenä pointtinaan.  Opiskelijoiden ja opiskelijayhdistysten hyvät suhteet työnantajiin sekä harjoitus- tai työpaikkamielessä olisivat opiskelijoiden eduksi sekä työllistymisen, että työelämätietoisuuden kannalta. Nämä kolme pointtia voisi HELPin mielestä  kirjata asioiksi,  joissa HYY tarjoaisi jatkossa taustajärjestöilleen tukea.

 

Myös Hertta Lehvävirta HYALista toivoi puheenvuorossaan enemmän apua järjestöjen omaan edunvalvontaan tuomalla eri järjestöjen edunvalvojia yhteen HYYn kautta.  Tämä kuulostaa järkevältä: vaikka HYY tekeekin suoraan aktiivista edunvalvontaa, taustajärjestöjen edunvalvonnan parantaminen esimerkiksi HYYn järjestämän koulutuksen kautta tai muuten järjestämällä enemmän edunvalvojien yhteisiä tapaamisia parantaisi varmasti järjestöjen yleistä edunvalvontatilannetta. On tärkeää, että järjestöissä toimivat ihmiset tietävät miten yliopistolla voi vaikuttaa, ja kukapa olisi parempi kertomaan siitä kuin HYY itse. HELP ehdottomasti allekirjoittaa edunvalvonnan korostamisen painopistealueena.

Iris Vainio HYALista mainitsi puheenvuorossaan, että HYYn tulisi reagoida vahvasti muuttuviin järjestöihinsä ja niiden tarpeisiin ja tämän tulisi myös näkyä tässä tulevassa linjapaperin päivityksessä. Hän mainitsi yhtenä esimerkkinä muuttumisesta myös kiinnostuksen heräämisen työelämätapahtumia kohtaan. Tärkeimpänä pointtinaan hänellä kuitenkin oli HYYn ja sen taustajärjestöjen aktiivinen vuorovaikutus, jotta tällaisiin asioihin voitaisiin kiinnittää nopeasti huomiota, ja sitä kautta vaikuttaa tehokkaasti muuttuviin tarpeisiin.

Tarik Ahsanullah edistyksellisistä piti myös vahvan puheenvuoron linjapaperista. Hänen mielestään kyseinen linjapaperi on suhteellisen ellei jopa erittäin tuntematon monissa järjestöissä ja niiden hallituksissa, ja ettei sen sisällöllä ole väliä jos sitä ei kukaan lue. Tämä on erittäin hyvä pointti ja mainittu epäkohta onkin lopulta iso pähkinä purtavaksi HYYlle: miten saada myytyä jo nimeltään pelottavankuuloinen mutta silti sisällöltään hyödyllinen ja tarkoitusperältään hyvä paperi taustajärjestöilleen?

Moni puheenvuoro käsitteli kuitenkin kyseisen paperin sisällön määrittelemisen hankaluutta sen takia, että HYYn järjestökenttä on niin monimuotoinen, ja sen taustajärjestöt ovat niin erilaisia. Eli onko mitään järkeä vaatia urheiluharrastekerhoja edistämään työelämärelevanssia tai tieteellisyyttä? Mielestäni ei tietenkään, mutta onko paperin tarkoituksena toimia vaatimus- tai tavoite listana HYYltä järjestöille vai enemmänkin välineenä, joka osoittaisi kannustettavia toimintatapoja ja hyviä arvoja, joiden kautta järjestöt voisivat parantaa toimintaansa sekä jäseniensä etuuksia ja elämää.

Biokeskuksen vahtimestari keskeytti kokouksen ja oli sitä mieltä, että asiasta oltiin keskusteltu riittävästi, sillä edustajistolle varattu aika oli ylittynyt.  Pääsihteerin mukaan salin käytölle oltiin varattu lisätunteja, ja että niistä oltiin jopa maksettu. Kokous kuitenkin päätettiin tästä syystä…

Lari Kotamäki, LKS, HELP

Napinaa vai aktiivisuutta? Haastamme kaikki edustajistoryhmät aktiivisuustalkoisiin HYY-politiikan kiinnostavuuden parantamiseksi!

Eräs isoista sitoutumattomista edustajistoryhmistä, HYAL eli ainejärjestöläiset on tänä vuonna järjestänyt muun muassa ainejärjestöillan toiminta-avustuksista ja varainhankinnasta. Lisäksi perinteiseen tapaan HYAL on kiertänyt ainejärjestöjä läpi – käynyt esittäytymässä kokouksissa ja esittelemässä sekä HYALin että sitä kautta varmastikin myös HYY:n toimintaa.

