Uncategorized

HELP-PHUKSIEHDOKKAIDEN BLOGI: MEIDÄN NÄKÖISEMME YLIOPPILASKUNTA

Tämä vuosi on osoittanut, että meidän ikäluokassamme on voimaa ja tahtoa muuttaa maailmaa. Emme aio hyväksyä mukisematta pysyvinä pidettyjä rakenteita, vaan haluamme aktiivisesti pureutua yhteiskunnan epäkohtiin. Jokainen tilaisuus vaikuttaa tulee hyödyntää, siksi päätimmekin jo uunituoreina phukseina lähteä yliopiston edustajistovaaleihin ehdolle. Nyt, jos koskaan, on aika vaikuttaa ja lähteä mukaan luomaan parempaa ylioppilaskuntaa – yhdessä.

Helsingin yliopiston ylioppilaskunnalla (HYY) on paljon valtaa vaikuttaa opiskelijoiden asemaan ja kohentaa opiskelun puitteita. HYYn edustajisto ohjaa sen toimintaa sekä varojen käyttöä, jonka lähtökohtana tulee olla, että yhteinen varallisuutemme suunnataan oikeaan kohteeseen: meihin opiskelijoihin. Edustajiston sanalla on painoarvoa ja meitä myös kuunnellaan. 

Haluamme, että HYY vaikuttaa kokoaan suurempana aina esimerkin kautta: tehdään ensisijassa se johon meillä ylioppilaskuntana on rahkeita. Vasta tämän jälkeen voimme vaikuttaa valtakunnallisesti. HYYn on oltava opiskelijoitaan varten.

Kysymyksessä eivät ole vähäpätöiset vaalit. Nyt tehdään päätöksiä, jotka vaikuttavat yliopistoon koko opiskeluaikamme ajan – ja pitkään sen jälkeenkin. Yhteisten asioiden hoitamiseen kuuluu tämän vuoksi osallistua aktiivisesti. Meille on tärkeää, että kollektiiviset arvomme kestävästä kehityksestä ja ilmastotoimista yhdenvertaisuuteen otetaan huomioon kaikessa HYYn toiminnassa.

Yhdenvertainen, turvallinen ja inklusiivinen yliopisto on jokaisen opiskelijan oikeus – tämä lähtee edustajistosta. Edustajiston pitää näyttää opiskelijoiltaan, sillä monimuotoisuus on suurin voimavaramme. Me kaikki kuulumme ylioppilaskuntaan, eikä edustajisto ei saa muuttua valtakunnan politiikan areenaksi. Sinulla on väliä ja siksi sinulla on myös valtaa – käytä sitä!

Edustajistovaaleihin lähteminen professioalojen yhteisryhmän HELPin ehdokkaina tuntui meistä luontevalta, sillä helppiläisinä voimme parhaiten edistää vilpittömästi kanssaopiskelijoidemme etua puoluepoliittisista sidonnaisuuksista vapaina. Meitä, Helsingin yliopiston opiskelijoita on yhteensä yli 32 000, joten on silkka mahdottomuus, että 60-henkinen edustajisto voisi ajaa kattavasti politiikkaa, jonka jokikinen HYYn jäsen voisi allekirjoittaa. 

Mielestämme HYYn tuleekin keskittää voimavaransa yhteisen edun ajamiseen; kaiken toiminnan tavoitteena tulee olla, että kaikilla opiskelijoilla on parhaat mahdolliset lähtökohdat oppimiseen ja hyvinvointiin. Tämä voidaan taata vain vahvalla, jatkuvalla ja peräänantamattomalla edunvalvonnalla, joka onkin opittu liittämään synonyymisesti helppiläisten kanssa. 

Tehdään edustajistosta meidän näköisemme – muistathan äänestää Ireneä (86) tai Eeliä (68)!

Kirjoittajat:

Eeli Kettunen
Irene Vuollet

Pykälän phuksit 2020

Uncategorized

HELPin kautta HYY:n hallitukseen?

Tervehdys HYYn hallituksesta!

Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (HYY) jäseniä ovat kaikki Helsingin yliopiston opiskelijat, jotka on otettu opiskelijoiksi alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin – lukumäärällisesti jäseniä on n. 26 000. HYYssä päätösvaltaa käyttävät HYYn hallitus (HYYH) sekä edustajisto (YO-laki 46 §). HYYn jäsenet valitsevat HYYn edustajiston suhteellisilla vaaleilla ja edustajisto asettaa hallituksen (VN YO-asetus 4 §). Edustajiston toimikausi on kaksi vuotta ja hallitus asetetaan kalenterivuosittain. Hallinto- ja toimeenpanovaltaa käyttää HYYn hallitus (YO-laki 46 §).

