Category Archives: Edarin arki

HELP-aktiivit esittäytyvät

Esittelyssä HELP-aktiivit: Tytti Tuomi

Kuka olen?

Tytti Tuomi, 22v, viimeistä opintovuotta syksyllä aloitteleva denttari ja pikkuhiljaa eläköityvä opiskelija-aktiivi.

 

Miten minusta tuli helppiläinen?

Lähdin ehdokkaaksi edustajistovaaleissa 2014. Alfa-vuosi oli juuri alkanut ja olin päättänyt lähteä mukaan kaikkeen mikä vaikuttaa kiinnostavalta. Lähdin ehdolle, koska olin kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista ja halusin vaikuttaa yhteisiin asioihin. HELP oli ryhmistä minulle ainut ja oikea vaihtoehto, koska halusin ajaa oman alani opiskelijoiden asiaa ja vaaliteemat vastasivat tärkeiksi kokemiani asioita. Vaalityö osoittautui hauskaksi ja sitä tehtiin hyvällä fiiliksellä. Tulin valituksi edariin ja sillä tiellä on oltu kohta neljä vuotta. Edarivaalit innostivat ja rohkaisivat minua entisestään lähtemään myös muuhun opiskelijatoimintaan, tärkeimpänä ainejärjestöni hallitukseen, jossa tie on vienyt entisen puheenjohtajan istuimelle asti.

Mikä HELPissä on parasta?

Parasta on HELPin kautta saamani laaja ja poikkitieteellinen ystävä- ja tuttavapiiri. Edarissa olen oppinut monia hyödyllisiä taitoja, oppinut taloudesta ja saanut olla mukana monissa prosesseissa. Tutustuminen erilaisiin ja täysin eri alojen opiskelijoihin edarissa on haastanut omia käsityksiä ja mielipiteitä mikä on lisännyt mielenkiintoa ja ymmärrystä eri asioita kohtaan.

 

HELPin toiminnan ytimessä on minulle aina ollut paitsi ryhmäkokoukset ja edarit, myös tapahtumat. Erityisen lämpimät muistot ovat jääneet HELPin vuosijuhlista, joissa tunnelma on aina ollut katossa.

 

 

HELP-aktiivit esittäytyvät

Esittelyssä HELP-aktiiveja: Crista Hämäläinen

Kuka olen?

Crista Hämäläinen, 26 vuotias eläinlääkäriopiskelija. Taustalla aktiiviura EKYssä, HELPissä ja HYYssä.

Miten minusta tuli helppiläinen?

Minusta tuli helppiläinen puoliksi vahingossa. Kävin opintojen alkuaikoina HELPin järjestämissä bileissä ja niissä oli niin hauskaa, että inspiroiduin antamaan jotain takaisin. Edarivaaliehdokkuus oli alunperin vain tuen osoittamista HELPille, koska olin EKYn hallituksessa. Kuitenkin kampanjointi oli niin hauskaa, että innostuin asiasta ja pääsin varsinaiseksi edaattoriksi.

Mikä HELPissä on parasta?

Parasta ovat ihmiset, joihin HELPin kautta on tutustunut. Toinen paras juttu on, että HELP tarjoaa matalalla kynnyksellä mahdollisuuden päästä vaikuttamaan asioihin ja tekemään siistejä juttuja. Minä esimerkiksi pääsin HYYn hallituksen varapuheenjohtajaksi, mikä oli yksi elämäni parhaimmista vuosista. Ilman HELPiä en olisi saanut niin paljon huikeita kokemuksia ja päässyt tekemään päätöksiä kaikkien hyyläisten puolesta.

 

HELP-aktiivit esittäytyvät

Esittelyssä HELP-aktiiveja: Salla Viitanen

Kuka olen?

Salla Viitanen, 27, oikeustieteen maisteriopiskelija ja filosofian maisteri. Pitkän linjan yliopistovaikuttamisen ja ylioppilaspolitiikan harrastaja. Takana lähes neljä vuotta varsinaisena edustajana Pykälän listalta. HELPn  ryhmän emeritapuheenjohtaja.

 

Miten minusta tuli helppiläinen?

Olin pohtinut opiskelijapolitiikkaan lähtöä puolivakavissani muutaman vuoden, mutta omaa ryhmää ei aluksi tuntunut löytyvän. Aloittaessani oikiksessa  syksyllä 2014 osallistuin Pykälässä järjestettyyn HELPn uusien iltaan, jossa tuli sainattua edustajistovaaliehdokkuuslomake Jonne Junturan ja Iiro Kauman kannustamana. Siitä se ajatus sitten lähti.

 

HELPissä kaikkia yhdistää ajatus nimenomaan opiskelijan edunvalvojana toimimisesta, koski asia sitten opiskelijan oikeusturvaa, sujuvia mielenterveyspalveluja tai taloudenpitoa ylioppilaskunnassamme. Puoluepoliittisella taustalla tai sen puuttumisella ei ole ryhmässämme väliä. Tämä sopii itselleni opiskelijapolitiikassa erinomaisesti. Ajattelen, että kun HYY keskittyy täysillä opiskelun, opiskelijuuden ja sivistyksen vaalimiseen, se heijastuu positiivisesti koko yhteiskuntaan. Edellä mainituissa olemme paras asiantuntija ja toisaalta olemme myös ainoa taho, jolla on intressi puolustaa Helsingin yliopiston opiskelijaa.

 

Mikä HELPissä on parasta?

HELPissä ryhmänä on upeaa sen monitieteisyys. En olisi ikinä uskonut tietäväni huomattavia määriä lääkisläisten, farmasistien, eläinlääkisläisten ja hammaslääkisläisten elämästä ja opinnoista. Näitä ihmisryhmiä ei oikeustieteen opiskelija kampuksella tapaa. Asioiden selvittäminen, pohtiminen ja päättäminen analyyttisessa seurassa kehittää monenlaisia ajattelun taitoja.

 

Yleisesti ottaen ylioppilaskuntatoiminta kehittää sellaista osaamista, jota oikiksessa ei juurikaan opi ja jota moni huomaa valmistumisen jälkeen kaipaavansa. Tällaista osaamista on muun muassa esiintyminen, oman kannan puolustaminen argumentoimalla sekä neuvottelutaidot. Edarikaudesta on vaikea selvitä läpi kasvamatta sujuvaksi puhe-esiintyjäksi, ja väittäisin tämän taidon olevan jokaiselle asiantuntijatyötä tekevälle tärkeä.  

 

Edarin arki, HYY

HELPn avoimuusohjelma 2017-2018

Edustajistoryhmä HELP:n ohjelma Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan toiminnan ja päätöksenteon avaamiseksi kaudella 2017–2018 toimenpide-ehdotuksineen

TAUSTA

Sekä HYY:n että HY:n päätöksenteon avoimuuden ja vuorovaikutuksellisuuden lisääminen oli Edustajistoryhmä HELP:n keskeinen vaalitavoite edustajistovaaleissa 2016. HELP:issä on jo kauan koettu, että HYY:n päätöksenteon avoimuus ylioppilaskunnan jäsenelle on puutteellista ja tilannetta voitaisiin parantaa. HYYssä tunnutaan välillä ajattelevan, että on riittävää, jos tieto on julkista eli ei-salaista, mutta HELPissä haluaisimme tosiasiallista avoimuutta lisää.