Tänä keväänä tämä on aiheuttanut eräissä edustajistoryhmissä ja edustajissa epävirallisesti napinaa. On kuulemma epäreilua, että HYAL kiertää ainejärjestöjä ja antaa informaatiota HYY:stä ja omasta toiminnastaan.

Edustajistoryhmä HELP on päinvastaista mieltä. Vaikka olemmekin HYALin kanssa kilpaileva ryhmä, täytyy kilpailijallekin antaa tunnustusta, jos tämä on erityisen onnistunut jossain.

HYAL-edustajistoryhmän toiminta ihmisten aktivoinnissa kentällä on esimerkillistä. HYY:n ongelmiksi listataan jatkuvasti yksimielisesti se, että suurta osaa opiskelijoista, HYY:n jäsenistä, ei tavoiteta eikä HYY ole kiinnostava. Mikä olisi parempi tapa tavoittaa opiskelijoita, kuin mennä heidän luokseen? HYAL:in onnistumisesta on omiaan kertomaan esimerkiksi valiokuntavapaaehtoisten suuri määrä juuri HYAL-edustajistoryhmän liepeiltä.

HYAL-edustajistoryhmän järjestämät tapahtumat ovat juuri sellaisia, joita jokaikisen edustajistoryhmän täytyisi järjestää. Napinan sijaan nyt olisi kaikkien edustajistoryhmien viimeistään aktivoiduttava, sekä viestinnässään että myös kentällä! Paljon puhutaan HYY:ssä muun muassa huonosta äänestysaktiivisuudesta. Kuitenkin, vain sellaisilla toimilla, joita mm. HYAL harjoittaa, äänestysaktiivisuus voidaan saada kasvuun ja ihmiset aidosti kiinnostumaan ylioppilaskunnassaan toimimisesta.

Siksipä haastamme kaikki edustajistoryhmät toimintaan! Järjestäkää tekin kaikille avoimia tilaisuuksia, informoikaa HYY:n toiminnasta, kirjoitelkaa julkisia juttuja, näkykää kampuksilla, kiertäkää ainejärjestöissä! Muistakaa viestiä myös ulospäin mitä edarissa tapahtuu, mitä ryhmänne tekee ja miten voi päästä mukaan. Pienessä piirissä pidettävät kokoukset tai edustajistoryhmien väliset juhlinnat eivät avaa vielä toimintaa avoimeksi ja kiinnostavaksi. Oma aktiivisuus on paras vastine HYAL-edustajistoryhmän aktiivisuudelle, ja jos tarkkoja ollaan, on meidän kaikkien etu että HYY-politiikkaa saadaan enemmän näkyville.

 

HELP-ryhmä kantaa kortensa kekoon muun muassa syksyisellä HELPPO-keskiviikko -tapahtumalla sekä keväisellä HELP-brunssilla. Lisäksi olemme yhteydessä läheisimpien ainejärjestöjen hallituksiin sekä kirjoitamme opiskelijalehtiin ajankohtaisista asioista. Myös HELP voisi ja aikoo tehdä enemmän HYY:n kiinnostavuuden lisäämiseksi ja kaikkien innostamiseksi tulemaan mukaan päättämään meidän, ylioppilaskunnan, asioista!

 

Jos teillä arvon lukijat heräsi intoa tai ehdotuksia tapahtumista, joihin HELP voisi osallistua tai joita järjestää tai haluaisitte lisätietoa HELP:n toimista, ottakaa toki yhteyttä!

 

 

Tervetuloa HELP-brunssille tänään la 25.4. !

 

https://www.facebook.com/events/424767517688076/

 

 

Hyvää ja aktiivista kevättä kaikille toivottaen,

Salla Viitanen

(Joka ensi kertaa kuuli HYY:n toiminnasta missäpä muuallakaan kuin HYAL:in infossa.)

Edustajiston kokous 2/2015

Maaliskuussa edustajisto kokousti Vanhalla Ylioppilastalolla ja kokouksessa puhuttivat erityisesti sähköiset vaalit.

Kokouksen päätösluettelo on nähtävissä osoitteessa http://hyy.helsinki.fi/fi/media-arkisto/asiakirjat

Jos kiinnostuit enemmän HYY-yhtymän toiminnasta, voit lukea siitä lisää täältä: http://yhtyma.hyy.fi