HYYn toimistolla Uudella ylioppilastalolla iso osa työajasta kuluu kokoustaen. Sektoreilla on säännöllisiä sisäisiä tapaamisia ja usein tarvitaan myös poikkisektoraalisia tapaamisia. Hallituksella on viikoittaiset aamukoulunsa, joissa keskustellaan yhteisiä linjanvetoja vaativat sekä hallituksen kokouksissa päätettävät asiat läpi. Aamukouluissa agendalla on monenkirjavia asioita, kuten kampanjoihin tai kannanottoihin osallistumisesta keskustelu, HYYn säännöllisesti päivitettävien asiakirjojen päivitysprosesseista keskustelu, hallopedien nimeämisestä keskustelu, Ylvalta (HYYn liiketoimintayksikkö, entinen HYY Yhtymä) tulevat HYYn varallisuudenhoitoon liittyvät asiat, jne. Ylvan projektit Kaivopihan uudistus, Grand Hansa –hotelli sekä Hakaniemen Lyyra –projekti ovat pitäneet alkuvuoden aamukouluissa huolen, että HYYn erittäin mittavista talousasioista keskustellaan lähes viikoittain.

HYYn hallituksessa on myös hauskaa ja vaikuttavaa. Hallitukselle on muodostunut monenlaisia ainutlaatuisia perinteitä ja vaikuttamismahdollisuuksia. Illallinen Helsingin pormestariston kanssa, tapaamiset HY:n rehtoraatin kanssa, HYYH puheenjohtajan vappuvierailu Presidentinlinnaan sekä HYYH varapuheenjohtajan radioitu ja televisioitu vappupuhe Ullanlinnanmäeltä, vuotuinen vierailu Aleksis Kiven kuolinmökille (jonka omistamme) Tuusulaan, lukemattomat vuosijuhlakutsut (laiha lohtu nyt, mutta tulevaisuus on toivoa täynnä) ja vastaavat edustustilaisuudet kuuluvat hallituksen edustustehtäviin. Erityisesti vaalivuosina hallituslaiset pääsevät helpostikin läheisiin tekemisiin kunnallisen ja kansallisen tason poliitikoihin.

HYYn hallituksessa oppii, näkee ja kokee paljon. Jos opintosi ovat joustavassa vaiheessa tai et kaihda välivuotta (tai haluat juosta hullun lailla koko hallitusvuoden), niin suosittelen tätä mahdollisuutta. Muistutan myös, että mitä parempi äänestystulos syksyn edustajistovaaleissa, sitä enemmän paikkoja edustajistossa ja todennäköisimmin sitä enemmän paikkoja myös hallituksessa. Muistakaa äänestää ja olla ehdolla – HYY tarvitsee HELPpiläisiä!

 

Sammy Nurminen

HYYn hallituksen varapuheenjohtaja

HYYvaalit

Kohti edarivaaleja

Syksyn 2020 HYY:n edarivaalit tulevat olemaaan kulunueen vuoden teeman mukaan poikkeukselliset. Kuitenkin Helpin ehdolleasettumiskaavakkeita on täytetty huikeat 85 kappaletta. Hienoa! Tavoittelemme luonnollisesti lisää edustajapaikkoja, kun tämänhetkinen tilanne on 9/60 Helpin edustajaa edustajistossa.

Toivomme taustajärjestöjen jäseniltä äänestysaktiivisuutta.  Äänestys tapahtuu kätevästi verkossa osoitteessa vaalit.hyy.fi . Äänestysajankohtia on kaksi: voit äänestää joko keskiviikosta perjantaihin 28.10-30.10 tai 2.-4.11. klo 9-18. Sinun tulee olla HYY:n jäsen äänestääksesi. Ehdokkaat päivitetään lähipäivinä ehdokaslistalle hyy:n sivuille hyy.fi/edustajistovaalit.

Vaaliteemoihimme voit tutustua Vaaliteemat 2020 – välilehdellä. Lisätietoa edarivaaleista saat tarvittaessa sekä meiltä (ks. yhteystiedot-välilehti), sekä ainejärjestösi hallitukselta.