TARKOITUS

Tämän ohjelman tavoitteena on antaa suuntaviivoja avoimuuden parantamiseksi ylioppilaskunnassa tulevalla edustajistokaudella sekä tuoda näitä asioita käytäntöön myös pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna. Tarkoituksena on tarjota konkreettisia ehdotuksia avoimuuden parantamiseksi sekä herättää aiheesta keskustelua ylioppilaskunnan jäsenistön parissa. Toivomme, että ohjelma herättää myös uusia avauksia ja ideoita avoimuuden ja paremman päätöksentekokulttuurin luomiseksi.

TOIMENPITEET

1. Kaikille julkinen ajantasainen kokouskalenteri

HELP ehdottaa, että HYY eli käytännössä HYY:n keskustoimisto alkaisi pitää ylioppilaskunnan nettisivuilla yllä omaa sivuaan ajantasaiselle kokouskalenterille, johon merkittäisiin kronologisesti niin edustajiston, valmisteluvaliokunnan, talousjohtokunnan, työryhmien kuin HYY:n hallituksen kokoukset sekä lyhyt asialista näistä. Listaan olisi hyvä saada kaikkien mahdollisten päätöksentekoelinten kokoukset. Kokouksen jälkeen sivulle päivittyisi saman tien pöytäkirja liitteineen. Mikäli jokin pöytäkirjan liitteistä on merkitty salaiseksi eikä sitä julkaista, ilmoitetaan sitä koskevassa pöytäkirjan asiakohdassa syy salassapitoon (liikesalaisuudet ja henkilötiedot).

Näin jäsenistö voisi seurata yhdeltä sivulta koko HYY:n organisaation päätöksentekomenettelyn aikataulua ja päätettäviä asioita. Tämä loisi jäsenistölle paremman yleiskuvan HYY:n tosiasiallisesta toiminnasta sekä lisäisi avoimuutta, jos jäsen haluaa esimerkiksi seurata yksittäisen päätöksentekoasian etenemistä.

2. Kaikki kokoukset avoimiksi jäsenistölle

HELP ehdottaa lähtökohdaksi HYY:n toiminnassa sitä, että kaikki virallisten päätöksentekoelinten kokoukset olisivat avoimia koko jäsenistölle. Tässä tulee tietysti huomioida se, että mikäli kokouksessa käsitellään luottamuksellisia asioita, esimerkiksi henkilöstöasioita, tästä täytyy poiketa. Kokouksen avoimuus/suljettuus merkittäisiin selkeästi kohdassa 1. mainittuun kokouskalenteriin. Kokouksen avoimuus jäsenistölle ei tarkoita sitä, että heillä olisi itsestäänselvästi puhe- tai äänivaltaa kokouksessa, sillä demokratian vaatimukset tulee myös huomioida esimerkiksi edustajistotoimintaan liittyvissä päätöksentekoelimissä.

3. Hankinnoissa sidonnaisuudet julkisiksi

HELP esittää, että toimintatalouden hankinnoissa kiinnitettäisiin nykyistä enemmän huomiota mahdollisiin sidonnaisuuksiin. Tämä paitsi opettaisi HYY:n toimijoille läpinäkyvämpää päätöksentekoa myös lisäisi HYYn uskottavuutta. Tehtäessä hankintaa pitäisi aina tarkastella, onko tuottajalla kenties sidoksia esimerkiksi HYYn päättäjiin ja millä perustein tuottaja valitaan. Mikäli palvelun tai tavaran toimittajaksi valitaan lähivuosina tai hankintahetkellä HYY:n päätöksenteossa aktiivinen henkilö, pitäisi tästä antaa erikseen tieto edustajistolle.

4. Tieto toimielinten jäsenistä ajantasaisesti ja julkisesti saataville

Sellaisten HYY:n työryhmien ja toimielinten, joissa on pysyviä jäseniä, esim. edustajiston puheenjohtajisto tai valmisteluvaliokunta, kokoonpano tulee ilmoittaa HYY:n nettisivuilla kootusti sekä ajantasaisesti. Jäsenten pitää vaivattomasti pystyä näkemään, kuka päättää paitsi edustajistossa myös valmistelevissa ja muissa toimielimissä.

5. Asiakirjat julkisiksi

Kaikki mahdolliset esityslistat, pöytäkirjat ja jopa valmisteluaineisto tulisi olla helposti saatavilla HYY:n nettisivuilla. Tällä hetkellä näiden saaminen on haastavaa eikä rivijäsen tiedä, mikä on julkista ja mikä ei. Esityslista ja pöytäkirjat voisivat päivittyä esim. kokouskalenterin yhteyteen. Tällä hetkellä suurimman tietomäärän saavat edustajistoryhmien puheenjohtajat, mutta HYY:ssä voitaisiin miettiä, tulisiko tämä tietoa jakaa laajemmin. Tietojen välittäminen sähköpostilistoilla ei välttämättä ole nykyisin se tehokkain keino, vaan esimerkiksi sähköinen asiakirja-arkisto voisi olla harkitsemisen arvoinen.

6. Osallistava linjapaperien valmistelu

Jo kaudella 2014–2016 joitakin linjapapereita valmisteltiin osallistavasti eli avoimessa työryhmässä. Tällainen toiminta on hyvää ja kannatettavaa. Opiskelijoidemme ideat ja älylliset resurssit tulee ottaa täysimittaisesti käyttöön.

HELP:n näkemyksen mukaan HYY:n tulisi muutoinkin keskittyä vahvemmin aktivoimaan jäseniään olemaan mukana valmistelua. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi sillä, että jäsenet pääsevät vapaasti arvioimaan ja kommentoimaan mm. hallituksen strategiaa ja linjavetoja. Lisäksi ponsi-järjestelmää voisi kehittää entisestään ja tehdä se kaikille jäsenille tunnetuksi ja ymmärretyksi.

Osallistaminen hyödyntää HYY-organisaatiota ainakin kahdella tasolla. Ensimmäinen seikka on perspektiivin laajentaminen: HYY:n hallinto ei yksinään pysty millään huomioimaan kaikkia opiskelijoitaan painavia seikkoja. Ikävä kyllä se ei myöskään pääse yksittäisen opiskelijan pään sisälle tätä selvittämään. Esimerkiksi kv-opiskelijoilla saattaa hyvinkin olla edustajistosta poikkeavat käsitykset siitä mitä haasteita integraatioon liittyy ja miten niitä tulisi ratkaista. Toisaalta jotkut opiskelijaryhmittymät saattavat kokonaan unohtua HYY:n päätöksenteossa.

Toiseksi jäsenten mahdollisuudet tulla kuulluksi HYY:n päätöksenteossa toisivat myös kaivattua legitimiteettiä ylioppilaskunnan tekemille päätöksille. Edes sähköinen äänestäminen ei tuottanut odotettua äänestysintoa, vaan edustajisto puskee päätöksiään varmalla, ~31 % mandaatillaan. HELP antaa arvoa sille, että yksittäinen opiskelija tuntisi tulevansa kuulluksi tietäen ainakin jonkun HYY-koneistossa lukeneen hänen näkemyksensä.
7. Kaavio päätöksentekoprosessista avoimesti saataville HYY:n nettisivuille

Missä järjestyksessä asioita HYY:ssä käsitellään? Tämä tieto on päätöksenteon ymmärtämisen kannalta aivan olennainen. HELP ehdottaakin, että jäsenistölle avoimuuden ja selvyyden nimissä laaditaan graafinen kaavio, josta käy ilmi esimerkiksi HYY:n budjetin ja tavoiteohjelman laatimisen prosessikaavio.