HELP teki ponnen sähköisten vaalien selvittämisestä kauden ensimmäisessä edarissa. Nyt aiheesta oli tehnyt selvityksen Petrus Repo joka alusti aiheen edarille, minkä jälkeen asiasta käytiin periaatekeskustelu. Selvityksessä ei esitelty vaalitavan toteutumista muissa ylioppilaskunnissa, mutta kylläkin sen epäonnistumista kuntavaaleissa. Kokouksessa paikalla oli myös Johanna Pietiläinen AYY:stä, joka kertoi Aalto yliopiston ylioppilaskunnan tavasta toteuttaa vaalit ja toi erilaista näkökantaa keskusteluun. Sekä Repo että Pietiläinen vastasivat edustajien esittämiin kysymyksiin kokouksen aikana. HELPin kanta on, että sähköiseen vaalitapaan siirtyminen lisäisi demokratian ja esteettömyyden toteutumista HYY:ssä. Saattaisipa muutos myös laskea joidenkin jäsenten kynnystä äänestää ja näin lisätä jäsenistön äänestysintoa. Esteettömyyden lisääminen kuuluu tänäkin vuonna HYY:n tavoitteisiin. Kuitenkin kuulimme paljon huolestuneita puheenvuoroja muun muassa siitä, vähentäisikö sähköiseen vaalitapaan siirtyminen HYY:n ja vaalien näkyvyyttä kampuksilla. Omasta mielestäni, jos HYY:n näkyvyyden esimerkiksi omalla kampuksellani Meilahdessa vaarantaa vaaliuurnan ja viiden vaalityöntekijän puuttuminen Terkon aulasta näiden neljän päivän aikana kerran kahdessa vuodessa, pulassa ollaan.. Vaalit sekä HYY:n näkyväksi äänestäjille, ylioppilaskuntamme jäsenille, tuovat parhaiten ehdokkaat! On vaikea uskoa etteivätkö ne ehdokkaat, jotka haluavat päästä läpi kampanjoisi samalla tavalla kampuksilla kuin tähänkin asti. Luultavasti some kampanjointi lisääntyisi jonkin verran kuten kaikissa muissakin vaaleissa vaalitavasta riippumatta.

Myös järjestelmän luotettavuus puhutti monia edaattoreita. Mitä jos järjestelmän pääkäyttäjä tekee vaalivilpin? Entäs jos järjestelmä vaan kaatuu? Mitä jos fuksi äänestää kännissä bileissä vanhemman opiskelijan painostamana omatuntonsa vastaisesti? HELPissä emme näe, että mitkään näistä olisivat esteitä sähköiseen vaalitapaan siirtymisessä, sillä kaikki nämä ovat ratkaistavissa. HYY:n kapasiteetillä täytyy voida luoda järjestelmä, joka on kyllin luotettava. Mahdollista olisi esimerkiksi, että luotaisiin järjestelmä, jolla on useampia pääkäyttäjiä joista kukaan ei voisi yksin tehdä muutoksia järjestelmään. Jos niin sanottu bilepainostus tai humalassa äänestäminen huolettaa, niin järjestelmänhän ei ole välttämätöntä olla käytössä yöaikaan. Sähköisen vaalitavan epävarmuutta pohtiessa, kannattaa myös muistaa, ettei perinteinen lippuvaalikaan täysin aukoton ole. Voihan vaaliuurnaankin kaatua kuppikahvia tai säilytyspaikassa syttyä tulipalo, eikä vaalivilpinkään toteutus ihan mahdontonta ole!

Entä sitten se vaalisalaisuus? Paljonko sähköinen vaalitapa heikentäisi vaalisalaisuutta? Yksittäisen äänestäjän ääni olisi varmaankin helpommin jäljitettävissä kuin perinteisessä lippuvaalissa ja järjestelmän äkillisesti tuhoutuessa tai kaatuessa ei jäljelle ehkä jäisi mahdollisuutta tarkituslaskentaan. Vaalien onnistuminen on paljolti kiinni järjestelmän kehityksestä, sen myöntävät kaikki. Muistetaan nyt kuitenkin, että puhumme HYY:n edustajistovaaleista. Niin vakavat kuin ne kaikessa tärkeydessään ovatkin, fakta on, että kyseessä ovat päällisin puolin kaverivaalit. Tilanne saattaisi tältä osin toki muuttua, jos sähköinen äänestys lisäisi jäsenten kiinnostusta vaaleja kohtaan ja nostaisi äänestys prosenttia, kuten toivottavaa onkin!

Sähköisistä vaaleista aikamme keskusteltuamme, siirryttiin talousasioihin. HYY yhtymän väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi ja tätä kautta myös ylioppilaskunnan talousjohtajaksi valittiin yhtymän hallituksen esityksen mukaan Heikki Närhinen. HYY yhtymän hallituksen puheenjohtaja Antti Kerppola esitteli asian ja tämän jälkeen käytiin läpi viimevuoden talouskertomus. Hallituksen mukaan kyseessä olikin ”oikea ilon ja onnen päivä”, koska rahaa säästettiin tinkimättä tarkoituksella mistään. Myös valiokunnat käyttivät vähemmän rahaa kuin oli budjetoitu. HYY:n yksi tavoite on lisätä vapaaehtoisten määrää toiminnassa, ja heräsikin keskustelua, pitäisikö valiokuntien rohkeammin käyttää varoja.