Mainittavaa syksyn vaaleissa on verkkoon ja sosiaaliseen mediaan painottuva kampanjointi. Helsingin yliopisto rajoittaa yliopiston tiloissa tapahtuvaa vaalimainontaa. Helpin tiedottaja voi tarvittaessa avustaa kampanjoinnissa sosiaalisen median tiliemme kautta, mutta olethan oma-aloitteisesti yhteydessä meihin.

Vaalitulos selviää 4.11. illalla noin klo 20.  Julkaisemme tulokset myös Helpin sosiaalisessa mediassa, joten seuraathan meitä mm. instagramissa ajankohtaisten päivitysten takia.

HYY, HYYvaalit, Tapahtumat

Helpin uutisia tältä syksyltä!

Helpin uutisia tältä syksyltä!

Ryhmikset onkin saatu käyntiin jo Zoomin välityksellä. Selkeästi tämän syksyn fokus on vahvasti #-hyyvaalit -teeman ympärillä. Haasteita vaalikampanjointiin on tuonut edelleen harmillisesti vallitseva koronatilanne, mutta olemme optimistisia, että pystymme mahdollisesti kääntämään tämänkin tilanteen lopulta eduksemme. Onneksi hallituksesta löytyy ongelmanratkaisukykyä tiukassakin paikassa.

Torstaina 10.9. vietettiin Helpin uusien iltaa Pykälän tiloissa. Paikalle oli saapunut mukavan runsaasti (suositukset huomimoiden) toiminnasta kiinnostuneita fukseja sekä myös vanhempia opiskelijoita. Paikalla oli myös vanhempia Helpin hallituslaisia kannustamassa mukaan toimintaan ja vastailemassa kysymyksiin. Myös ehdolleasettumislomakkeita täytettiin varsin kiitettävässä määrin. Erityisesti äänestysprosentti puhututti paikallaolijoita, ja hyviä ratkaisuehdotuksia äänestäjien aktivoitumiseen esitettiin. On tärkeää, että äänestysmotivaatiota on professioalojen edustajilla omassa hallituksessa, erityiskiitos siis YFK:n edustukselle! Otamme edelleen vastaan ehdotuksia äänestyskannustimista, ja toivomme että mobiiliäänestys tulee olemaan kätevä ja toimiva konsepti.

Kiitos kaikille osallistumisesta, ja toivottavasti tässä joukossa on paljon tulevia Help-aktiiveja. 💖

Ehdolleasettumisaika päättyi eilen 21.9. Hakemuksia saapuikin ihan kiitettävä määrä! Äänestysaika alkaa 28.9., joten muistakaa äänestää! Lisätietoa edareista https://hyy.fi/fi/edustajistovaalit

Osa ajankohtaisesta tiedotuksesta siirtyy myös instatilillemme @edustajistoryhmahelp joten laittakaa seurantaan!

Kuvia uusien illasta, Helpin puheenjohtaja Henri toivottamassa uudet Helpiläiset tervetulleiksi mukaan toimintaan

HYYvaalit, Uncategorized

Sun rahat sua varten

Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) on heittämällä Suomen varakkain opiskelijajärjestö ja joidenkin arvioiden mukaan vähintäänkin myös yksi maailman rikkaimmista. Vaikka omaisuutta HYY:llä on arviolta noin 240 miljoonaa euroa, eivät sijoitustuotot riitä koko HYY:n toimintatalouden budjetin rahoittamiseen. Noin kolmasosa vajaan 3,4 miljoonan euron budjetista joudutaan rahoittamaan jäsenistöltä kerätyllä jäsenmaksulla.

Vaikka Suomessa yliopistokoulutus on ainakin vielä maksutonta, on jokaisen yliopisto-opiskelijan pakko kuulua ylioppilaskuntaan. Näin ollen myös HYY:n jäsenmaksu on jokaiselle Helsingin yliopiston perustutkinto-opiskelijalle pakollinen. Maksettavasta summasta noin puolet kuuluu YTHS:lle, mutta toinen puolikas menee suoraan ylioppilaskunnan kassaan. Valitettavasti monelle HYY:n jäsenelle vuosittainen lasku jäsenmaksusta jää myös ainoaksi konkreettiseksi muistutukseksi ylioppilaskunnan olemassaolosta. Kun satojen miljoonien omaisuuden päällä istuva organisaatio kerää pakkovallan turvin opiskelijalta rahaa toimintaansa, voi se tuntua monesta epäoikeudenmukaiselta, eikä syyttä.