8. Avoimuuden lisääminen HYY:n hallitusneuvotteluihin

Useissa muissa ylioppilaskunnissa hallituksen valintaan liittyvät prosessit ovat julkisempia ja hallitustyrkkyjen nimet ja osassa tapauksista myös hakemukset ovat koko jäsenistön saatavilla ylioppilaskunnan nettisivuilla. Esitämme, että myös HYY:ssä aletaan tarkastella hallituksen valintaan liittyvää menettelyä uudestaan tavoitteena luoda sellainen malli, missä tieto ehdokkaista, neuvotteluiden kulusta ja lopputuloksesta on helposti koko ylioppilaskunnan jäsenistön saatavilla reaaliaikaisesti. Pohdintaan voidaan tuoda myös se, onko nykyinen neuvottelumalli ylipäätään parhain tapa valita hallitus.

Edarin arki, Muu

HELP:n edustajistotoiminnan aakkoset

Aamukoulu on HYY:n hallituksen kerran viikossa, tänä vuonna keskiviikkoisin, pitämä kokous, joka nimestään huolimatta kestää koko päivän.

Bisse eli kokouskalja on tyypillinen sessio edustajiston tai jonkin siihen liittyvän elimen kokouksen jälkeen. Kokousbissellä tutustutaan muiden ryhmien edustajiin, puhutaan niin virallisista kuin epävirallisistakin asioista ja eletään opiskelijaelämää. Kaivopihan Dubliner on yleinen paikka bongata ylioppilasaktiiveja bisseltä.

Crista Hämäläinen, eläinlääketieteen opiskelija on HELP:n agentti HYY:n hallituksessa ja sen varapuheenjohtaja.

Dodiih on äännähdys, jonka helppiläiset päästävät, kun poliittisten ryhmien jäsenet alkavat saarnata edustajistossa valtakunnanpolitiikasta koskien milloin soiden suojelua, milloin ydinvoimaa. HELP:issä uskomme siihen, että ylioppilaskunnalla on rajallisesti resursseja, jotka tulisi vakaasti keskittää opiskelijaan suoraan liittyviin asioihin. Tällöin pääsemme parhaaseen lopputulokseen.

Edustajisto on HYY:n korkein päättävä elin, joka valitaan parlamentaarisesti vaalein kahden vuoden välein. Edustajistossa on 60 varsinaista jäsentä ja näille varajäseniä. Seuraavat edustajistovaalit pidetään syksyllä 2016 ja ne ovat ensi kertaa sähköiset, mikä oli HELP:n viime kauden vaaliteema ja oppositiosta käsin läpiajettu tavoite.

Fuksi. Lapsella on monta nimeä, ja yliopistossa käytetyin nimitys lienee fuksi. (Lisäksi käytössä on mm. phuksi, alfa, varsa ja tappi). Tällä tarkoitetaan ensimmäisen vuoden opiskelijaa, joka on juuri aloittamallaan alalla vasta alkuvaiheessa, mutta voi silti olla jo mukana edustajistopolitiikassa – jos ei vaalein valittuna, niin taustalla. Parhainta opiskelijapolitiikkaa tehdään, kun mukana on opiskelun eri vaiheissa olevia opiskelijoita. Osakunnissa fuksit ovat juuri osakunnassa aloittaneita katsomatta montako vuotta opiskelua on takana.

Gaudeamus. Kustantamo. HYY:n liiketoiminnan ikuinen riippakivi, joka vihdoin saatiin HELP:n kannan mukaisesti myytyä yliopistolle.

Hallituspaikat eri HYY-Yhtymän yhtiöiden hallituksissa eli nk. talouspaikat tuovat haastavan, mutta mielenkiintoisen lisän monen edustajiston jäsenen elämään. Hallituspaikkoja voivat hakea edustajistoryhmissä aktiiviset (vaikka eivät olisi edustajiston jäseniä) oman ryhmänsä suosituksella ja esimerkiksi talousosaamista mittaavilla tehtävillä. Missä muualla pääsevät kaksikymppiset opiskelijat Suomen McDonaldsin kokoisen yhtiön hallituspaikoille vaikuttamaan kuin HYYssä? Kaikkien talous- ja johtamisorientoituneiden opiskelijoiden paras koulu – tätä kokemusta et saa kauppiksesta.

Innostus, intohimo, ilo.. Tyypillinen edustajistotoiminnassa oleva opiskelija on aktiivinen monella muullakin osa-alueella. Oman aine- tai tiedekuntajärjestön hallituksessa, osakunnissa, harrastusjärjestöissä, puoluepolitiikassa, start up -skenessä, opiskelijalehdissä.. Moni on lähtenyt yrittäjäksikin. Moni myös opiskelee useampaa kuin yhtä oppiainetta. Meitä on moneksi, mutta vaikuttajia yhdistää aito kiinnostus asioihin, perehtyminen ja into. Se yhdistää edaattoreita myös yli ryhmärajojen.

Jäsenmaksukorotus on jokavuotinen kuuma peruna ylioppilaskunnan edustajistossa. Jäsenmaksun maksaa jokainen HYY:n jäsen joka kesä. HELP:n mielestä maksua ei tule perusteettomasti korotella, vaan pikemminkin saattaa HYY Yhtymä pitkällä tähtäimellä siihen kuntoon, että jäsenmaksu olisi tarpeeton. Moni muu kuitenkin edustajistossa on sitä mieltä, että ensin korotellaan, ja sitten mietitään, mitä kivaa tuolla rahalla voisi tehdä.

Koulutuspolitiikka on edustajistossa ja ylioppilasaktiivien parissa erittäin runsaasti keskusteltu aihe. Poliittiselta kalskahtava nimitys kattaa yleensä kaikki opiskelijoiden opintoedunvalvontaan liittyvät asiat aina yksittäisen oppiaineen toiminnasta ja valintakoejärjestelmästä opintotukijärjestelmään. HYY:ssa koulutuspolitiikkaa tehdään niin koulutuspoliittisessa valiokunnassa kuin esimerkiksi HYY:n hallituksen muutaman koulutuspolitiikkaan erikoistuneen jäsenen voimin.

Linjapaperi on HYY.n toimintaa ohjaava poliittinen paperi, jossa nimensä mukaisesti kuvataan ylioppilaskunnan linja ja käytännön toimintaa raamittavat suunnitelmat käsiteltävään aihealueeseen liittyen. Linjapapereita ovat esimerkiksi kaupunkiohjelma, yhdenvertaisuussuunnitelma ja järjestöpoliittinen linjapaperi.

Monipuolisuus on jotain, mitä yksilö saavuttaa edustajistotoiminnalla. Välillä on vaalikampanjointia, osa toimii liikeyritysten hallituksissa, jotkut jakavat tukia ja miettivät kiinteistöasioita talousjohtokunnassa, toiset keskustelevat arvoista edustajistoryhmien puheenjohtajistossa, toisinaan väsätään linjapapereita ja linjataan politiikkaa, välillä rekrytoidaan milloin pääsihteeriä, milloin Ylkkärin päätoimittajaa, välillä mietitään oikeuscaseja ja viilataan sääntöjä, joskus tehdään kansallista ylioppilaspolitiikkaa SYL:n liittokokouksessa. Työelämätaidoista ainakin kokoustaidot, neuvottelutaidot, verkostot ja viestintä kehittyvät huimasti edustajistotoiminnassa.