Yhtymän talousasioista mainittavan arvoista lienee erityisesti, että liikevoitto on kasvanut viime vuoteen verraten. Kiinteistöistä keskustan kiinteistöt tuottavat, mutta esimerkiksi Domus Gaudium Leppäsuolla on tappiollinen. Ravintolatoiminnasta mainittakoon, että se on kokonaisuutena voitollista. Yliopistoravintolat, kuten Unicafet, tuottavat voittoa, mutta muut tappiota, vaikka vaakakupin pitäisi kallistua juurikin toisin päin. Yliopistoravintoloiden muita korkeampi tuotto selittyy kuitenkin osin maailman politiikan tilanteesta, jonka vuoksi suomalaisten raaka-aineiden hinta laski yllättäen viime vuoden aikana.

Kokouksen päätteeksi keskustelimme Vanhan ylioppilastalon tilanteesta, pääsihteerin rekrytoinnista sekä Ylioppilaslehden tulevaisuudesta. Hallituksen puheenjohtaja Kyllönen toi esille, että musiikkikorporaatioiden kanssa on jälleen tehty uusi yhteistyötarjous Vanhan Ylioppilastalon käytöstä. Tähän mennessä korporaatiot eivät ole suostuneet yhteenkään tarjoukseen.
Seuraavassa edustajiston kokouksessa valitaan uusi pääsihteeri ylioppilaskunnalle. Rekrytointia varten on perustettu työryhmä, joka valitsee hakijoista kolme parasta edustajiston haastatteluun. HELPistä tähän ryhmään valittiin Ilmi Salminen. Pääsihteerin valinta on tärkeä prosessi ja kyse on kolmen vuoden pestistä. Sihteerinä toimimisen lisäksi pääsihteeri vastaa keskustoimiston toiminnasta ja on muiden työntekijöiden esimies. Pääsihteeri edustaa monissa tilaisuuksissa ylioppilaskuntaa yhdessä hallituksen puheenjohtajan kanssa sekä on mukana edunvalvonta työssä. Virkaan valitun tulee siis olla hyvin perillä HYY:n toiminnasta, tietää asioita ja tuntea ihmisiä.
Ylioppilaslehden toimintaa esitteli päätoimittaja Antti Pikkanen. Lehden edellinen numero ymmärrettävästi herätti paljon tunteita ja keskustelua kansikuvallaan, mutta Pikkasen mukaan tarkoituskin on, että jutuista puhutaan eivätkä ”mitkään opiskelija-poliitikot” määräile linjaa. Pikkasen mukaan lehden viiteryhmänä on suomalainen media kenttä, eikä siis ylioppilaskunta, joka lehden kustantaa joka vuosi puolella miljoonalla eurolla! Lehti lähetetään kaikille ylioppilaskunnan jäsenille kotiin sekä myös suomalaisille vaikuttajille eduskuntaan. Kotiin lähetystä puoltaa mainosmyynnin ylläpito, mutta on selvää, ettei lehden painaminen 30 000 henkilölle ole millään tavalla ympäristöystävällistä saatika kustannustehokasta. Lehden tekemän lukijatutkimuksen mukaan 70% tilaajista pitää nykyistä toimintatapaa hyvänä. Tutkimuksesta ei tullut ilmi moniko kyselyyn vastasi tai moniko vastaajista oli HYY:n jäseniä, HYY:n jäsenet kun kuitenkin lehden toiminnan maksavat loppupelissä. Itselläni heräsi ajatus siitä, että jos äänestyksen pitää tapahtua kampuksilla perinteiseen tapaan, miksei lehteä voitaisi jaella vain kampuksilla? Kaikki eivät kampuksilla käy, onko tärkeämpää saada mahdollisuus käyttää ääntään ja olla mukana toteuttamassa demokratiaa vai saada varmasti lehti käsiinsä välittömästi sen ilmestyttyä?
Lehden toimitus vaihtuu kahden vuoden välein ja nykyinen päätoimittaja aloitti toimessaan 1.8.2014. Keskustelua käytiin niin ylioppilaslehden sähköistämisestä, kuin valtakunnallisen ylioppilaslehden perustamisesta. HELPissä heräsi ajatus myös lehden toimituksen kehityksestä toimituskunnan suuntaan. Lehden sisällöstä ei paljonkaan käyty keskustelua, siitä kun kaikki voivat muodostaa oman mielipiteensä. OSY esitti päätoimittajalta oikeutetusti kysymyksen siitä, millä perusteella toimitus päätti antaa tuhansien eurojen arvoisen mainoksen yhden puolueen ehdokkaalle, kun muista ei puhuttu lehdessä sanallakaan. Varmasti kaikki edaattorit ja lukijatkin ovat sitä mieltä, että sisällön tulisi olla tasapuolista, eikä joitain yksittäisiä ryhmittymiä suosivaa. Loukkaavaa tai törkeää sisältöä tuskin toivoo yksikään lukija kannettavan kotiinsa.

