Maaliskuussa edustajisto kokousti Vanhalla Ylioppilastalolla ja kokouksessa puhuttivat erityisesti sähköiset vaalit.

Kokouksen päätösluettelo on nähtävissä osoitteessa http://hyy.helsinki.fi/fi/media-arkisto/asiakirjat

Jos kiinnostuit enemmän HYY-yhtymän toiminnasta, voit lukea siitä lisää täältä: http://yhtyma.hyy.fi

HELP teki ponnen sähköisten vaalien selvittämisestä kauden ensimmäisessä edarissa. Nyt aiheesta oli tehnyt selvityksen Petrus Repo joka alusti aiheen edarille, minkä jälkeen asiasta käytiin periaatekeskustelu. Selvityksessä ei esitelty vaalitavan toteutumista muissa ylioppilaskunnissa, mutta kylläkin sen epäonnistumista kuntavaaleissa. Kokouksessa paikalla oli myös Johanna Pietiläinen AYY:stä, joka kertoi Aalto yliopiston ylioppilaskunnan tavasta toteuttaa vaalit ja toi erilaista näkökantaa keskusteluun. Sekä Repo että Pietiläinen vastasivat edustajien esittämiin kysymyksiin kokouksen aikana. HELPin kanta on, että sähköiseen vaalitapaan siirtyminen lisäisi demokratian ja esteettömyyden toteutumista HYY:ssä. Saattaisipa muutos myös laskea joidenkin jäsenten kynnystä äänestää ja näin lisätä jäsenistön äänestysintoa. Esteettömyyden lisääminen kuuluu tänäkin vuonna HYY:n tavoitteisiin. Kuitenkin kuulimme paljon huolestuneita puheenvuoroja muun muassa siitä, vähentäisikö sähköiseen vaalitapaan siirtyminen HYY:n ja vaalien näkyvyyttä kampuksilla. Omasta mielestäni, jos HYY:n näkyvyyden esimerkiksi omalla kampuksellani Meilahdessa vaarantaa vaaliuurnan ja viiden vaalityöntekijän puuttuminen Terkon aulasta näiden neljän päivän aikana kerran kahdessa vuodessa, pulassa ollaan.. Vaalit sekä HYY:n näkyväksi äänestäjille, ylioppilaskuntamme jäsenille, tuovat parhaiten ehdokkaat! On vaikea uskoa etteivätkö ne ehdokkaat, jotka haluavat päästä läpi kampanjoisi samalla tavalla kampuksilla kuin tähänkin asti. Luultavasti some kampanjointi lisääntyisi jonkin verran kuten kaikissa muissakin vaaleissa vaalitavasta riippumatta.

Myös järjestelmän luotettavuus puhutti monia edaattoreita. Mitä jos järjestelmän pääkäyttäjä tekee vaalivilpin? Entäs jos järjestelmä vaan kaatuu? Mitä jos fuksi äänestää kännissä bileissä vanhemman opiskelijan painostamana omatuntonsa vastaisesti? HELPissä emme näe, että mitkään näistä olisivat esteitä sähköiseen vaalitapaan siirtymisessä, sillä kaikki nämä ovat ratkaistavissa. HYY:n kapasiteetillä täytyy voida luoda järjestelmä, joka on kyllin luotettava. Mahdollista olisi esimerkiksi, että luotaisiin järjestelmä, jolla on useampia pääkäyttäjiä joista kukaan ei voisi yksin tehdä muutoksia järjestelmään. Jos niin sanottu bilepainostus tai humalassa äänestäminen huolettaa, niin järjestelmänhän ei ole välttämätöntä olla käytössä yöaikaan. Sähköisen vaalitavan epävarmuutta pohtiessa, kannattaa myös muistaa, ettei perinteinen lippuvaalikaan täysin aukoton ole. Voihan vaaliuurnaankin kaatua kuppikahvia tai säilytyspaikassa syttyä tulipalo, eikä vaalivilpinkään toteutus ihan mahdontonta ole!

Entä sitten se vaalisalaisuus? Paljonko sähköinen vaalitapa heikentäisi vaalisalaisuutta? Yksittäisen äänestäjän ääni olisi varmaankin helpommin jäljitettävissä kuin perinteisessä lippuvaalissa ja järjestelmän äkillisesti tuhoutuessa tai kaatuessa ei jäljelle ehkä jäisi mahdollisuutta tarkituslaskentaan. Vaalien onnistuminen on paljolti kiinni järjestelmän kehityksestä, sen myöntävät kaikki. Muistetaan nyt kuitenkin, että puhumme HYY:n edustajistovaaleista. Niin vakavat kuin ne kaikessa tärkeydessään ovatkin, fakta on, että kyseessä ovat päällisin puolin kaverivaalit. Tilanne saattaisi tältä osin toki muuttua, jos sähköinen äänestys lisäisi jäsenten kiinnostusta vaaleja kohtaan ja nostaisi äänestys prosenttia, kuten toivottavaa onkin!

Sähköisistä vaaleista aikamme keskusteltuamme, siirryttiin talousasioihin. HYY yhtymän väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi ja tätä kautta myös ylioppilaskunnan talousjohtajaksi valittiin yhtymän hallituksen esityksen mukaan Heikki Närhinen. HYY yhtymän hallituksen puheenjohtaja Antti Kerppola esitteli asian ja tämän jälkeen käytiin läpi viimevuoden talouskertomus. Hallituksen mukaan kyseessä olikin ”oikea ilon ja onnen päivä”, koska rahaa säästettiin tinkimättä tarkoituksella mistään. Myös valiokunnat käyttivät vähemmän rahaa kuin oli budjetoitu. HYY:n yksi tavoite on lisätä vapaaehtoisten määrää toiminnassa, ja heräsikin keskustelua, pitäisikö valiokuntien rohkeammin käyttää varoja.