Nimenhuuto suoritetaan jokaisen edustajiston kokouksen alussa sen varmistamiseksi, että oikeat, äänivaltaiset henkilöt ovat paikalla ja kokous on päätösvaltainen. Se, ketkä missäkin kokouksessa ovat osa oikeaa kokoonpanoa vaihtelee, sillä jos varsinainen jäsen ei pääse, hänet ilmoitetaan kokouksesta vapautetuksi ja läsnäolonakki napsahtaa varajäsenelle. Käytännössä siis edustajiston varajäsenetkin ovat usein kokouksissa, sillä on selvää, että koskaan 60 varsinaista eivät ole yhtä aikaa vapaalla jalalla. Toisinaan nimenhuutoon joutuvat ryhmätoverit vastaamaan “myöhässä” – erittäin suositeltavaa olisi kuitenkin, että kaikki edaattorit olisivat paikalla aina kun nimenhuuto alkaa klo 17.

Omistajastrategia, kavereiden kesken Omstra on edustajiston hyväksymä paperi, jolla ohjataan HYY Yhtymän liiketoimintaa mm. liiketoiminnan lähtökohtien ja tulostavoitteiden osalta. Käytännössä kyseinen paperi on siis edustajiston tapa vaikuttaa HYY Yhtymän liiketoimintaan. Lisäksi HYY Yhtymän hallituksessa istuu 5 opiskelijajäsentä sekä HYY Yhtymän hallintoneuvostossa 15 opiskelijaa.

Poliittinen broileri on yleinen eläin edustajistossa, ainakin tietyissä edustajistoryhmissä. Poliittisella broilerilla tarkoitetaan yleensä poliittisesta nuorisojärjestöstä (kokoomusnuoret, vasemmistonuoret) ponnistavaa innokasta poliitikon alkua, jolle edustajisto on vain yksi keino harjoitella retorisia keinoja ja tuoda itseään esille, mutta jota itse edustajiston asiat eivät välttämättä itsessään kiinnosta ja joka ei profiloidu kenttätyöntekijäksi tai vastuunkantajaksi.

Quorum eli päätösvaltaisuus. Edustajiston kokouksissa tämän saavuttaminen ei ole ongelma, mutta valmisteluvaliokunnassa – jonka puhetta HELP on aivan liian usein johtanut – päätösvaltaisuuden eteen saa tehdä useamminkin töitä.

Ryhmäkokous eli ryhmis on HELP:n (ja muidenkin edustajistoryhmien) toiminnan perusmuoto. Kyseessä on aina ennen edustajiston kokousta, mutta joskus muulloin, pidettävä varsin vapaamuotoinen kokous. Yleensä kokous pidetään HELP:n huoneessa Uuden ylioppilastalon B-rapun 4.kerroksessa. Ryhmiksessä edustajiston varsinaiset ja varajäsenet sekä muut HELP:n aktiivit keskustelevat siitä, mitä mieltä olemme edustajiston kokouksen asialistalla olevista asioista. Onko HELPillä ryhmämielipidettä? Pitäisikö nostaa edustajistossa esille jotakin asioita, joita asialistalla ei ole, esimerkiksi ponnen muodossa?

SYL eli Suomen ylioppilaskuntien liitto omien sanojensa mukaisesti:
“SYL valvoo opiskelijan etua valtakunnan tasolla opiskelijaa koskevissa asioissa. SYL:n yhteistyötahoja ovat jäsenjärjestöt, poliittiset ja muut opiskelijajärjestöt, yliopistot ja niiden rehtorit, opetusministeriö, ympäristöministeriö, eduskunta ja erilaiset kansalaisjärjestöt. SYL:n ydinosaamisalueita ovat koulutuspolitiikka, sosiaalipolitiikka ja kansainväliset asiat. Lisäksi SYL:ssä paneudutaan tasa-arvoon, ympäristöön ja kehitysyhteistyöhön.” Helppiläiset ovat läsnä joka syksyisessä SYL:n liittokokouksessa Espoon Korpilammella. Siellä päätetään kansallisen opiskelijaedunvalvonnan linjauksista seuraavan vuoden ajaksi.

Talousjohtokunta eli TJK on elin, johon valitaan edustajat edustajistoryhmistä. TJK jakaa järjestötuet ja järjestötilat, ja täten vaikuttaa vahvasti esimerkiksi tiedekunta- ja ainejärjestöjen toimintaan. TJK:n jäsenyys on arvostettu ominaisuus ylioppilasaktiivissa.

Uusi ylioppilastalo eli Uusi on HYY:n omistama kiinteistö Mannerheimintie 5:ssa. Ikään kuin HYY:n Pykälä! HYY:n keskustoimisto, jossa työskentelee niin vuodeksi valittava HYY:n hallitus kui HYY:n työntekijätkin (kuten asiantuntijat), on Mannerheimintie 5 A:ssa. Muissa kerroksissa ja B-rapussa on muun muassa järjestöjen ja osakuntien tiloja sekä järjestöille vuokrattavia tiloja. Edustajistossa puhutaan paljon siitä, että Uusi on esteellinen muun muassa liikuntarajoitteisille. Viime vuonna teetetyn esteettömyyskartoituksen tiimoilta onkin tulossa pienempiä ja suurempia toimia esteellisyyden vähentämiseksi.
Ps. jotkut osakuntalaiset kutsuvat taloa myös Osakuntataloksi.

Valiokunnat. Näitä löytyy HYYstä useita ja toiminta vaihtelee kulttuuritapahtumien järjestämisestä yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja kampusviljelyyn. Valiokuntiin pääsee missä tahansa kohtaa lukuvuotta mukaan ja uudet kiinnostuneet otetaan aina lämpimästi vastaan.

World Student Capital (WSC) on pääkaupunkiseudun ylioppilaskuntien ja opiskelijakuntien kaupunkivaikuttamisverkosto, jossa myös HYY on vahvasti mukana. Tavoitteina ovat muun muassa kohtuuhintainen opiskelija-asuminen pääkaupunkiseudulla sekä viihtyisä ympäristö ja sujuva liikenne. Omien sanojensa mukaan: “Pääkaupunkiseudun ylioppilaskunnat ovat pitkään tehneet yhteistyötä esimerkiksi opiskelijoiden asuntotilanteen parantamiseksi ja joukkoliikennealennusten eteen. World Student Capital sai alkunsa keväällä 2010, kun Helsinki valmistautui vuoden 2012 designpääkaupungiksi. Pääkaupunkiseudun ylioppilaskunnat tapasivat maaliskuussa 2010 ja miettivät, kuinka opiskelijat voisivat olla mukana tekemässä designpääkaupunkivuotta. Samalla ylioppilaskunnat halusivat tiivistää yhteistyötä niin keskenään kuin seudun ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien kanssa. Opiskelijat lähtivät yhdessä nostamaaan Helsinkiä maailman parhaaksi opiskelijakaupungiksi: World Student Capitaliksi.”

X-sukupolven edustajat perustivat HELP:n perimätiedon mukaan 1990-luvun alussa, edaattori HELPillä (jonka nimi tuolloin oli toinen), oli ainakin vuodesta 1991 lähtien. HELP perustettiin, koska oikkarit ja lääkiläiset olivat tuohon aikaan etääntyneet vieraan oloisesta edustajistopolitiikasta. Professioalojen tiedekuntajärjestöt olivat hyvin erityyppisiä kuin monien muiden aineiden ja toisaalta lääkisläiset kokivat tuolloin ja kokevat edelleen jotain outoa sielunkumppanuutta ja samanmielisyyttä monissa asioissa.

