Vuoden 2015 edustajiston kolmas kokous pidettiin Viikin kampuksen biokeskus 2:ssa, kokouksessa valittiin uusi pääsihteeri ylioppilaskunnalle sekä käytiin lähetekeskustelu järjestöpoliittisen linjapaperin päivityksestä.

Linkki videoon kokouksesta https://www.youtube.com/watch?v=EnLo-i-Kmbc

Linkki päätösluetteloon http://hyy.helsinki.fi/fi/media-arkisto/asiakirjat

 

Vuoden kolmas edustajiston kokous oli yksi vuoden tärkeimmistä, sillä siellä valittiin HYY:n seuraava pääsihteeri. Tehtävä on erittäin tärkeä: pääsihteeri vastaa ylioppilaskunnan operatiivista toiminnasta sekä taloudesta. Pääsihteeri myös toimii keskustoimistolla noin 20:en asiantuntijan sekä työntekijän esihenkilönä. Lisäksi pääsihteeri toimii vahvana HYYn organisaation kehittäjänä ja huolehtii yleisestä edunvalvonnasta.

 

Pääsihteerin valintaprosessi on ollut monivaiheinen. Haku aloitettiin 5.3.2015 ja valintaa valmistelemaan perustettiin työryhmä, johon osallistui 7 edustajaa eri edustajistoryhmistä (HELPin edustajana toimi Ilmi Salminen) sekä työryhmän puheenjohtajana toimiva HYYn hallituksen puheenjohtaja Mari Kyllönen.

Rekrytointityöryhmä päätti hakuilmoituksessa mainittujen kriteerien perusteella kutsua haastatteluun 5 hakijaa 16:sta, jonka jälkeen haastattelun ja hakemuksen perusteella rekrytointityöryhmä päätti esittää edustajistolle valittavaksi pääsihteerin tehtävään Jannica Aaltoa tai Anna-Maija Riekkistä. Heillä kummallakin on kokemusta toimimisesta HYYssä muun muassa hallituksen puheenjohtajina ja muutenkin useamman vuoden hallituskokemus.

Edustajiston kokouksessa kummallakin hakijalla oli puoli tuntia aikaa ensiksi esitellä itseään ja näkemyksiään pääsihteerin tehtävistä sekä vastata kymmeneen etukäteen päätettyihin ja heille valmiiksi tuttuihin kysymyksiin. Tämän jälkeen edustajistolla oli aikaa käydä keskustelua hakijoista ja heidän haastatteluistaan heränneistä ajatuksista. Lopuksi edustajisto äänesti suljetulla lippuäänestyksellä Jannica Aallon tulevaksi pääsihteeriksi äänin 45-13.

Kokouksessa käytiin myös lähetekeskustelu järjestöpoliittisen linjapaperin uudistuksesta, mikä tulee tapahtumaan kuluvan vuoden aikana. Linjapaperin uudistumiseen perustetaan oma työryhmä, joka tulee olemaan avoin kaikille yliopiston opiskelijoille. Keskustelussa eri edustajistoryhmät esittelivät näkemyksiään siitä, millainen linjapaperin tulisi olla: minkälaisia arvoja siinä tuodaan esiin ja minkälaista on hyvä järjestötoiminta. HELPin edustaja Salla Viitanen painotti puheenvuorossaan sitä miten HYY:n tulisi nostaa linjapaperissaan painopistealueeksi kansallinen ja kansainvälinen tieteeseen liittyvä toiminta. Tieteellisen kompetenssin kasvattaminen ja kansainvälisyys tulisi sivistyksen lisäksi olla asioita , joihin HYY rohkaisisi taustajärjestöjään: onhan HYY sentään tiedeyliopiston ylioppilaskunta. Esimerkkinä tähän Salla antoi joidenkin järjestöjen järjestämät tieteelliset konferenssimatkat muihin yliopistoihin. Näiden matkojen tuoma kokemus on hyödyllistä sekä tieteen, että työllistymisen kannalta, ja se parantaisi järjestöjen ja niiden jäsenien kansainvälisiä suhteita, jotka ovat tieteessä erittäin tärkeitä. Toinen Viitasen pointeista käsitteli pitkäjänteisen edunvalvontatyön parantamista kaikissa sen osa-alueissa: suuri osa edunvalvonnasta tapahtuu ainejärjestössä ja HYYn tulisi vahvasti tukea niitä tässä. Viitanen myös painotti työelämäyhteistyön merkitystä viimeisenä pointtinaan.  Opiskelijoiden ja opiskelijayhdistysten hyvät suhteet työnantajiin sekä harjoitus- tai työpaikkamielessä olisivat opiskelijoiden eduksi sekä työllistymisen, että työelämätietoisuuden kannalta. Nämä kolme pointtia voisi HELPin mielestä  kirjata asioiksi,  joissa HYY tarjoaisi jatkossa taustajärjestöilleen tukea.