Yhtymän talousasioista mainittavan arvoista lienee erityisesti, että liikevoitto on kasvanut viime vuoteen verraten. Kiinteistöistä keskustan kiinteistöt tuottavat, mutta esimerkiksi Domus Gaudium Leppäsuolla on tappiollinen. Ravintolatoiminnasta mainittakoon, että se on kokonaisuutena voitollista. Yliopistoravintolat, kuten Unicafet, tuottavat voittoa, mutta muut tappiota, vaikka vaakakupin pitäisi kallistua juurikin toisin päin. Yliopistoravintoloiden muita korkeampi tuotto selittyy kuitenkin osin maailman politiikan tilanteesta, jonka vuoksi suomalaisten raaka-aineiden hinta laski yllättäen viime vuoden aikana.

Kokouksen päätteeksi keskustelimme Vanhan ylioppilastalon tilanteesta, pääsihteerin rekrytoinnista sekä Ylioppilaslehden tulevaisuudesta. Hallituksen puheenjohtaja Kyllönen toi esille, että musiikkikorporaatioiden kanssa on jälleen tehty uusi yhteistyötarjous Vanhan Ylioppilastalon käytöstä. Tähän mennessä korporaatiot eivät ole suostuneet yhteenkään tarjoukseen.
Seuraavassa edustajiston kokouksessa valitaan uusi pääsihteeri ylioppilaskunnalle. Rekrytointia varten on perustettu työryhmä, joka valitsee hakijoista kolme parasta edustajiston haastatteluun. HELPistä tähän ryhmään valittiin Ilmi Salminen. Pääsihteerin valinta on tärkeä prosessi ja kyse on kolmen vuoden pestistä. Sihteerinä toimimisen lisäksi pääsihteeri vastaa keskustoimiston toiminnasta ja on muiden työntekijöiden esimies. Pääsihteeri edustaa monissa tilaisuuksissa ylioppilaskuntaa yhdessä hallituksen puheenjohtajan kanssa sekä on mukana edunvalvonta työssä. Virkaan valitun tulee siis olla hyvin perillä HYY:n toiminnasta, tietää asioita ja tuntea ihmisiä.
Ylioppilaslehden toimintaa esitteli päätoimittaja Antti Pikkanen. Lehden edellinen numero ymmärrettävästi herätti paljon tunteita ja keskustelua kansikuvallaan, mutta Pikkasen mukaan tarkoituskin on, että jutuista puhutaan eivätkä ”mitkään opiskelija-poliitikot” määräile linjaa. Pikkasen mukaan lehden viiteryhmänä on suomalainen media kenttä, eikä siis ylioppilaskunta, joka lehden kustantaa joka vuosi puolella miljoonalla eurolla! Lehti lähetetään kaikille ylioppilaskunnan jäsenille kotiin sekä myös suomalaisille vaikuttajille eduskuntaan. Kotiin lähetystä puoltaa mainosmyynnin ylläpito, mutta on selvää, ettei lehden painaminen 30 000 henkilölle ole millään tavalla ympäristöystävällistä saatika kustannustehokasta. Lehden tekemän lukijatutkimuksen mukaan 70% tilaajista pitää nykyistä toimintatapaa hyvänä. Tutkimuksesta ei tullut ilmi moniko kyselyyn vastasi tai moniko vastaajista oli HYY:n jäseniä, HYY:n jäsenet kun kuitenkin lehden toiminnan maksavat loppupelissä. Itselläni heräsi ajatus siitä, että jos äänestyksen pitää tapahtua kampuksilla perinteiseen tapaan, miksei lehteä voitaisi jaella vain kampuksilla? Kaikki eivät kampuksilla käy, onko tärkeämpää saada mahdollisuus käyttää ääntään ja olla mukana toteuttamassa demokratiaa vai saada varmasti lehti käsiinsä välittömästi sen ilmestyttyä?
Lehden toimitus vaihtuu kahden vuoden välein ja nykyinen päätoimittaja aloitti toimessaan 1.8.2014. Keskustelua käytiin niin ylioppilaslehden sähköistämisestä, kuin valtakunnallisen ylioppilaslehden perustamisesta. HELPissä heräsi ajatus myös lehden toimituksen kehityksestä toimituskunnan suuntaan. Lehden sisällöstä ei paljonkaan käyty keskustelua, siitä kun kaikki voivat muodostaa oman mielipiteensä. OSY esitti päätoimittajalta oikeutetusti kysymyksen siitä, millä perusteella toimitus päätti antaa tuhansien eurojen arvoisen mainoksen yhden puolueen ehdokkaalle, kun muista ei puhuttu lehdessä sanallakaan. Varmasti kaikki edaattorit ja lukijatkin ovat sitä mieltä, että sisällön tulisi olla tasapuolista, eikä joitain yksittäisiä ryhmittymiä suosivaa. Loukkaavaa tai törkeää sisältöä tuskin toivoo yksikään lukija kannettavan kotiinsa.

 

Tytti Tuomi, HLKS, HELP