Yhteistyötä valtakunnallisesti oikeustieteen ja lääketieteen aloilla opiskelijapolitiikassa tekee LOL eli Lääketieteen ja oikeustieteen opiskelijoiden liitto. LOL edustaa muun muassa Suomen ylioppilaskuntien liiton liittokokouksessa omana blokkinaan ja ajaa siellä vahvasti professioalojen asiaa.

Z-sukupolvi on se, jonka jäseniä jo HELPnkin riveihin pikkuhiljaa lipuu ja jonka eteen teemme HELPissä töitä. Edustajistopolitiikka suuntautuu tietyllä tavalla aina tulevaisuuteen, koska pitää miettiä nykyhetken lisäksi myös sitä, minkälaista toimintaa ja liiketoimintaa tulee tehdä, että varallisuutta on myös jatkossa ja minkälaisia koulutuspoliittisia linjauksia tulee tehdä, että Suomessa on myös laadukasta professioalojen koulutusta tulevaisuudessakin.

Åikeisto, vasemmisto ja mitä näitä nyt on. HELP on usein yritetty leimata oikeistolaiseksi ryhmäksi, mutta joskus taas HYAL:n kanssa samanlaiseksi ja joskus joksikin muuksikin. Nämä leimat yleensä johtuvat siitä, että joku toinen ryhmä yrittää saada HELP:n kannalleen tai muut ryhmät luulemaan, että HELP:llä olisi joku tietty kanta. Todellisuudessa HELP on sekä poliittisesti täysin sitoutumaton että riippumaton muista ryhmistä. Monella helppiläisellä on oma poliittinen henkilökohtainen kanta ja ne eroavat reippaasti toisistaan, meitä on laidasta laitaan. HELPissä meitä yhdistää se, että emme halua sotkea valtakunnan politiikkaa ja sen vääntöjä edustajiston toimintaan, sillä se tuntuu vievän enemmän kuin tuo.

Äänestäminen on tapa, jolla edaattorit valitaan kahden vuoden välein sekä tapa, jolla edustajisto tekee päätökset. Edustajistossa “riemua” aiheuttavat erityisesti suljetut lippuäänestykset, joita käydään useita kierroksia esimerkiksi henkilövalinnoissa. Äänestys toteutetaan suljettuna lippuäänestyksenä, kun joku edustajiston jäsen tätä ehdottaa toisen kannatuksella. Tällöin ensin 60 henkilöä äänestää ja sitten lasketaan äänet edustajiston ollessa poissa paikalta.. ja sitten uusiksi. Ja sitten uusiksi.. Ja sitten uusiksi! Usein äänestetään myös nostamalla ylös joko punainen tai vihreä paperi, mikä on huomattavasti kevyempi prosessi.

Ööli, eli kohtuulliseen myöhään aikaan juotava kalja. Joskus kokousjatkojen ja muiden tapahtumien jälkeen saattaa päätyä jatkamaan iltaa välillä jopa aamuun asti, silloin oluen laadullakaan ei ole väliä, kunhan se about maistuu ja seura on kelvollista

Tämän kirjoitelman ryhmätyönä laativat HELP:n edaattorit ja aktiivitoimijat. Artikkeli on alunperin julkaistu Pykälä Ry:n blogin ”Vieraskynä”-palstalla 23.05.2016. http://pykala.fi/pykala-blogi/helpn-edustajistotoiminnan-aakkoset/

Edarin arki

Uuden puheenjohtajan tervehdys

Vauhdilla hallitusvuoteen 2016!

HELPn toiminta on alkanut vauhdikkaasti vuonna 2016 viime vuoden edustajistoryhmän pj:n Crista Hämäläisen aloitettua hommat HYY:n hallituksessa. Eläinlääkisläisen Cristan vastuualueena on edunvalvonnan koordinointi, viestintä sekä edustajistovaalit 2016.

Viimeksi mainittu tuleekin olemaan HELPn toiminnassa suuri tekijä tänä vuonna: vaalit ovat nimittäin ensimmäistä kertaa niin kutsut sähköiset hybridivaalit, mikä tarkoittaa sitä, että vaalit siirtyvät verkkoon, mutta muutamassa paikassa voi vielä äänestää paperillakin. HELP ajoi viime vuonna tämän vaalitavoitteensa läpi äänestyksen prosessin keventämiseksi ja äänestysaktiivisuuden lisäämiseksi. Uudistus tulee kuitenkin vaatimaan uusia avauksia vaalikampanjoinnissa.

Heti tammikuun alkupuolella pääsimme myös esittämään HELPn jäsenistöä HYY:n talousjohtokuntaan. Talousjohtokunnan tehtäviä on muun muassa päättää HYY:n piirissä olevien järjestöjen järjestötuista ja tiloista. Talousjohtokuntaan nimitettiin ryhmästämme HELP-konkari, farmasian opiskelija Perttu Hietanen ja uudempi tulokas, oikeustieteen opiskelija Kalle Markkanen.

Mitäs keväällä on sitten tulossa?

Helmikuussa pidetään helppiläisille workshop-päivä, jossa uudemmat perehtyvät HELPin toimintaa ja vanhemmat kehittävät sitä. Kevään mittaan HELPn aktiivit tekevät vierailuja ainejärjestöjensä hallitusten kokouksiin. HYY:n edustajistolla on neljä edustajiston kokousta. Ennen jokaista kokousta HELP pitää ryhmäkokouksen, jossa puidaan kokoukseen tulevia asioita. HELPn työvaliokunta kokoustaa usein HYY:n hallituksen käsittelemien asioiden tiimoilta. Pientä glamouria kevääseen tuovat HELPn 25-vuotisvuosijuhlat, jotka pidetään huhtikuun alkupuolella. Seuratkaa siis viestintää!

Tsemppiä kevätlukukauteen,

HELPn ryhmän pj Salla

Edarin arki, HYY

Edustajiston kokous 3/2015

Vuoden 2015 edustajiston kolmas kokous pidettiin Viikin kampuksen biokeskus 2:ssa, kokouksessa valittiin uusi pääsihteeri ylioppilaskunnalle sekä käytiin lähetekeskustelu järjestöpoliittisen linjapaperin päivityksestä.

Linkki videoon kokouksesta https://www.youtube.com/watch?v=EnLo-i-Kmbc

Linkki päätösluetteloon http://hyy.helsinki.fi/fi/media-arkisto/asiakirjat

 

Vuoden kolmas edustajiston kokous oli yksi vuoden tärkeimmistä, sillä siellä valittiin HYY:n seuraava pääsihteeri. Tehtävä on erittäin tärkeä: pääsihteeri vastaa ylioppilaskunnan operatiivista toiminnasta sekä taloudesta. Pääsihteeri myös toimii keskustoimistolla noin 20:en asiantuntijan sekä työntekijän esihenkilönä. Lisäksi pääsihteeri toimii vahvana HYYn organisaation kehittäjänä ja huolehtii yleisestä edunvalvonnasta.

 

Pääsihteerin valintaprosessi on ollut monivaiheinen. Haku aloitettiin 5.3.2015 ja valintaa valmistelemaan perustettiin työryhmä, johon osallistui 7 edustajaa eri edustajistoryhmistä (HELPin edustajana toimi Ilmi Salminen) sekä työryhmän puheenjohtajana toimiva HYYn hallituksen puheenjohtaja Mari Kyllönen.