 

Tytti Tuomi, HLKS, HELP

HELPin vuosijuhlat 2015

Vietimme 14.3.2015 HELPin noin 20 vuotisen taipaleen kunniaksi historiamme toista vuosijuhlaa. Juhlijoita saapui paikalle muista edustajistoryhmistä ja taustajärjestöistämme, sekä tietenkin HELPin alumneja! Juhlatilana toimi tänä vuonna LKS:n Euphoria, joka tarjosi monipuolisuudellaan puitteet cocktailtilaisuudesta aina jatkoihin asti.

Aloitimme illan cocktailtilaisuudella, jossa HELPin puheenjohtajisto vastaanotti ”kolmen tähden” tervehdykset. Illan avasi tervetuliaispuheellaan puheenjohtajamme Crista Hämäläinen ja seremoniamestarina toimi talousvastaavamme Antti Mauno. Juhlakansaa laulatti aina yhtä kuuma-Kauma, joka kunnostautui illan aikana myös valokuvauksen saralla. (kiitokset Iirolle postauksen kuvamateriaalista!)

image

Juhlapuhujia olivat Eero Rämö, Allianssin hallituksen puheenjohtaja sekä SPR:n valtuuston puheenjohtaja, ja Ted Apter, HELPin alumni ja pitkän uran tehnyt HYY-aktiivi.

image

HELP halusi juhlassaan myös muistaa uusia ja vanhoja aktiiveja kunniamerkein. Merkit jakoivat puheenjohtaja Crista Hämäläinen ja yleisvastaava Oona Sarmalinna. HELPin kultainen ansiomerkki myönnettiin merkittävästä, käänteentekevästä ja pitkäjänteisestä työstä edustajistoryhmän hyväksi Olli Jokiselle, Elisa Tuomelle, Aino Jonesille, Markus Lommille ja Lauri Koskentaustalle. HELPin hopeinen aktiivimerkki myönnettiin aktiivisesta työstä HELPin hyväksi Lotta Savolaiselle, Matti Sillanmäelle, Valtteri Arvajalle, Iiro Kaumalle, Joel Kujalalle, Jonne Junturalle ja Antti Maunolle.

Pöytäosuuden päätyttyä saimme vielä nauttia varapuheenjohtaja DJ Largon rytmeistä tanssilattialla aamun pikkutunneille asti.

Juhlat sujuivat rennoissa ja hauskoissa merkeissä. Toivomme lämpimästi myös vieraiden viihtyneen, tavataan taas ensivuoden noin 25-vuotis juhlassamme!

VPJ Tytti Tuomi ja yleisvastaava Oona Sarmalinna

 

HELPn talouspaikat

HYY:n talouspaikoilla HELPiä edustavat ensi vuonna:

 

Joel Kujala, HYY-yhtymän hallituksessa
Kristian Taipale, HYY-ravintolat Oy hallituksessa
Ilmi Salminen, Gaudeamus Oy hallituksessa
Jonne Juntura, Katariina Järvi ja Elisa Tuomi,  HYY-yhtymän hallintoneuvostossa

 

 

 

Onnittelut paikan saaneille!

 

Hallituksen kyselytunti ja edustajiston kokous 19.2. – Epäilyttäviä eduskuntavaalisidonnaisuuksia, kiistaa perheellisten ihmisten arjesta & miten soiden suojelu liittyy edustajiston toimintaan?

Tiistaina 19.2. edustajiston kokous pidettiin Biomedicumissa lääkiksen tiloissa. Edustajiston kokous alkaa aina klo 17, mutta sitä ennen pidetään hallituksen kyselytunti klo 16.30, jolloin edustajiston jäsenet saavat grillata hallitusta kysymyksillä esim. siitä, onko jonkun asian eteen tehty mitä oli sovittu. Seuraavaksi kyselytunnin ja kokouksen pääkohtia HELP:n näkökulmasta. Kokous on myös nähtävissä kokonaisuudessaan osoitteessa http://new.livestream.com/muunne/HYY ja päätösluettelo löytyy täältä http://hyy.helsinki.fi/fi/media-arkisto/asiakirjat .