Tilanne ei kuitenkaan ole niin synkkä, kuin se ensisilmäyksellä vaikuttaa. Toimintataloudessaan HYY käyttää rahaa ensisijaisesti opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämiseen esimerkiksi yliopistoyhteisön ja laajemman yhteiskunnallisen opiskelijaedunvalvonnan kautta. HYY järjestää tai rahoittaa myös tärkeitä palveluita jäsenistölleen, mistä hyvänä esimerkkinä toimii mm. Pykälän kaikille HYY:n jäsenille tarjoama oikeusapu. Ainakin osa toimintatalouden budjetista kuluu siis varsin hyödyllisiin ja perusteltuihin käyttökohteisiin.

Kuitenkin, hyvistä tarkoitusperistä huolimatta rahaa kuluu ylioppilaskunnassa myös varsin kyseenalaisiin asioihin. Monissa rahankäyttökohteissa kyse ei ole opiskelijalle tärkeistä peruspalveluista tai kaikkia HYY:n jäseniä laajamittaisesti hyödyttävästä toiminnasta. Esimerkiksi HYY:n alla toimivat järjestöt saavat vuosittain tilojen ja suorien järjestötukien kautta lähes 1,5 miljoonaa euroa tukea ylioppilaskunnalta. Järjestöillä on HYY:n taloudessa korostettu rooli, vaikka iso osa opiskelijoista ei välttämättä koe järjestötoimintaa itselleen tärkeänä asiana. Suuri menoerä ei myöskään juurikaan näy niiden opiskelijoiden elämässä, joiden ainejärjestöiltä löytyy omat tilat toimintansa varten. Vaikka järjestöt ovat tärkeä ja oleellinen osa opiskelijaelämää, on hyvä kysyä, ovatko järjestötuet saaneet jo liian suuren painoarvon vuosittaisessa budjetoinnissa. Ylioppilaskunnan pakkojäsenyyshän koskee jäsenistöä, ei järjestöjä.

Rahan lapiointi järjestöille ei ole ainoa kyseenalainen rahankäyttökohde HYY:ssä. Joissain tilanteissa HYY:n opiskelijapoliitikot luulevat yksinkertaisesti vain tietävänsä yksittäistä opiskelijaa paremmin, mihin opiskelija haluaisi käyttää omia rahojaan. Tästä syystä HYY:n budjetista rahoitetaan esimerkiksi vuosittain Ylioppilaslehteä n. 350 000 eurolla, mikä vastaa suurin piirtein 13 euroa jokaista jäsentä kohti. Rahoitusjärjestely on varsin omituinen, sillä vaikka opiskelija peruisi lehden tilauksen kesken vuoden, ei peruminen vaikuta HYY:n lehdelle myöntämään rahoitukseen lainkaan. Politikkojen haluttomuudesta johtuen tilausmaksuja ei olla kuitenkaan eriytetty pois budjetista jäsenistön itsensä suoraan maksettavasti. Luultavasti takana on pelko siitä, että vapaus säästää rahaa perumalla tilaus voisi johtaa tilausmäärien romahtamiseen. Mutta kyllähän opiskelijapoliitikot tietävät, millainen lehti on hyväksi opiskelijalle!

Edustajistoryhmä HELP on peräänkuuluttanut koko historiansa ajan järkevää rahankäyttöä ylioppilaskunnassa. Lähtökohtana taloudenpidolle tulisi olla yhdenvertaisten palveluiden tarjoaminen kaikille HYY:n jäsenille.  Tämä tarkoittaa resurssien käyttämistä siten, että ne hyödyttävät koko jäsenistöä mahdollisimman laaja-alaisesti. Nykytilanteessa tavoite saavutetaan parhaiten laskemalla jäsenmaksua ja keskittymällä jäsenpalveluissa ensisijaisesti opiskelijaedunvalvontaan ja tärkeimpiin jäsenpalveluihin.  

 

Kalle Markkanen

HELP:n ryhmäpuheenjohtaja

 

HELP-aktiivit esittäytyvät

Esittelyssä HELP-aktiiveja: Ted Apter

Kuka olen?

Ted Apter, 32-vuotias, rohkea sivistysmetropoliitti. Toimin nykyään Helsingin kaupunginvaltuutettuna.

 

Miten minusta tuli helppiläinen?

