Aamukoulu on HYY:n hallituksen kerran viikossa, tänä vuonna keskiviikkoisin, pitämä kokous, joka nimestään huolimatta kestää koko päivän.
Bisse eli kokouskalja on tyypillinen sessio edustajiston tai jonkin siihen liittyvän elimen kokouksen jälkeen. Kokousbissellä tutustutaan muiden ryhmien edustajiin, puhutaan niin virallisista kuin epävirallisistakin asioista ja eletään opiskelijaelämää. Kaivopihan Dubliner on yleinen paikka bongata ylioppilasaktiiveja bisseltä.
Crista Hämäläinen, eläinlääketieteen opiskelija on HELP:n agentti HYY:n hallituksessa ja sen varapuheenjohtaja.
Dodiih on äännähdys, jonka helppiläiset päästävät, kun poliittisten ryhmien jäsenet alkavat saarnata edustajistossa valtakunnanpolitiikasta koskien milloin soiden suojelua, milloin ydinvoimaa. HELP:issä uskomme siihen, että ylioppilaskunnalla on rajallisesti resursseja, jotka tulisi vakaasti keskittää opiskelijaan suoraan liittyviin asioihin. Tällöin pääsemme parhaaseen lopputulokseen.
Edustajisto on HYY:n korkein päättävä elin, joka valitaan parlamentaarisesti vaalein kahden vuoden välein. Edustajistossa on 60 varsinaista jäsentä ja näille varajäseniä. Seuraavat edustajistovaalit pidetään syksyllä 2016 ja ne ovat ensi kertaa sähköiset, mikä oli HELP:n viime kauden vaaliteema ja oppositiosta käsin läpiajettu tavoite.
Fuksi. Lapsella on monta nimeä, ja yliopistossa käytetyin nimitys lienee fuksi. (Lisäksi käytössä on mm. phuksi, alfa, varsa ja tappi). Tällä tarkoitetaan ensimmäisen vuoden opiskelijaa, joka on juuri aloittamallaan alalla vasta alkuvaiheessa, mutta voi silti olla jo mukana edustajistopolitiikassa – jos ei vaalein valittuna, niin taustalla. Parhainta opiskelijapolitiikkaa tehdään, kun mukana on opiskelun eri vaiheissa olevia opiskelijoita. Osakunnissa fuksit ovat juuri osakunnassa aloittaneita katsomatta montako vuotta opiskelua on takana.
Gaudeamus. Kustantamo. HYY:n liiketoiminnan ikuinen riippakivi, joka vihdoin saatiin HELP:n kannan mukaisesti myytyä yliopistolle.
Hallituspaikat eri HYY-Yhtymän yhtiöiden hallituksissa eli nk. talouspaikat tuovat haastavan, mutta mielenkiintoisen lisän monen edustajiston jäsenen elämään. Hallituspaikkoja voivat hakea edustajistoryhmissä aktiiviset (vaikka eivät olisi edustajiston jäseniä) oman ryhmänsä suosituksella ja esimerkiksi talousosaamista mittaavilla tehtävillä. Missä muualla pääsevät kaksikymppiset opiskelijat Suomen McDonaldsin kokoisen yhtiön hallituspaikoille vaikuttamaan kuin HYYssä? Kaikkien talous- ja johtamisorientoituneiden opiskelijoiden paras koulu – tätä kokemusta et saa kauppiksesta.
Innostus, intohimo, ilo.. Tyypillinen edustajistotoiminnassa oleva opiskelija on aktiivinen monella muullakin osa-alueella. Oman aine- tai tiedekuntajärjestön hallituksessa, osakunnissa, harrastusjärjestöissä, puoluepolitiikassa, start up -skenessä, opiskelijalehdissä.. Moni on lähtenyt yrittäjäksikin. Moni myös opiskelee useampaa kuin yhtä oppiainetta. Meitä on moneksi, mutta vaikuttajia yhdistää aito kiinnostus asioihin, perehtyminen ja into. Se yhdistää edaattoreita myös yli ryhmärajojen.
Jäsenmaksukorotus on jokavuotinen kuuma peruna ylioppilaskunnan edustajistossa. Jäsenmaksun maksaa jokainen HYY:n jäsen joka kesä. HELP:n mielestä maksua ei tule perusteettomasti korotella, vaan pikemminkin saattaa HYY Yhtymä pitkällä tähtäimellä siihen kuntoon, että jäsenmaksu olisi tarpeeton. Moni muu kuitenkin edustajistossa on sitä mieltä, että ensin korotellaan, ja sitten mietitään, mitä kivaa tuolla rahalla voisi tehdä.