Rekrytointityöryhmä päätti hakuilmoituksessa mainittujen kriteerien perusteella kutsua haastatteluun 5 hakijaa 16:sta, jonka jälkeen haastattelun ja hakemuksen perusteella rekrytointityöryhmä päätti esittää edustajistolle valittavaksi pääsihteerin tehtävään Jannica Aaltoa tai Anna-Maija Riekkistä. Heillä kummallakin on kokemusta toimimisesta HYYssä muun muassa hallituksen puheenjohtajina ja muutenkin useamman vuoden hallituskokemus.

Edustajiston kokouksessa kummallakin hakijalla oli puoli tuntia aikaa ensiksi esitellä itseään ja näkemyksiään pääsihteerin tehtävistä sekä vastata kymmeneen etukäteen päätettyihin ja heille valmiiksi tuttuihin kysymyksiin. Tämän jälkeen edustajistolla oli aikaa käydä keskustelua hakijoista ja heidän haastatteluistaan heränneistä ajatuksista. Lopuksi edustajisto äänesti suljetulla lippuäänestyksellä Jannica Aallon tulevaksi pääsihteeriksi äänin 45-13.

Kokouksessa käytiin myös lähetekeskustelu järjestöpoliittisen linjapaperin uudistuksesta, mikä tulee tapahtumaan kuluvan vuoden aikana. Linjapaperin uudistumiseen perustetaan oma työryhmä, joka tulee olemaan avoin kaikille yliopiston opiskelijoille. Keskustelussa eri edustajistoryhmät esittelivät näkemyksiään siitä, millainen linjapaperin tulisi olla: minkälaisia arvoja siinä tuodaan esiin ja minkälaista on hyvä järjestötoiminta. HELPin edustaja Salla Viitanen painotti puheenvuorossaan sitä miten HYY:n tulisi nostaa linjapaperissaan painopistealueeksi kansallinen ja kansainvälinen tieteeseen liittyvä toiminta. Tieteellisen kompetenssin kasvattaminen ja kansainvälisyys tulisi sivistyksen lisäksi olla asioita , joihin HYY rohkaisisi taustajärjestöjään: onhan HYY sentään tiedeyliopiston ylioppilaskunta. Esimerkkinä tähän Salla antoi joidenkin järjestöjen järjestämät tieteelliset konferenssimatkat muihin yliopistoihin. Näiden matkojen tuoma kokemus on hyödyllistä sekä tieteen, että työllistymisen kannalta, ja se parantaisi järjestöjen ja niiden jäsenien kansainvälisiä suhteita, jotka ovat tieteessä erittäin tärkeitä. Toinen Viitasen pointeista käsitteli pitkäjänteisen edunvalvontatyön parantamista kaikissa sen osa-alueissa: suuri osa edunvalvonnasta tapahtuu ainejärjestössä ja HYYn tulisi vahvasti tukea niitä tässä. Viitanen myös painotti työelämäyhteistyön merkitystä viimeisenä pointtinaan.  Opiskelijoiden ja opiskelijayhdistysten hyvät suhteet työnantajiin sekä harjoitus- tai työpaikkamielessä olisivat opiskelijoiden eduksi sekä työllistymisen, että työelämätietoisuuden kannalta. Nämä kolme pointtia voisi HELPin mielestä  kirjata asioiksi,  joissa HYY tarjoaisi jatkossa taustajärjestöilleen tukea.

 

Myös Hertta Lehvävirta HYALista toivoi puheenvuorossaan enemmän apua järjestöjen omaan edunvalvontaan tuomalla eri järjestöjen edunvalvojia yhteen HYYn kautta.  Tämä kuulostaa järkevältä: vaikka HYY tekeekin suoraan aktiivista edunvalvontaa, taustajärjestöjen edunvalvonnan parantaminen esimerkiksi HYYn järjestämän koulutuksen kautta tai muuten järjestämällä enemmän edunvalvojien yhteisiä tapaamisia parantaisi varmasti järjestöjen yleistä edunvalvontatilannetta. On tärkeää, että järjestöissä toimivat ihmiset tietävät miten yliopistolla voi vaikuttaa, ja kukapa olisi parempi kertomaan siitä kuin HYY itse. HELP ehdottomasti allekirjoittaa edunvalvonnan korostamisen painopistealueena.

Iris Vainio HYALista mainitsi puheenvuorossaan, että HYYn tulisi reagoida vahvasti muuttuviin järjestöihinsä ja niiden tarpeisiin ja tämän tulisi myös näkyä tässä tulevassa linjapaperin päivityksessä. Hän mainitsi yhtenä esimerkkinä muuttumisesta myös kiinnostuksen heräämisen työelämätapahtumia kohtaan. Tärkeimpänä pointtinaan hänellä kuitenkin oli HYYn ja sen taustajärjestöjen aktiivinen vuorovaikutus, jotta tällaisiin asioihin voitaisiin kiinnittää nopeasti huomiota, ja sitä kautta vaikuttaa tehokkaasti muuttuviin tarpeisiin.

Tarik Ahsanullah edistyksellisistä piti myös vahvan puheenvuoron linjapaperista. Hänen mielestään kyseinen linjapaperi on suhteellisen ellei jopa erittäin tuntematon monissa järjestöissä ja niiden hallituksissa, ja ettei sen sisällöllä ole väliä jos sitä ei kukaan lue. Tämä on erittäin hyvä pointti ja mainittu epäkohta onkin lopulta iso pähkinä purtavaksi HYYlle: miten saada myytyä jo nimeltään pelottavankuuloinen mutta silti sisällöltään hyödyllinen ja tarkoitusperältään hyvä paperi taustajärjestöilleen?

Moni puheenvuoro käsitteli kuitenkin kyseisen paperin sisällön määrittelemisen hankaluutta sen takia, että HYYn järjestökenttä on niin monimuotoinen, ja sen taustajärjestöt ovat niin erilaisia. Eli onko mitään järkeä vaatia urheiluharrastekerhoja edistämään työelämärelevanssia tai tieteellisyyttä? Mielestäni ei tietenkään, mutta onko paperin tarkoituksena toimia vaatimus- tai tavoite listana HYYltä järjestöille vai enemmänkin välineenä, joka osoittaisi kannustettavia toimintatapoja ja hyviä arvoja, joiden kautta järjestöt voisivat parantaa toimintaansa sekä jäseniensä etuuksia ja elämää.

Biokeskuksen vahtimestari keskeytti kokouksen ja oli sitä mieltä, että asiasta oltiin keskusteltu riittävästi, sillä edustajistolle varattu aika oli ylittynyt.  Pääsihteerin mukaan salin käytölle oltiin varattu lisätunteja, ja että niistä oltiin jopa maksettu. Kokous kuitenkin päätettiin tästä syystä…

Lari Kotamäki, LKS, HELP

Edarin arki, HYY, Tapahtumat

Napinaa vai aktiivisuutta? Haastamme kaikki edustajistoryhmät aktiivisuustalkoisiin HYY-politiikan kiinnostavuuden parantamiseksi!