Kaipasin opiskeluaikana jotakin muutakin ainejärjestö- ja osakuntatoiminnan lisäksi. Edustajistoryhmä HELP tarjosi oivan polun päästä vaikuttamaan oikeus- ja eri lääketieteen opiskelijoiden, mutta myös yleisemmin yliopisto-opiskelijoiden asioiden puolesta.

Toimin aktiivisesti HELPin toiminnassa vuosina 2007 – 2013. Puheenjohtajakauteni aikana onnistuimme yhteisesti HELPin aktiiviryhmänä kasvattamaan paikkamääräämme ylioppilaskunnassa niin, että nousimme kuudenneksi suurimmasta toiseksi suurimmaksi edustajistoryhmäksi. Tämä mahdollisti hurjan paljon paremmin sen, että oikkareita – lääkis – hammaslääkis ja eläinlääkiksen opiskelijoiden toiveita huomioitiin HYYn toiminnassa.

HELP tuli minulle hyvin läheiseksi monen vuoden aikana. Eräänä kohokohtana oli se, että saimme yhdessä muiden opiskelijavaikuttajien kanssa lobattua läpi opintotuen sitomisen indeksiin.

 

Mikä HELPissä on parasta?

HELPissä ja HYYssä oppii vaikuttamisen aakkoset, joita voi hyödyntää missä tahansa ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Lisäksi ylioppilaskunnan toiminnassa kehittyy tunneälyä, sosiaalista älyä ja kykyä huomioida toisen osapuolen näkökulma. Niillä eväillä taiteilee paremmin minkä tahansa hyvän asian puolesta.

Menestyksemme salaisuus kiteytyi siihen, että niin hyvinä kuin huonoina aikoina priorisoimme ihmiset muun ylitse. Meille oli kunnia-asia työskennellä reilusti kaikkien kanssa sekä pitää yhdessä hauskaa samalla, kun palvelimme ylioppilaskunnan jäsenistöä. Lukuisia neuvotteluja, väittelyitä ja kokouksia on helppoa muistella lämmöllä sekä haikeudella.

HELP-aktiivit esittäytyvät

Esittelyssä HELP-aktiiveja: Ilmi Salminen

Olen Ilmi Salminen, 27-vuotias oikeustieteen opiskelija ja DI, sekä HYY Yhtymän hallituksen jäsen. Teen tällä hetkellä oikiksen opintoja valmiiksi töiden ohessa. Vapaa-ajallani lenkkeilen ja pidän tulevaisuusworkshoppeja.

 

Aloitin opiskelut oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2014. Päädyin heti ensimmäisinä opiskeluviikkoina Pykälän kerhotilassa HELPin iltatapahtumaan, ja vähemmän yllättäen innostuin HELPin porukasta ja missiosta. HYY:ssä käytiin syksyllä 2014 edustajistovaalit, ja mikäpä olisi parempi tapa aloittaa opiskelut uudessa yliopistossa ja tiedekunnassa, kuin mennä suoraan syvään päätyyn – eli hakea HYY:n edustajistoon!

 

Lopulta asiat johtivat siihen, että toimin edustajiston jäsenenä HELPin listoilta vuonna 2015-2016, ja vuonna 2016 myös HELPin taloudenhoitajana. Tällä hetkellä toimin myös HYY Yhtymän hallituksessa, ja olen siten edelleen tiiviisti mukana ylioppilaskunnan kehittämisessä.

 

HELPissä on ollut parasta tuki, jota ryhmässä on toinen toiselle annettu, mahdollisuus päästä vaikuttamaan, sekä uuden oppiminen. HELP on ollut minulle porukka, jonne on ollut helppo mennä mukaan, ja mutkatonta toimia yhdessä. Tiimi, jonka tukeen on aina voinut luottaa. Ylioppilaskunnassa toimiminen on opettanut paljon, ja uskon, että tulen hyödyntämään oppejani työelämässä ja sen ulkopuolella niin tällä hetkellä kuin tulevaisuudessakin. Ja missä muualla tutustuisi niin monipuolisesti erilaisiin, eri tavoilla ajatteleviin ihmisiin kuin edustajistossa ja ylioppilaskunnassa!

 

Koulutuspolitiikka

Opiskelijan oikeusturvakeinot saatava kohtuulliselle tasolle Helsingin yliopistossa

Edustajistoryhmä HELP on viime vuosina nostanut politiikassaan esille yliopiston opiskelijoiden oikeusturvavajetta. Asia on valitettavasti edelleen ajankohtainen. Erityisesti Iso pyörä -opintouudistuksen jälkeen opiskelijat ovat kertoneet kokemistaan oikeusturvaongelmista. Eri tiedekunnissa ongelmat ovat erilaisia ja tilanne on toisissa parempi kuin toisissa.