Koulutuspolitiikka on edustajistossa ja ylioppilasaktiivien parissa erittäin runsaasti keskusteltu aihe. Poliittiselta kalskahtava nimitys kattaa yleensä kaikki opiskelijoiden opintoedunvalvontaan liittyvät asiat aina yksittäisen oppiaineen toiminnasta ja valintakoejärjestelmästä opintotukijärjestelmään. HYY:ssa koulutuspolitiikkaa tehdään niin koulutuspoliittisessa valiokunnassa kuin esimerkiksi HYY:n hallituksen muutaman koulutuspolitiikkaan erikoistuneen jäsenen voimin.
Linjapaperi on HYY.n toimintaa ohjaava poliittinen paperi, jossa nimensä mukaisesti kuvataan ylioppilaskunnan linja ja käytännön toimintaa raamittavat suunnitelmat käsiteltävään aihealueeseen liittyen. Linjapapereita ovat esimerkiksi kaupunkiohjelma, yhdenvertaisuussuunnitelma ja järjestöpoliittinen linjapaperi.
Monipuolisuus on jotain, mitä yksilö saavuttaa edustajistotoiminnalla. Välillä on vaalikampanjointia, osa toimii liikeyritysten hallituksissa, jotkut jakavat tukia ja miettivät kiinteistöasioita talousjohtokunnassa, toiset keskustelevat arvoista edustajistoryhmien puheenjohtajistossa, toisinaan väsätään linjapapereita ja linjataan politiikkaa, välillä rekrytoidaan milloin pääsihteeriä, milloin Ylkkärin päätoimittajaa, välillä mietitään oikeuscaseja ja viilataan sääntöjä, joskus tehdään kansallista ylioppilaspolitiikkaa SYL:n liittokokouksessa. Työelämätaidoista ainakin kokoustaidot, neuvottelutaidot, verkostot ja viestintä kehittyvät huimasti edustajistotoiminnassa.
Nimenhuuto suoritetaan jokaisen edustajiston kokouksen alussa sen varmistamiseksi, että oikeat, äänivaltaiset henkilöt ovat paikalla ja kokous on päätösvaltainen. Se, ketkä missäkin kokouksessa ovat osa oikeaa kokoonpanoa vaihtelee, sillä jos varsinainen jäsen ei pääse, hänet ilmoitetaan kokouksesta vapautetuksi ja läsnäolonakki napsahtaa varajäsenelle. Käytännössä siis edustajiston varajäsenetkin ovat usein kokouksissa, sillä on selvää, että koskaan 60 varsinaista eivät ole yhtä aikaa vapaalla jalalla. Toisinaan nimenhuutoon joutuvat ryhmätoverit vastaamaan “myöhässä” – erittäin suositeltavaa olisi kuitenkin, että kaikki edaattorit olisivat paikalla aina kun nimenhuuto alkaa klo 17.
Omistajastrategia, kavereiden kesken Omstra on edustajiston hyväksymä paperi, jolla ohjataan HYY Yhtymän liiketoimintaa mm. liiketoiminnan lähtökohtien ja tulostavoitteiden osalta. Käytännössä kyseinen paperi on siis edustajiston tapa vaikuttaa HYY Yhtymän liiketoimintaan. Lisäksi HYY Yhtymän hallituksessa istuu 5 opiskelijajäsentä sekä HYY Yhtymän hallintoneuvostossa 15 opiskelijaa.
Poliittinen broileri on yleinen eläin edustajistossa, ainakin tietyissä edustajistoryhmissä. Poliittisella broilerilla tarkoitetaan yleensä poliittisesta nuorisojärjestöstä (kokoomusnuoret, vasemmistonuoret) ponnistavaa innokasta poliitikon alkua, jolle edustajisto on vain yksi keino harjoitella retorisia keinoja ja tuoda itseään esille, mutta jota itse edustajiston asiat eivät välttämättä itsessään kiinnosta ja joka ei profiloidu kenttätyöntekijäksi tai vastuunkantajaksi.
Quorum eli päätösvaltaisuus. Edustajiston kokouksissa tämän saavuttaminen ei ole ongelma, mutta valmisteluvaliokunnassa – jonka puhetta HELP on aivan liian usein johtanut – päätösvaltaisuuden eteen saa tehdä useamminkin töitä.