3 Comments

Eräs isoista sitoutumattomista edustajistoryhmistä, HYAL eli ainejärjestöläiset on tänä vuonna järjestänyt muun muassa ainejärjestöillan toiminta-avustuksista ja varainhankinnasta. Lisäksi perinteiseen tapaan HYAL on kiertänyt ainejärjestöjä läpi – käynyt esittäytymässä kokouksissa ja esittelemässä sekä HYALin että sitä kautta varmastikin myös HYY:n toimintaa.

Tänä keväänä tämä on aiheuttanut eräissä edustajistoryhmissä ja edustajissa epävirallisesti napinaa. On kuulemma epäreilua, että HYAL kiertää ainejärjestöjä ja antaa informaatiota HYY:stä ja omasta toiminnastaan.

Edustajistoryhmä HELP on päinvastaista mieltä. Vaikka olemmekin HYALin kanssa kilpaileva ryhmä, täytyy kilpailijallekin antaa tunnustusta, jos tämä on erityisen onnistunut jossain.

HYAL-edustajistoryhmän toiminta ihmisten aktivoinnissa kentällä on esimerkillistä. HYY:n ongelmiksi listataan jatkuvasti yksimielisesti se, että suurta osaa opiskelijoista, HYY:n jäsenistä, ei tavoiteta eikä HYY ole kiinnostava. Mikä olisi parempi tapa tavoittaa opiskelijoita, kuin mennä heidän luokseen? HYAL:in onnistumisesta on omiaan kertomaan esimerkiksi valiokuntavapaaehtoisten suuri määrä juuri HYAL-edustajistoryhmän liepeiltä.

HYAL-edustajistoryhmän järjestämät tapahtumat ovat juuri sellaisia, joita jokaikisen edustajistoryhmän täytyisi järjestää. Napinan sijaan nyt olisi kaikkien edustajistoryhmien viimeistään aktivoiduttava, sekä viestinnässään että myös kentällä! Paljon puhutaan HYY:ssä muun muassa huonosta äänestysaktiivisuudesta. Kuitenkin, vain sellaisilla toimilla, joita mm. HYAL harjoittaa, äänestysaktiivisuus voidaan saada kasvuun ja ihmiset aidosti kiinnostumaan ylioppilaskunnassaan toimimisesta.

Siksipä haastamme kaikki edustajistoryhmät toimintaan! Järjestäkää tekin kaikille avoimia tilaisuuksia, informoikaa HYY:n toiminnasta, kirjoitelkaa julkisia juttuja, näkykää kampuksilla, kiertäkää ainejärjestöissä! Muistakaa viestiä myös ulospäin mitä edarissa tapahtuu, mitä ryhmänne tekee ja miten voi päästä mukaan. Pienessä piirissä pidettävät kokoukset tai edustajistoryhmien väliset juhlinnat eivät avaa vielä toimintaa avoimeksi ja kiinnostavaksi. Oma aktiivisuus on paras vastine HYAL-edustajistoryhmän aktiivisuudelle, ja jos tarkkoja ollaan, on meidän kaikkien etu että HYY-politiikkaa saadaan enemmän näkyville.

 

HELP-ryhmä kantaa kortensa kekoon muun muassa syksyisellä HELPPO-keskiviikko -tapahtumalla sekä keväisellä HELP-brunssilla. Lisäksi olemme yhteydessä läheisimpien ainejärjestöjen hallituksiin sekä kirjoitamme opiskelijalehtiin ajankohtaisista asioista. Myös HELP voisi ja aikoo tehdä enemmän HYY:n kiinnostavuuden lisäämiseksi ja kaikkien innostamiseksi tulemaan mukaan päättämään meidän, ylioppilaskunnan, asioista!

 

Jos teillä arvon lukijat heräsi intoa tai ehdotuksia tapahtumista, joihin HELP voisi osallistua tai joita järjestää tai haluaisitte lisätietoa HELP:n toimista, ottakaa toki yhteyttä!

 

 

Tervetuloa HELP-brunssille tänään la 25.4. !

 

https://www.facebook.com/events/424767517688076/

 

 

Hyvää ja aktiivista kevättä kaikille toivottaen,

Salla Viitanen

(Joka ensi kertaa kuuli HYY:n toiminnasta missäpä muuallakaan kuin HYAL:in infossa.)

Edarin arki

Edustajiston kokous 2/2015

Maaliskuussa edustajisto kokousti Vanhalla Ylioppilastalolla ja kokouksessa puhuttivat erityisesti sähköiset vaalit.

Kokouksen päätösluettelo on nähtävissä osoitteessa http://hyy.helsinki.fi/fi/media-arkisto/asiakirjat

Jos kiinnostuit enemmän HYY-yhtymän toiminnasta, voit lukea siitä lisää täältä: http://yhtyma.hyy.fi

HELP teki ponnen sähköisten vaalien selvittämisestä kauden ensimmäisessä edarissa. Nyt aiheesta oli tehnyt selvityksen Petrus Repo joka alusti aiheen edarille, minkä jälkeen asiasta käytiin periaatekeskustelu. Selvityksessä ei esitelty vaalitavan toteutumista muissa ylioppilaskunnissa, mutta kylläkin sen epäonnistumista kuntavaaleissa. Kokouksessa paikalla oli myös Johanna Pietiläinen AYY:stä, joka kertoi Aalto yliopiston ylioppilaskunnan tavasta toteuttaa vaalit ja toi erilaista näkökantaa keskusteluun. Sekä Repo että Pietiläinen vastasivat edustajien esittämiin kysymyksiin kokouksen aikana. HELPin kanta on, että sähköiseen vaalitapaan siirtyminen lisäisi demokratian ja esteettömyyden toteutumista HYY:ssä. Saattaisipa muutos myös laskea joidenkin jäsenten kynnystä äänestää ja näin lisätä jäsenistön äänestysintoa. Esteettömyyden lisääminen kuuluu tänäkin vuonna HYY:n tavoitteisiin. Kuitenkin kuulimme paljon huolestuneita puheenvuoroja muun muassa siitä, vähentäisikö sähköiseen vaalitapaan siirtyminen HYY:n ja vaalien näkyvyyttä kampuksilla. Omasta mielestäni, jos HYY:n näkyvyyden esimerkiksi omalla kampuksellani Meilahdessa vaarantaa vaaliuurnan ja viiden vaalityöntekijän puuttuminen Terkon aulasta näiden neljän päivän aikana kerran kahdessa vuodessa, pulassa ollaan.. Vaalit sekä HYY:n näkyväksi äänestäjille, ylioppilaskuntamme jäsenille, tuovat parhaiten ehdokkaat! On vaikea uskoa etteivätkö ne ehdokkaat, jotka haluavat päästä läpi kampanjoisi samalla tavalla kampuksilla kuin tähänkin asti. Luultavasti some kampanjointi lisääntyisi jonkin verran kuten kaikissa muissakin vaaleissa vaalitavasta riippumatta.

Myös järjestelmän luotettavuus puhutti monia edaattoreita. Mitä jos järjestelmän pääkäyttäjä tekee vaalivilpin? Entäs jos järjestelmä vaan kaatuu? Mitä jos fuksi äänestää kännissä bileissä vanhemman opiskelijan painostamana omatuntonsa vastaisesti? HELPissä emme näe, että mitkään näistä olisivat esteitä sähköiseen vaalitapaan siirtymisessä, sillä kaikki nämä ovat ratkaistavissa. HYY:n kapasiteetillä täytyy voida luoda järjestelmä, joka on kyllin luotettava. Mahdollista olisi esimerkiksi, että luotaisiin järjestelmä, jolla on useampia pääkäyttäjiä joista kukaan ei voisi yksin tehdä muutoksia järjestelmään. Jos niin sanottu bilepainostus tai humalassa äänestäminen huolettaa, niin järjestelmänhän ei ole välttämätöntä olla käytössä yöaikaan. Sähköisen vaalitavan epävarmuutta pohtiessa, kannattaa myös muistaa, ettei perinteinen lippuvaalikaan täysin aukoton ole. Voihan vaaliuurnaankin kaatua kuppikahvia tai säilytyspaikassa syttyä tulipalo, eikä vaalivilpinkään toteutus ihan mahdontonta ole!