 

 

Kyselytunti – hallituksen jäsen eduskuntavaaliehdokkaana ja muita probleemeja

 

Tällä kertaa huomattavasti kysymyksiä herätti hallituksen jäsen Alviina Alametsän eduskuntavaaliehdokkuus Vihreiden riveissä. HYY:n hallituksen jäsenyys on haluttu luottamustehtävä, joka vie hallitukseen valittavilta täyspäiväisen työpanoksen ja näin ollen siitä saa myös rahallisen korvauksen. On siis ymmärrettäävä, että jäsen Alametsän eduskuntavaalikampanja herättää kysymyksiä: on tunnettu tosiasia, että eduskuntavaalikampanjat vievät paljon aikaa, mikä voi olla ongelmallista, jos on juuri joulun alla lupautunut täyspäiväiseen tehtävään eri instituutiossa. Tämä on seikka, josta on myös HELP:n piirissä keskusteltu.

 

Ajankäyttöä selvempi ongelma voi olla eri roolien erottaminen. HYY järjestää opiskelijoiden eduskuntavaalivaikuttamista, jossa pyritään tuomaan opiskelijoiden asiaa eduskuntavaaliehdokkaiden tietoon ja saamaan heidät lupaamaan, että he puolustavat eduskuntaan päästessään myös opiskelijoiden asemaa (kuten maksutonta koulutusta). HYY:n hallitus toteuttaa käytännössä ison osan tästä kampanjasta. Näin ollen, miten voimme tietää, että jäsen Alametsä ei aja omaa tai Vihreiden etua kampanjassa, vaan nimenomaan HYY:n ja opiskelijoiden etua? HELP päättikin Edistyksellisen ryhmän ja Snäfin kanssa kysyä asiasta. Jäsen Alametsä vastasi kysymykseen, että he ovat hallituksen puheenjohtaja Kyllösen kanssa sopineet, ettei Alametsä osallistu hallituksen sellaiseen toimintaa, jossa kaksoisrooli on mahdollinen. On erittäin hyvä, että tällainen selkeä linjaus on tehty. Vielä kysymykseksi jää se, miten Alametsä tästä huolimatta selviytyy täyspäiväisestä luottamustehtävästään hallituksessa.

 

SONK-ryhmä esitti kysymyksen HYY:n tulevasta tapahtumasta 26.3. Cafe Vanhassa Vanhalla Ylioppilastalolla. Kyseessä HYY ♥ Kaupunki – tapahtuma, jonka vastuuhenkilö on kaupunkipolitiikasta vastaava Alametsä. Tapahtuman molemmat puhujat edustavat Vihreitä, mikä on kieltämättä hieman epäilyttävää kaikki sidonnaisuudet huomioon ottaen. Alametsä selitti hallituksen puolesta tämän valinnan olleen vahinko, jossa ei oltu ajateltu asiaa loppuun asti. Toivomme varmasti kaikki, että tällaisia vahinkoja ei jatkossa satu, sillä HYY:n tehtävä ei ole tukea minkäänlaista puoluepolitiikkaa ajallisesti eikä rahallisesti!

 

HELP:n edaattori Ilmi Salminen nosti esille kysymyksen ajankäytöstä hallituksen toimissa koulutuspolitiikan suhteen. Tälle vuodelle on listattu niin paljon toimia, kuten yliopiston 375-vuotisjuhlat sekä eduskuntavaalikampanjointi, että täytyy varmistaa normaalinkin koulutuspoliittisen edunvalvonnan jatkuvuus ja kehittäminen.

Lisäksi kyselytunnilla keskusteltiin edustaja Stenbackan aloitteesta kaksikielisyydestä ja pj Kyllönen esitteli pääsihteerin rekrytointiprosessia.

 

 

Edustajiston kokous – lähetekeskustelua ympäristöohjelmasta ja absurdia vaalikampanjointia, toimintakertomuksen hyväksyminen ja toimintasuunnitelma

 

Ensitöikseen edustajisto hyväksyi viime vuoden toimintakertomuksen, jonka viime kauden hallituksen puheenjohtaja esitteli. Huomionarvoista oli se, että paljon oli saatu aikaan, mutta tavoitteista ei saatu toteutettua lähellekään kaikkea. Tämä lienee HYY:ssä yleinen ongelma: tavoitteet ja ohjelmat ovat valtavan laajoja, pitkiä ja pikkutarkkoja. Tehdään kaikkea kampusviljelystä edunvalvontaan ja tuntuu, etteivät resurssit riitä oikein mihinkään, vaikka resursseja on runsaasti. Toivommekin, että jatkossa HYY:ssä muistettaisiin se, että mikään vuosi ei ole viimeinen eikä kaikkea voi tehdä yhtäaikaa – olisi tehokkaampaa valita vain muutamia päätavoitteita ja ajaa niitä täysillä, kuin tehdä pikkuisen kaikkea. Onneksi tämän vuoden tavoitteet ovatkin selkeästi tiiviimpiä, joten mahdollisuus toteuttaa niitä vuoden aikana on suurempi.