Ryhmäkokous eli ryhmis on HELP:n (ja muidenkin edustajistoryhmien) toiminnan perusmuoto. Kyseessä on aina ennen edustajiston kokousta, mutta joskus muulloin, pidettävä varsin vapaamuotoinen kokous. Yleensä kokous pidetään HELP:n huoneessa Uuden ylioppilastalon B-rapun 4.kerroksessa. Ryhmiksessä edustajiston varsinaiset ja varajäsenet sekä muut HELP:n aktiivit keskustelevat siitä, mitä mieltä olemme edustajiston kokouksen asialistalla olevista asioista. Onko HELPillä ryhmämielipidettä? Pitäisikö nostaa edustajistossa esille jotakin asioita, joita asialistalla ei ole, esimerkiksi ponnen muodossa?
SYL eli Suomen ylioppilaskuntien liitto omien sanojensa mukaisesti:
“SYL valvoo opiskelijan etua valtakunnan tasolla opiskelijaa koskevissa asioissa. SYL:n yhteistyötahoja ovat jäsenjärjestöt, poliittiset ja muut opiskelijajärjestöt, yliopistot ja niiden rehtorit, opetusministeriö, ympäristöministeriö, eduskunta ja erilaiset kansalaisjärjestöt. SYL:n ydinosaamisalueita ovat koulutuspolitiikka, sosiaalipolitiikka ja kansainväliset asiat. Lisäksi SYL:ssä paneudutaan tasa-arvoon, ympäristöön ja kehitysyhteistyöhön.” Helppiläiset ovat läsnä joka syksyisessä SYL:n liittokokouksessa Espoon Korpilammella. Siellä päätetään kansallisen opiskelijaedunvalvonnan linjauksista seuraavan vuoden ajaksi.
Talousjohtokunta eli TJK on elin, johon valitaan edustajat edustajistoryhmistä. TJK jakaa järjestötuet ja järjestötilat, ja täten vaikuttaa vahvasti esimerkiksi tiedekunta- ja ainejärjestöjen toimintaan. TJK:n jäsenyys on arvostettu ominaisuus ylioppilasaktiivissa.
Uusi ylioppilastalo eli Uusi on HYY:n omistama kiinteistö Mannerheimintie 5:ssa. Ikään kuin HYY:n Pykälä! HYY:n keskustoimisto, jossa työskentelee niin vuodeksi valittava HYY:n hallitus kui HYY:n työntekijätkin (kuten asiantuntijat), on Mannerheimintie 5 A:ssa. Muissa kerroksissa ja B-rapussa on muun muassa järjestöjen ja osakuntien tiloja sekä järjestöille vuokrattavia tiloja. Edustajistossa puhutaan paljon siitä, että Uusi on esteellinen muun muassa liikuntarajoitteisille. Viime vuonna teetetyn esteettömyyskartoituksen tiimoilta onkin tulossa pienempiä ja suurempia toimia esteellisyyden vähentämiseksi.
Ps. jotkut osakuntalaiset kutsuvat taloa myös Osakuntataloksi.
Valiokunnat. Näitä löytyy HYYstä useita ja toiminta vaihtelee kulttuuritapahtumien järjestämisestä yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja kampusviljelyyn. Valiokuntiin pääsee missä tahansa kohtaa lukuvuotta mukaan ja uudet kiinnostuneet otetaan aina lämpimästi vastaan.
World Student Capital (WSC) on pääkaupunkiseudun ylioppilaskuntien ja opiskelijakuntien kaupunkivaikuttamisverkosto, jossa myös HYY on vahvasti mukana. Tavoitteina ovat muun muassa kohtuuhintainen opiskelija-asuminen pääkaupunkiseudulla sekä viihtyisä ympäristö ja sujuva liikenne. Omien sanojensa mukaan: “Pääkaupunkiseudun ylioppilaskunnat ovat pitkään tehneet yhteistyötä esimerkiksi opiskelijoiden asuntotilanteen parantamiseksi ja joukkoliikennealennusten eteen. World Student Capital sai alkunsa keväällä 2010, kun Helsinki valmistautui vuoden 2012 designpääkaupungiksi. Pääkaupunkiseudun ylioppilaskunnat tapasivat maaliskuussa 2010 ja miettivät, kuinka opiskelijat voisivat olla mukana tekemässä designpääkaupunkivuotta. Samalla ylioppilaskunnat halusivat tiivistää yhteistyötä niin keskenään kuin seudun ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien kanssa. Opiskelijat lähtivät yhdessä nostamaaan Helsinkiä maailman parhaaksi opiskelijakaupungiksi: World Student Capitaliksi.”