Entä sitten se vaalisalaisuus? Paljonko sähköinen vaalitapa heikentäisi vaalisalaisuutta? Yksittäisen äänestäjän ääni olisi varmaankin helpommin jäljitettävissä kuin perinteisessä lippuvaalissa ja järjestelmän äkillisesti tuhoutuessa tai kaatuessa ei jäljelle ehkä jäisi mahdollisuutta tarkituslaskentaan. Vaalien onnistuminen on paljolti kiinni järjestelmän kehityksestä, sen myöntävät kaikki. Muistetaan nyt kuitenkin, että puhumme HYY:n edustajistovaaleista. Niin vakavat kuin ne kaikessa tärkeydessään ovatkin, fakta on, että kyseessä ovat päällisin puolin kaverivaalit. Tilanne saattaisi tältä osin toki muuttua, jos sähköinen äänestys lisäisi jäsenten kiinnostusta vaaleja kohtaan ja nostaisi äänestys prosenttia, kuten toivottavaa onkin!

Sähköisistä vaaleista aikamme keskusteltuamme, siirryttiin talousasioihin. HYY yhtymän väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi ja tätä kautta myös ylioppilaskunnan talousjohtajaksi valittiin yhtymän hallituksen esityksen mukaan Heikki Närhinen. HYY yhtymän hallituksen puheenjohtaja Antti Kerppola esitteli asian ja tämän jälkeen käytiin läpi viimevuoden talouskertomus. Hallituksen mukaan kyseessä olikin ”oikea ilon ja onnen päivä”, koska rahaa säästettiin tinkimättä tarkoituksella mistään. Myös valiokunnat käyttivät vähemmän rahaa kuin oli budjetoitu. HYY:n yksi tavoite on lisätä vapaaehtoisten määrää toiminnassa, ja heräsikin keskustelua, pitäisikö valiokuntien rohkeammin käyttää varoja.

Yhtymän talousasioista mainittavan arvoista lienee erityisesti, että liikevoitto on kasvanut viime vuoteen verraten. Kiinteistöistä keskustan kiinteistöt tuottavat, mutta esimerkiksi Domus Gaudium Leppäsuolla on tappiollinen. Ravintolatoiminnasta mainittakoon, että se on kokonaisuutena voitollista. Yliopistoravintolat, kuten Unicafet, tuottavat voittoa, mutta muut tappiota, vaikka vaakakupin pitäisi kallistua juurikin toisin päin. Yliopistoravintoloiden muita korkeampi tuotto selittyy kuitenkin osin maailman politiikan tilanteesta, jonka vuoksi suomalaisten raaka-aineiden hinta laski yllättäen viime vuoden aikana.

Kokouksen päätteeksi keskustelimme Vanhan ylioppilastalon tilanteesta, pääsihteerin rekrytoinnista sekä Ylioppilaslehden tulevaisuudesta. Hallituksen puheenjohtaja Kyllönen toi esille, että musiikkikorporaatioiden kanssa on jälleen tehty uusi yhteistyötarjous Vanhan Ylioppilastalon käytöstä. Tähän mennessä korporaatiot eivät ole suostuneet yhteenkään tarjoukseen.
Seuraavassa edustajiston kokouksessa valitaan uusi pääsihteeri ylioppilaskunnalle. Rekrytointia varten on perustettu työryhmä, joka valitsee hakijoista kolme parasta edustajiston haastatteluun. HELPistä tähän ryhmään valittiin Ilmi Salminen. Pääsihteerin valinta on tärkeä prosessi ja kyse on kolmen vuoden pestistä. Sihteerinä toimimisen lisäksi pääsihteeri vastaa keskustoimiston toiminnasta ja on muiden työntekijöiden esimies. Pääsihteeri edustaa monissa tilaisuuksissa ylioppilaskuntaa yhdessä hallituksen puheenjohtajan kanssa sekä on mukana edunvalvonta työssä. Virkaan valitun tulee siis olla hyvin perillä HYY:n toiminnasta, tietää asioita ja tuntea ihmisiä.
Ylioppilaslehden toimintaa esitteli päätoimittaja Antti Pikkanen. Lehden edellinen numero ymmärrettävästi herätti paljon tunteita ja keskustelua kansikuvallaan, mutta Pikkasen mukaan tarkoituskin on, että jutuista puhutaan eivätkä ”mitkään opiskelija-poliitikot” määräile linjaa. Pikkasen mukaan lehden viiteryhmänä on suomalainen media kenttä, eikä siis ylioppilaskunta, joka lehden kustantaa joka vuosi puolella miljoonalla eurolla! Lehti lähetetään kaikille ylioppilaskunnan jäsenille kotiin sekä myös suomalaisille vaikuttajille eduskuntaan. Kotiin lähetystä puoltaa mainosmyynnin ylläpito, mutta on selvää, ettei lehden painaminen 30 000 henkilölle ole millään tavalla ympäristöystävällistä saatika kustannustehokasta. Lehden tekemän lukijatutkimuksen mukaan 70% tilaajista pitää nykyistä toimintatapaa hyvänä. Tutkimuksesta ei tullut ilmi moniko kyselyyn vastasi tai moniko vastaajista oli HYY:n jäseniä, HYY:n jäsenet kun kuitenkin lehden toiminnan maksavat loppupelissä. Itselläni heräsi ajatus siitä, että jos äänestyksen pitää tapahtua kampuksilla perinteiseen tapaan, miksei lehteä voitaisi jaella vain kampuksilla? Kaikki eivät kampuksilla käy, onko tärkeämpää saada mahdollisuus käyttää ääntään ja olla mukana toteuttamassa demokratiaa vai saada varmasti lehti käsiinsä välittömästi sen ilmestyttyä?
Lehden toimitus vaihtuu kahden vuoden välein ja nykyinen päätoimittaja aloitti toimessaan 1.8.2014. Keskustelua käytiin niin ylioppilaslehden sähköistämisestä, kuin valtakunnallisen ylioppilaslehden perustamisesta. HELPissä heräsi ajatus myös lehden toimituksen kehityksestä toimituskunnan suuntaan. Lehden sisällöstä ei paljonkaan käyty keskustelua, siitä kun kaikki voivat muodostaa oman mielipiteensä. OSY esitti päätoimittajalta oikeutetusti kysymyksen siitä, millä perusteella toimitus päätti antaa tuhansien eurojen arvoisen mainoksen yhden puolueen ehdokkaalle, kun muista ei puhuttu lehdessä sanallakaan. Varmasti kaikki edaattorit ja lukijatkin ovat sitä mieltä, että sisällön tulisi olla tasapuolista, eikä joitain yksittäisiä ryhmittymiä suosivaa. Loukkaavaa tai törkeää sisältöä tuskin toivoo yksikään lukija kannettavan kotiinsa.

 

Tytti Tuomi, HLKS, HELP