 

Merkittäviä oikeusturvaongelmia ovat aiheuttaneet muun muassa hyvin myöhäisessä vaiheessa saapuvat opetustiedot, ilmoitettujen aikataulujen muuttelu lyhyellä aikajänteellä, huono tai kokonaan puuttuva tiedottaminen ja ennen kaikkea näiden yhdistäminen tiukkaan läsnäolopakkoon.

 

Esimerkiksi oikeustieteellisessä tiedekunnassa opetustiedot on saatu julkistettua vasta elokuussa. Viime vuonna opetustiedot muuttuivat useaan otteeseen myöhäisen julkistamisen jälkeen, ja samaan on varattu mahdollisuus myös tänä vuonna. Tentti- ja opetusaikoja on muuteltu tiedottamatta siitä lainkaan tai vasta hyvin myöhäisessä vaiheessa, pahimmillaan paria vuorokautta ennen tenttiä. Tämä yhdistettynä pakolliseen läsnäoloon ja tenttien suoritusmahdollisuuksien vähentämiseen on aiheuttanut monille vakavia hankaluuksia edistää opintoja. Myös opiskelijan elanto voi olla vaarassa, sillä Kela ei jousta yliopiston hankalien aikataulujen takia. Valitettavasti opiskelijalla ei ole oikeusturvakeinoja reagoida mihinkään edellä mainituista ongelmista yliopistolla.

 

Myös arvostelukäytäntöjen kirjavuus ja läpinäkyvyyden puute ihmetyttää opiskelijoiden keskuudessa ainakin oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Samasta tentistä on lähes saman sisältöisellä vastauksella voinut saada minkä hyvänsä arvosanan. Arvostelun mielivaltaisuutta on ennenkin epäilty, mutta nykyinen sähköisen tenttimisen käytäntö mahdollistaa vihdoin tenttivastauksen vertailun sekä mallivastaukseen että muiden vastauksiin arvosanojen antamisen jälkeen, mikä on todentanut ongelman.

 

Useimmat opiskelijat eivät uskalla valittaa arvostelusta, koska pelkäävät leimaantuvansa hankaliksi. Valittamisen pelätään vaikuttavan arvosanoihin sekä jatko-opinto- ja jopa työmahdollisuuksiin. Osassa tiedekunnista ongelmaan on reagoitu tenttien anonymisoinnilla, joka samalla ehkäisee myös muuta opintosuoritusten arviointiin liittyvää mielivaltaa. Epäoikeudenmukaisuuden tunnetta lisää joissakin tiedekunnissa hyvin vähäinen palaute opintosuorituksista. Monelle opiskelijalle on epäselvää, että palautetta voisi hakea tentaattorilta vastaanottoajalla. Palautteen saannin mahdollisuudesta tulisi tiedottaa laajasti.

 

Suurin oikeusturvaongelma yliopistolla on toimivien oikeusturvakeinojen puuttuminen. Yliopistolla on oikeusturvalautakunta, mutta sen tehtävä näyttäytyy ainakin opiskelijoille epäselvänä. Osa tietää, että opintosuorituksen arvostelusta voi tehdä oikaisupyynnön oikeusturvalautakunnalle. Käytännössä oikaisupyynnön tekemiselle on kuitenkin erittäin korkea kynnys. Lisäksi opiskelijoille ja konsultoinnin perusteella myös oikeusturvalautakunnan jäsenille on epäselvää, mitä muut lautakunnan tehtävät oikeastaan tarkoittavat. Lautakunta voi muun muassa käsitellä “muita sellaisia opiskelijoiden oikeusturvaan liittyviä kysymyksiä, joiden käsittely ei yliopistolain tai johtosäännön nojalla ole yliopiston muiden hallintoelinten tehtävä” sekä antaa lausuntoja opiskelijoiden oikeusturvaa koskevissa kysymyksissä. Lautakunta voi myös itsenäisesti tehdä aloitteita opiskelijoiden oikeusturvan kehittämiseksi. On epäselvää, voiko opiskelija käyttää jotenkin jälkimmäisiä keinoja oikeuksiensa turvaamiseksi.