X-sukupolven edustajat perustivat HELP:n perimätiedon mukaan 1990-luvun alussa, edaattori HELPillä (jonka nimi tuolloin oli toinen), oli ainakin vuodesta 1991 lähtien. HELP perustettiin, koska oikkarit ja lääkiläiset olivat tuohon aikaan etääntyneet vieraan oloisesta edustajistopolitiikasta. Professioalojen tiedekuntajärjestöt olivat hyvin erityyppisiä kuin monien muiden aineiden ja toisaalta lääkisläiset kokivat tuolloin ja kokevat edelleen jotain outoa sielunkumppanuutta ja samanmielisyyttä monissa asioissa.
Yhteistyötä valtakunnallisesti oikeustieteen ja lääketieteen aloilla opiskelijapolitiikassa tekee LOL eli Lääketieteen ja oikeustieteen opiskelijoiden liitto. LOL edustaa muun muassa Suomen ylioppilaskuntien liiton liittokokouksessa omana blokkinaan ja ajaa siellä vahvasti professioalojen asiaa.
Z-sukupolvi on se, jonka jäseniä jo HELPnkin riveihin pikkuhiljaa lipuu ja jonka eteen teemme HELPissä töitä. Edustajistopolitiikka suuntautuu tietyllä tavalla aina tulevaisuuteen, koska pitää miettiä nykyhetken lisäksi myös sitä, minkälaista toimintaa ja liiketoimintaa tulee tehdä, että varallisuutta on myös jatkossa ja minkälaisia koulutuspoliittisia linjauksia tulee tehdä, että Suomessa on myös laadukasta professioalojen koulutusta tulevaisuudessakin.
Åikeisto, vasemmisto ja mitä näitä nyt on. HELP on usein yritetty leimata oikeistolaiseksi ryhmäksi, mutta joskus taas HYAL:n kanssa samanlaiseksi ja joskus joksikin muuksikin. Nämä leimat yleensä johtuvat siitä, että joku toinen ryhmä yrittää saada HELP:n kannalleen tai muut ryhmät luulemaan, että HELP:llä olisi joku tietty kanta. Todellisuudessa HELP on sekä poliittisesti täysin sitoutumaton että riippumaton muista ryhmistä. Monella helppiläisellä on oma poliittinen henkilökohtainen kanta ja ne eroavat reippaasti toisistaan, meitä on laidasta laitaan. HELPissä meitä yhdistää se, että emme halua sotkea valtakunnan politiikkaa ja sen vääntöjä edustajiston toimintaan, sillä se tuntuu vievän enemmän kuin tuo.
Äänestäminen on tapa, jolla edaattorit valitaan kahden vuoden välein sekä tapa, jolla edustajisto tekee päätökset. Edustajistossa “riemua” aiheuttavat erityisesti suljetut lippuäänestykset, joita käydään useita kierroksia esimerkiksi henkilövalinnoissa. Äänestys toteutetaan suljettuna lippuäänestyksenä, kun joku edustajiston jäsen tätä ehdottaa toisen kannatuksella. Tällöin ensin 60 henkilöä äänestää ja sitten lasketaan äänet edustajiston ollessa poissa paikalta.. ja sitten uusiksi. Ja sitten uusiksi.. Ja sitten uusiksi! Usein äänestetään myös nostamalla ylös joko punainen tai vihreä paperi, mikä on huomattavasti kevyempi prosessi.
Ööli, eli kohtuulliseen myöhään aikaan juotava kalja. Joskus kokousjatkojen ja muiden tapahtumien jälkeen saattaa päätyä jatkamaan iltaa välillä jopa aamuun asti, silloin oluen laadullakaan ei ole väliä, kunhan se about maistuu ja seura on kelvollista
Tämän kirjoitelman ryhmätyönä laativat HELP:n edaattorit ja aktiivitoimijat. Artikkeli on alunperin julkaistu Pykälä Ry:n blogin ”Vieraskynä”-palstalla 23.05.2016. http://pykala.fi/pykala-blogi/helpn-edustajistotoiminnan-aakkoset/