 

Myös Hertta Lehvävirta HYALista toivoi puheenvuorossaan enemmän apua järjestöjen omaan edunvalvontaan tuomalla eri järjestöjen edunvalvojia yhteen HYYn kautta.  Tämä kuulostaa järkevältä: vaikka HYY tekeekin suoraan aktiivista edunvalvontaa, taustajärjestöjen edunvalvonnan parantaminen esimerkiksi HYYn järjestämän koulutuksen kautta tai muuten järjestämällä enemmän edunvalvojien yhteisiä tapaamisia parantaisi varmasti järjestöjen yleistä edunvalvontatilannetta. On tärkeää, että järjestöissä toimivat ihmiset tietävät miten yliopistolla voi vaikuttaa, ja kukapa olisi parempi kertomaan siitä kuin HYY itse. HELP ehdottomasti allekirjoittaa edunvalvonnan korostamisen painopistealueena.

Iris Vainio HYALista mainitsi puheenvuorossaan, että HYYn tulisi reagoida vahvasti muuttuviin järjestöihinsä ja niiden tarpeisiin ja tämän tulisi myös näkyä tässä tulevassa linjapaperin päivityksessä. Hän mainitsi yhtenä esimerkkinä muuttumisesta myös kiinnostuksen heräämisen työelämätapahtumia kohtaan. Tärkeimpänä pointtinaan hänellä kuitenkin oli HYYn ja sen taustajärjestöjen aktiivinen vuorovaikutus, jotta tällaisiin asioihin voitaisiin kiinnittää nopeasti huomiota, ja sitä kautta vaikuttaa tehokkaasti muuttuviin tarpeisiin.

Tarik Ahsanullah edistyksellisistä piti myös vahvan puheenvuoron linjapaperista. Hänen mielestään kyseinen linjapaperi on suhteellisen ellei jopa erittäin tuntematon monissa järjestöissä ja niiden hallituksissa, ja ettei sen sisällöllä ole väliä jos sitä ei kukaan lue. Tämä on erittäin hyvä pointti ja mainittu epäkohta onkin lopulta iso pähkinä purtavaksi HYYlle: miten saada myytyä jo nimeltään pelottavankuuloinen mutta silti sisällöltään hyödyllinen ja tarkoitusperältään hyvä paperi taustajärjestöilleen?

Moni puheenvuoro käsitteli kuitenkin kyseisen paperin sisällön määrittelemisen hankaluutta sen takia, että HYYn järjestökenttä on niin monimuotoinen, ja sen taustajärjestöt ovat niin erilaisia. Eli onko mitään järkeä vaatia urheiluharrastekerhoja edistämään työelämärelevanssia tai tieteellisyyttä? Mielestäni ei tietenkään, mutta onko paperin tarkoituksena toimia vaatimus- tai tavoite listana HYYltä järjestöille vai enemmänkin välineenä, joka osoittaisi kannustettavia toimintatapoja ja hyviä arvoja, joiden kautta järjestöt voisivat parantaa toimintaansa sekä jäseniensä etuuksia ja elämää.

Biokeskuksen vahtimestari keskeytti kokouksen ja oli sitä mieltä, että asiasta oltiin keskusteltu riittävästi, sillä edustajistolle varattu aika oli ylittynyt.  Pääsihteerin mukaan salin käytölle oltiin varattu lisätunteja, ja että niistä oltiin jopa maksettu. Kokous kuitenkin päätettiin tästä syystä…

Lari Kotamäki, LKS, HELP