 

Tämän jälkeen keskusteltiin toimiston toimintasuunnitelmasta – mitä käytännössä tänä vuonna tehdään. Tavoitteet on päätetty jo viime vuoden puolella, nyt oli vuorossa konkreettisempia asioita. Monet ryhmät kehuivat vuolaasti toimintasuunnitelmaa, mutta HELP:n tykki, Iiro Kauma, löysi sieltä myös korjattavaa. Lapsiparkki, jonne perheelliset opiskelijat voivat viedä lapsiaan hoitoon opiskelukiireiden ajaksi, on todella epätasa-arvoinen nykyisissä käytännöissään. Miksi? Koska sitä voivat käyttää vain keskustakampuksen opiskelijat, paitsi ne, joilla on pitkiä tenttejä tai luentoja. Toisin sanoen, esimerkiksi oikeustieteen perheelliset opiskelijat eivät voi juurikaan parkkia käyttää: lapsiparkin maksimikäyttöaika on kolme tuntia, kun taas monille tenteille varattu ja tarvittu aika on lähempänä viittä tuntia. Viikin tai Kumpulan opiskelijoille lapsiparkin käyttö on käytännössä mahdotonta. HELP sai tavoitekeskustelussa läpi, että HYY:n tulee kehittää lapsiparkin toimintaa. Hallituksen taholta kehitys on kuitenkin mielestämme jäänyt jo nyt puolitiehen. Kauman aiheellinen kritiikki löytyy osoitteesta http://new.livestream.com/muunne/HYY kohdasta 1.06.50.

 

Seuraava asiakohta olikin ympäristöohjelman käsittely. HELP:n kantoja esitteli Salla Viitanen, aiheena erityisesti sähköisten vaalien kirjaus ympäristöohjelmaan, ylioppilaslehden sähköistämisen selvittäminen tulevaisuutta varten ja ympäristöystävällisten käytäntöjen kehittäminen. Toivoimme myös tiiviimpää tekstimuotoa – nykyinen ohjelma on kaiken kaikkiaan 26 sivua pitkä.

 

Valitettavasti ympäristöohjelman lähetekeskustelu nosti jälleen esille eduskuntavaalikampanjakysymyksen. Eduskuntavaaliehdokas HyVi:n Ozan Yanar käytti pitkän puheenvuoron siitä, että ympäristötavoitteita täytyy olla ja syytti sekä Kokoomusta että kaikessa absurdiudessaan myöskin HELP:iä huonosta soiden suojelu -politiikasta ja ympäristönsuojelun leikkaamisesta. Faktojen tarkistus oli siis unohtunut: HELP ei nimittäin ota osaa eikä arpaa Kokoomuksen eikä Vihreiden ympäristöpolitiikkaan, emme ole puoluepoliittisesti sitoutuneita. Jäsenistössä on varmasti lukuisia erilaisia henkilökohtaisia puoluepoliittisia näkemyksiä, mutta ne eivät liity HYY:n politiikkaan millään tasolla. HELP ei myöskään ehdottanut ympäristönsuojelun vähentämistä, vaan ohjelman tekstimuodon tiivistämistä sellaiseksi, että sen ylipäätään jaksaa lukea läpi. Sen sijaan erikoista on käyttää edustajiston aikaa soiden suojelusta puhumiseen – HYY:n edari ei valitettavasti voi näistä asioista päättää, mutta sen sijaan muita asioita on liiaksikin asti. Selvästikin tavoitteena oli enemmän omien näkökantojen esiintuominen, kun oikeasti ympäristöohjelman sisällöstä keskusteleminen: yhtäkään konkreettista ehdotusta ei nimittäin tässä Yanarin puheenvuorossa kuultu.

 

Myös Edistyksellisten Henrik Vuornos, eduskuntavaaliehdokas hänkin, osallistui puoluepoliittisesti värittyneeseen keskusteluun. On hyvä, että meillä on nuoria ehdokkaita eduskuntaan, mutta edustajisto on täysin väärä areena Vihreiden ja Kokoomuksen nokkapokalle ympäristöpolitiikasta. Se keskustelu on käytävä muualla, tätä mieltä tuntuivat olevan myös monet muiden sitoutumattomien ryhmien edustajat ja jopa osa sitoutuneista. Täytyy vielä mainita, että lähetekeskustelusta kävi ikävällä tavalla esille se, että osa ei ollut lukenut ollenkaan nykyistä ympäristöohjelmaa: sisältö tuntui olevan epäselvää, mikä osaltaan ajoi keskustelua omituisille urille.