 

Oikaisuvaatimuksen käsittelyyn menee pahimmillaan monta kuukautta eikä ole selvää, tiedottaako oikeusturvalautakunta päätöksistään lainkaan tiedekuntien henkilökunnalle. Esimerkiksi viime vuonna oikeusturvalautakunta velvoitti päätöksellään oikeustieteellisen tiedekunnan järjestämään eräästä tentistä ylimääräisen uusinnan. Tiedekunta ei ikinä reagoinut päätökseen millään tavalla, eikä tarkoitettua uusintaa koskaan järjestetty. Oikeusturvalautakunnan olemassaololla ei ole merkitystä, jos sen päätöksiä ei noudateta.

Ehdotammekin seuraavia parannuksia opiskelijan oikeusturvaan Helsingin yliopistossa:

 

  • Anonymisoidaan tentit ja muut opintosuoritukset kaikissa tiedekunnissa. Myös oikeusturvaongelmien ensiasteen selvittämiselle olisi hyvä taata luottamuksellisuutta.

 

  • Opintosuoritusten arvostelua tulee yhdenmukaistaa sekä lisätä palautteen määrää opiskelijalle.

 

  • Oikeusturvaohjeita sekä oikeusturvalautakunnan tehtävää tulee selkeyttää. Opiskelijoiden on tiedettävä selkeästi, minkälaisia oikeusturvakeinoja heillä on käytettävissään epäoikeudenmukaista kohtelua koettuaan.

 

  • Oikeusturvalautakunnan päätöksistä tulisi tiedottaa asianosaisten suostumuksella anynomisoidusti niin henkilökunnalle kuin opiskelijoillekin. Oikeusturvalautakunnan päätösten noudattamista on valvottava.

 

Salla Viitanen & Tuuli Talvinko

Edustajstoryhmä HELP:n varsinaiset edustajat HYY:n edustajistossa Pykälä ry:n listalta

HELP-aktiivit esittäytyvät

Esittelyssä HELP-aktiiveja: Jose Saranpää

Kuka olen?

Jo valmistunut HELP-aktiivi, jolle on vielä kuluvana vuonna jäänyt tiedottaja-nakki. Olen suht lyhyen aktiivikauteni aikana ollut neuvottelemassa HYY:n hallituskokoonpanosta kahdesti, istunut työryhmissä, kokenut kerran SYL-liittarit ja heittänyt vaihtelevan määrän ideoita eri ryhmätapaamisilla.

 

Miten minusta tuli helppiläinen?

Päätin viimeisimpien vaalien (2016) lähestyessä käydä Vanhan ylioppilastalon Wilhelmsson-salissa HELPin järjestämässä uusien illassa. Tapaamisessa haettiin sekä uusia toimijoita että innokkaita ehdokkaita mukaan edustajistoryhmään.

Vaali-into tarttui nopeasti ja vaikken päässytkään edarissa edes varasijalle, jäin toimintaan mukaan ja kuin huomaamatta olin mukana HYY:n hallitusneuvotteluissa sekä ryhmätapaamisilla huutistelemassa ylioppilaskunnan rahankäyttöä ja uuvahtanutta avoimuutta.

 

Mikä HELPissä on parasta?

Edaripolitiikka lienee yksi parhaimmista poikkitieteellisistä kokemuksista joita opiskeluaikanaan voi kokea: Toiminta on päämäärätietoista, interaktiivista ja aika ajoin – kiitos eri suuntaan vetävien ryhmien – varsin haastavaa ja yllätyksellistä. Hannes Saarinen onkin Inter Vivosin numerossa 4/2002 todennut seuraavaa:

”Mitä sitten siellä ylioppilaskunnassa voi tehdä? Ainakin istua kokouksissa. Hankkia ystäviä ja vaikutusvaltaa. Pitää puheita. Päättää yhteisistä asioista yli tiedekuntarajojen. Tutustua mielenkiintoisiin ihmisiin. Puukottaa selkään. Reissata ympäri Suomea. Istua kokouksissa. Käydä useammissa vuosijuhlissa kuin laki sallii ja maksa kestää. Hivuttautua yliopiston hallintoon. Ottaa puukko selkään. Oppia neuvottelemaan. Tutustua yritysten toimintaan ja opiskelijoiden perinteisiin. Niin, ja istua kokouksissa.”