 

Toivotaan, että loppukevään edustajistokokouksissa kukaan ei käytä HYY:n yhteistä aikaa ja rahaa omien etujensa ja vaalikampanjansa ajamiseen. Tehtävää edustajistolla riittää kyllä ilmankin.

 

Kokouksen lopuksi Iiris Niinikoski SYL:stä esitteli SYL:n toimintaa vuonna 2015, hallituksen jäsen Piikkilä esitteli eduskuntavaikuttamisen asioita ja pj Kyllönen piti kattavan esitelmän Vanhan ylioppilastalon käytöstä ja musiikkikorporaatioiden kanssa tehdystä yhteistyöstä.

 

 

Tämän kokouksen teille raportoi,

Salla Viitanen, Pykälä, HELP

Tervetuloa HELP:n vuosijuhlaan 14.3.

Meillä on ilo kutsua teidät juhlimaan kanssamme HELP:n, eli HLKS:n, EKY:n, LKS:n, Pykälän ja Justuksen edustajistoryhmien vaaliliiton toista kertaa järjestettäviä vuosijuhlia 14.3.2015 kello 17.00 alkaen LKS:n juhlatilassa Euphorialla osoitteessa Sörnäisten rantatie 33 C, 7 krs.

Vuosijuhla alkaa cocktail-tilaisuudella ja tervehdysten vastaanotolla samassa tilassa kello 17.00 alkaen. Pöytäosuus alkaa kello 18.30.

Pyydämme ilmoittamaan saapumisestanne viimeistään 28.2.2015 e-lomakkeella: https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/57721/lomake.html .

Juhla on akateeminen pöytäjuhla, ja illalliskortin hinta on opiskelijoille 25 euroa, ja valmistuneille 45 euroa. Maksu suoritetaan HELP:n tilille viimeistään 8.3.2015. Maksutiedot lähetetään ilmoittautuneille.

Illalliskorttiin kuuluu kolmen ruokalajin illallinen ruokajuomineen. Lisäksi voit tilata juomalippuja ilmoittautumisen yhteydessä.

Tumma puku.

Vuosijuhlaan kutsutaan nykyisiä ja entisiä toimijoita, sekä sidosryhmien edustajia. Kutsua saa mielellään levittää yllämainituille tahoille.

Ystävällisin terveisin,

Crista Hämäläinen
Puheenjohtaja, HELP

Lisätietoja puheenjohtajalta (crista.hamalainen[at]helsinki.fi) tai vuosijuhlavastaavilta (oona.sarmanlinna[at]helsinki.fi, tytti.t.tuomi[at]helsinki.fi)

www.facebook.com/events/719628434801196/

Sähköiset edustajistovaalit käyttöön – HYY:stä osallistavampi ja demokraattisempi!

HYY järjestää edustajistovaalit kahden vuoden välein perinteisellä lippuäänestyksellä. Sähköisiin vaaleihin siirtyminen olisi huomattava askel demokratian puolesta: Kaikki opiskelijat eivät pääse vaalipäivinä esim. perheen tai työn vuoksi äänestämään yliopistolle. Äänestyksen mahdollistaminen paikasta tai ajasta riippumattomaksi edistäisi kaikkien jäsenten mahdollisuuksia vaikuttaa HYY:ssä.

Help:n mielestä HYY:n on selvitettävä siirtyminen sähköisiin vaaleihin edustajistovaalien välivuoden 2015 aikana ja otettava sähköinen järjestelmä käyttöön jo seuraavissa edustajistovaaleissa 2016. Sähköiset vaalit on jo onnistuneesti otettu käyttöön monissa muissa ylioppilaskunnissa: AYY, TTYY, SHS. TTYY:ssa on havaittu sähköisten vaalien käyttöönoton myötä äänestysprosentin nousu (http://syl.evermade.fi/2011/11/04/ttyy-edustajistovaalit-sujuivat-erinomaisesti/#more-4010). Sähköinen äänestys on HYY:ssä jo käytössä hallinnon opiskelijaedustajien vaaleissa.

Sähköisiin vaaleihin siirtymisessä olisi myös muita hyviä puolia. Tällä hetkellä vaalien järjestämiskustannukset ovat n.70000 euroa, josta 40000 euroa on vaalilautakunnan kuluja(ääntenlaskijat, vaalivalvojat yms.) Mikäli sähköisiin vaaleihin siirryttäisiin, nämä kulut putoaisivat murto-osaan. Kaikki mikä nyt suoritetaan mekaanisesti, voitaisiin suorittaa sähköisesti.

Eiköhän siis päivitetä edustajistovaalit nykypäivään ja jätetään lippuäänestykset historiikkeihin!

Sun rahat sun hyödyksi!
#helppoehdokas