Ehdottomasti parasta nimenomaan HELPissä on kuitenkin tiivis kollektiivi, joka on mukana valvomassa tulisieluisesti taustajärjestöjensä etua ja tavoitteita ylioppilaskunnassa. Parhaat hetket liittyvät erityisesti hedelmäisiin ryhmäkeskusteluihin ja intensiiviseen aktiiviporukkaan, jonka kanssa jaksaa mielellään (ja jopa täysin vapaaehtoisesti) seurata ja kommentoida ryhmänä kärkkäästi edustajiston livelähetyksiä. Eikä tietenkään sovi unohtaa vaikkapa kaupunkipoliittisia keskusteluja muiden ryhmien aktiivien kanssa satunnaisilla jatkoilla.

Ehdottomasti kokemisen arvoisena pidän myös SYL-liittokokousta, jolloin HELP toimii yhdessä muiden ylioppilaskuntien lääkis- ja oikis-ryhmittymien kanssa Lääketieteen ja oikeustieteen opiskelijoiden liitossa – lyhyesti siis LOL:ssa (heh). Turkulaisten oikkarien, kuopiolaisten lääkisläisten ym. kanssa päästään yleensä hyvin nopeasti samalle aaltopituudelle ajamaan taustalla toimivien ammattijärjestöjen ja alojen opiskelijoiden etua ja päämääriä.

 

 

HELP-aktiivit esittäytyvät

Esittelyssä HELP-aktiiveja: Ilona Raimas

Kuka olen?

Ilona Raimas, 21, iloinen ja utelias proviisoriopiskelija, teen virkaa myös Yliopiston farmasiakunnan varapuheenjohtajana ja koulutuspoliittisen valiokunnan puheenjohtajana.

 

Miten minusta tuli helppiläinen?

Päädyin toimintaan mukaan aika puolivahingossa eksymällä ensimmäiseen Uusien iltaan tappisyksynäni 2016, sillä tapahtumasta sai ruokaa ja kuohuviiniä. Aluksi halusin vain tutustua muihinkin kuin oman alani opiskelijoihin ja HELPissä oli aika mukava ja rento tunnelma. Vasta myöhemmin seuraavana vuonna kiinnostukseni yliopistopolitiikkaan ja vaikuttamiseen heräsi ja päädyin sitä kautta tekemään ja toteuttamaan erilaisia mielenkiintoisia tapahtumia ja projekteja. Oli helppo lähteä mukaan, sillä olin jo hieman tutustunut silloisiin HELP-toimijoihin ja sain tukea ja kannustusta hypätessäni mukaan ylioppilasliikkeeseen. Tämä tie on vienyt minut myös kotijärjestöni YFK:n hallitukseen, hallopediksi yliopistokollegioon sekä HYY:n tapahtumavaliokunta HUMU:n puheenjohtajaksi. Koen, että kaikki “järjestöaktivismi” tuo lisää perspektiiviä opiskelijavaikuttajille, jotka voivat siten olla enemmän hyödyksi ylioppilaskunnan kehittämisessä oikeasti yhdenvertaiseen ja edunvalvonnalliseen suuntaan.

 

Mikä HELPissä on parasta?

Kaikki hyvät tyypit tottakai! Nautin myös siitä, että HELPissä pääsee matalalla kynnyksellä tekemään oikeasti mielenkiintoisia asioita ja oppimaan ns. pehmeitä taitoja. Tulevaisuutta ajatellen esimerkiksi organisointi-, delegointi- ja suunnittelutaidot sekä hyvä johtaminen ovat kullanarvoisia taitoja. Erilaiset mielipiteet ja erilaisten ihmisten kanssa työskentely kasvattavat niitä henkisiä perslihaksia, joita jokainen professioalan ammattilainen tulee työssään aivan varmasti tarvitsemaan. Lisäksi näitä juttuja pääsee tekemään poikkitieteellisessä ja kannustavassa ympäristössä. Ylioppilasliike on turvallinen alusta tutustua vaikuttamisen moninaisuuteen ja näkemään sekä kokemaan mitä päätöksenteko on käytännössä. Järjestötoiminta antaa aivan erilaisen boostin opiskeluajalle. Vaikka opintojen, töiden ja vapaaehtoistoiminnan yhteensovittaminen on vertaansa vailla oleva tetris, en kadu ollenkaan että eksyin järjestötoimintaan mukaan. Tähänastinen opiskeluaikani olisi ollut todella paljon tyhjempi ja tylsempi ilman HELPiä ja koen saaneeni takaisin moninkertaisesti sen mitä olen tälle järjestölle antanut. Tervetuloa toimintaan mukaan!